Päivä- ja iltakäytössä olevassa 4938 m2 suuruisessa kokoontumistilassa toimi urheiluseurojen ylläpitämiä harrastustoimintoja. Vuonna 1992 valmistuneen rakennuksen osastoivissa rakenteissa sijaitsevia palokatkoja oli korjattu vuonna 2015 kaapeli- ja putkiläpivientien muutostöiden jälkeen.
Rakennuksen alkuperäiset palokatkot oli rakennettu pelti-palovilla-pelti -menetelmällä. Tällaisia palokatkoja käytettiin yleisesti rakennusluvan myöntämishetkellä.
Korjattujen palokatkojen pistokoetarkastuksessa todettiin, ettei palokatkojen asennustyötä ollut suoritettu ETA-hyväksynnän vaatimusten mukaisesti (kuvat 1-4). Toteutettu työ ei vastannut annettua toimeksiantoa. Palokatkoasennusliike oli tietämättään tai tiedostaen asentanut käyttämiään tuotteita niiden asennusohjeiden vastaisesti. Erillistä palokatkosuunnitelmaa ei ollut laadittu.
Toteutus rikkoi palokatkoja koskevaa tuoteperhevaatimusta, sillä tuotteita ei ollut testattu yhteensopiviksi. Tuoteperheen ETA-hyväksynnästä (jolla palokatkot oli kohteessa toteutettu ja merkitty) ei löydy ohjeistusta kohteessa käytetylle toteutustavalle. ETA:n voimaan tulon jälkeen rakennetyypiltään pelti-palovilla-pelti-toteutustapaa ei ole testattu eikä hyväksytty ETA-hyväksynnän mukaiseksi palokatkon asennustavaksi. Rakennustuotteiden CE-merkintä ja CE-merkinnän ehtona oleva ETA-arviointi astuivat voimaan 1.7.2013 (ennen 1.7.2013 tuotteille haettiin ETA-hyväksyntöjä).
Kohteen palokatkojen yhteyteen asennetut tarrat oli täytetty virheellisin ja harhaanjohtavin tiedoin. Palokatkojen yhteyteen asennettujen palokatkotarrojen tarkoituksena on ilmaista, mikä on osastoivan rakennusosan läpiviennin luokkavaatimus (esim. EI 60), millä tuotteilla palokatko on toteutettu, sekä milloin asennus on toteutettu. Merkintä on palokatkojen ylläpitämistä ja muutostöitä varten.
Lisäksi palokatkoasentaja ei ollut huomannut, että osastoivissa rakenteissa molemmin puolin osastoivaan seinään kiinnitettyjen peltien välinen tila oli suurelta osin jäänyt tyhjäksi, eli alkuperäisetkään palokatkot eivät olleet täyttäneet rakentamisajan vaatimuksia.
Kuvat 1 ja 2. Metalliputkien virheellisiä läpivientejä.
Kuvat 3 ja 4. Kaapelien virheellisiä läpivientejä massiivirakenteen läpi.
Kuva 1. Savupiipun virheellisesti toteutettu läpivientikohta yläpohjassa.
Metallisen järjestelmäsavupiipun läpivientikohtaa ei ollut huomioitu yläpohjan lämmöneristyksen asentamisen yhteydessä. Puhallusvillaa oli kulkeutunut savupiipun ympärille koko erityskerroksen paksuudelta. Paksu, savupiipussa kiinni oleva eristyskerros aiheutti savupiipun ja ympäröivien rakenteiden kuumenemisvaaran.
Savupiipun läpivientikohdassa ei saa olla palava-aineista materiaalia suoritustasoilmoituksen mukaisen suojaetäisyyden sisällä. Eristyspaksuudeltaan yli 200 mm:n rakenteiden1 läpiviennistä annetaan ohjeet savupiipun asennusohjeessa.
1 Testistandardissa EN1859 käytetty eristyspaksuus.
Kuva 1. Hirsitaloon virheellisesti asennettu savupiippu.
Savupiippu oli asennettu hirsitaloon huomioimatta hirsirakenteiden painumista, jolloin savupiipun juuripelti oli painumisen johdosta repinyt kattohuovan irti. Vaurioitunut kate mahdollisti sadeveden pääsyn kattorakenteiden kautta rakennukseen. Savupiippuun kohdistui vesikaton kuormia ja samalla aiheutui savupiipun vaurioitumisvaara.