Yläpohjan höyrynsulkua ei ollut käännetty riittävästi ulkoseinää vasten eikä sitä ollut kiinnitetty riittävän tiiviisti ulkoseinään. Sisäilman kosteus oli päässyt yläpohjarakenteen sisään, minkä jälkeen se oli tiivistynyt ja jäätynyt vesikatteen alapintaan. Sään lämmettyä keväällä jää suli, ja sulamisvesi valui höyrynsulun päälle ja siitä edelleen sisätiloihin epätiiviiden läpivientien, esimerkiksi kattokaivojen, juuresta (kuva 1).
Virhe esiintyy tyypillisesti kevytrakenteisissa lievästi tuulettuvissa yläpohjissa keväällä sekä myös talvella pidempien suojasäiden yhteydessä. Virhe voi esiintyä myös esimerkiksi kattoikkunoiden, savunpoistoluukkujen ja taloteknisten laitteiden jalustojen sekä putki- ja kaapeliläpivientien yhteydessä (kuva 2).
Kuva 1. Vasemmalla: yläpohjan höyrynsulkua ei ollut liitetty tiivisti ulkoseinään; oikealla: kosteutta höyrynsulun päällä (kuva Ramboll Finland Oy).
Kuva 2. Höyrynsulun kiinnitystä ulkoseinään ei ole esitetty eikä kattoikkunan liittymässä ole esitetty yläpohjan ja jalustarakenteen höyrynsulkujen limitystä.
Ryömintätilaiseen alapohjaan oli kertynyt ylimääräistä kosteutta ja se oli tiivistynyt ryömintätilan pinnoille.
Maaperässä kulkeutuvat vedet sekä ulko- ja sisäilmasta peräisin oleva ylimääräinen kosteus pyritään poistamaan tilasta tuuletuksen avulla. Yleisiä virheitä ryömintätilan tuuletuksessa ovat väärin mitoitetut tuuletusaukot, tuuletuksen estyminen tilaa jakavien rakenneosien vuoksi, ryömintätilan pohjan virheellinen korkeusasema tai koneellisen tuuletuksen toimimattomuus.
Ryömintätilan tuuletusaukot (tehollinen pinta-ala) ovat usein liian pieniä tai niiden määrä on vähäinen. Lisäksi tilaa saattavat jakaa erilaiset rakenneosat, kuten palkit ja perusmuurit, joissa ei ole tuuletusaukkoja. Toisinaan ryömintätila on liian matala, tai sen pohjan korkeusasema ympäröivään maanpintaan nähden on liian alhaalla. Koneellisen tuuletuksen ongelmina ovat laitteiston rikkoutumisen lisäksi sen riittämätön teho sekä tuuletusaukkojen ja -venttiilien epätasainen sijoittelu. Lisäksi tuuletusaukkojen edessä oleva kasvillisuus heikentää ryömintätilan tuulettumista.
Kuva 1. Ryömintätilaan saattaa syntyä katvealueita tuuletusaukkojen puutteellisen määrän tai sijainnin johdosta (Ympäristöministeriö 2012).