Maneesirakennuksen teräsrakenteet oli toimitettu osina rakennuspaikalle ja ne oli tarkoitus koota maassa kehärakenteeksi (kuva 1, jänneväli 26 metriä) ja nostaa paikoilleen. Kehää nostettaessa harjan laippaliitoksen laipan kiinnityshitsi irtosi, eikä kehää voitu nostaa paikoilleen. Suunnitelmien tarkastus osoitti, että kehän nostosuunnitelma oli luonteeltaan yleinen, eikä sitä oltu tarkennettu kyseistä kohdetta varten. Nostosuunnitelma ei ottanut huomioon kehän rakennetta eikä sen suurta jänneväliä tai rakenteen osien painopisteiden paikkoja.
Vaurio aiheutui väärästä nostamistavasta (kuva 1) ja hitsausvirheestä (kuva 2).
Kuva 1. Kehä taivutusmomentteineen, kun nostokohdat (mustat nuolet) on valittu alkuperäisen nosto-ohjeen mukaisesti noin 1/3-pisteissä. Kehän puolikkaiden painopisteiden paikat (= optimaaliset nostokohdat) on merkitty punaisilla nuolilla.
Kehän palkin ja pilarin profiilit eivät olleet vakioita, vaan niiden poikkileikkaus muuttui lineaarisesti korkeammaksi siirryttäessä kohti räystästä. Tämän vuoksi kehän puolikkaan painopiste oli olennaisesti lähempänä räystästä kuin valmistajan toimittamassa nosto-ohjeessa.
Taivutusmomentti on rakennuksen harjalla ollut arviolta noin 10 % mitoitusarvoa suurempi, koska nostopisteet oli valittu hieman 1/3-pisteiden harjan puoleiselta alueelta. Kyseinen ylitys ei voi kuitenkaan yksinään selittää harjan laippalevyn irtoamista.
Kuva 2. Kehän harjaliitoksen irronnut laippalevy a) katsottuna sisäpuolelta, missä näkyy pienahitsin leikkauspinta, mistä putki on irronnut ja väliin h pursunut hitsiaine, b) vastaava detaljipiirustus.
Hitsausvirhe on standardin SFS-EN ISO 5817 (Terästen kaarihitsaus. Hitsiluokat.) mukaan sovitusvirhe pienahitsissä (617) eli liitettävien osien väliin on jäänyt liian suuri rako. Hitsiluokkastandardin SFS-EN ISO 5817 mukaan hitsiluokan C sovitusvirhe saa olla enintään 1,5 mm, kun pienahitsin a-mitta on 5 mm. Jotta hitsiluokka C:n vaatimukset täyttyisivät, mitan e kuvassa 2b) tulisi olla vähintään 5,5 mm. Mittausten mukaan mitta e oli kuitenkin vain 2 – 3 mm.
Huom! Standardin SFS-EN 1090-2 liitteessä E putkiprofiilien liitoksen sovitusvirheelle annetaan seuraavat ohjeet:
Standardin SFS-EN 1090-2 (kohta 7.5.8.1) mukaan sallittavan arvon ylittävän sovitusvirheen vaikutus on mahdollista kompensoida myös pienahitsin a-mittaa kasvattamalla.
Nosto-ohjeen puutteellisuudesta aiheutui lisäksi seuraavia vaikutuksia, jotka ovat mahdollisesti vaikuttaneet rakenteen vaurioitumiseen ja murtoon: