Piha-aluetta rajaavien tiiliseinien väliseen tilaan rakennettavan pysäköintitason jännitetyn holvin punoksien passiiviankkureiden ankkuroimiseksi vanhaan tiiliseinään tehtyjen kolojen täytevalu jäi vajaaksi.
Kolot eivät olleet täyttyneet koska ilman poispääsystä ei ollut huolehdittu ja tärytys oli tehty huolimattomasti.
Asuinkerrostalon rakennustyömaalla valettiin neljännen kerroksen katon betonilaatta helmikuun alkupuolella. Rakennustöiden vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut, että valettu betonilaatta suojataan yläpuolelta asianmukaisesti valutöiden päätyttyä. Ainoastaan muottien alapuolella oli lämmitys, joka yhdessä betonin sitoutumisesta tulevan lämmön kanssa ei riittänyt pitämään betonilaattaa sulana -16 – -22 asteen pakkasessa.
Painelaatikkovaluun käytetyn itsestään tiivistyvän betonin leviämä mitattiin suoraan pumppu-autosta otetusta näytteestä eikä pumppausletkun purkupäästä. Valettavat määrät olivat melko pieniä ja valutöiden alkuvaiheessa betonimassa oli jäykempää kuin oli suunniteltu.
Pilarin ja palkin välissä käytetyn neopreenilaakerin materiaalin suunnitelmien mukaisuus tarkastettiin puutteellisesti ennen asennustyön aloittamista. Varmistuttiin ainoastaan neopreenin oikeasta kovuudesta (Shore 70) lähetysluettelon perusteella, mutta suunnitelmissa esitetyt puristusjännityksen (sallittu jännitys 10 MPa) sekä leikkausmodulin (liukukerroin 1,7 MPa) arvot jätettiin tarkastamatta sekä tilaus- että asennusvaiheessa.
Työmaalle toimitetut laakerit tutkittiin jälkeenpäin VTT:llä ja todettiin, että ne eivät täyttäneet suunnitelmissa esitettyjä vaatimuksia edes kovuuden osalta.
Talviolosuhteissa tapahtuvista liittopilareiden betonivalutöistä ei ollut laadittu riittävän yksityiskohtaista talvibetonointisuunnitelmaa. Suunnitelmassa ei ollut esitetty erillistä lämmitys- eikä lämpötilojen seurantasuunnitelmaa, jäätymislujuuden määrittämistapaa eikä lujuudenkehityksen seurantaa. Myöskään lämmitys- ja suojauskalustoa ja suojaustapaa ei ollut yksilöity.
Betonointisuunnitelma oli puutteellinen myös tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvien valutöiden osalta. Vastuu- ja varahenkilöitä ei ollut nimetty, betonointi- ja tiivistämiskaluston yksilöintitiedot sekä laadunvarmistus- ja häiriöihin varautumissuunnitelmat puuttuivat. Rakennustyön vastaavalla työnjohtajalla oli 1-luokan betonityönjohtajan pätevyys, mutta työtä tosiasiallisesti johtaneella työnjohtajalla pätevyyttä ei ollut. Urakoitsijoiden pitämästä pilareiden valutöiden aloituspalaverista ei ollut laadittu pöytäkirjaa.
Teollisuus-/varastohallin (n. 2800 m2) toteutusmuotona käytettiin kokonaisvastuurakentamista (KVR-urakka). Pohjatutkimuksen suosituksen mukaisesti rakennuksen perustamistavaksi valittiin lyöntipaalutus.
Hankkeesta neuvoteltaessa oli tilaaja kertomansa mukaan ensimmäisessä vaiheessa esittänyt, että varastoalueen osalta laatalta vaadittu kantavuus on 20 kN/m2. Neuvottelujen edetessä oli päädytty mitoituskuormaan 10 kN/m2. Kuormia ei kuitenkaan kirjattu neuvotteluasiakirjoihin.
Paalukuormia määrittäessään rakennesuunnittelija arvioi kantavan alapohjalaatan oman painon arkkitehdin luonnossuunnitelmissa esitetyn laattapaksuuden (200 mm) perusteella tarkistamatta onko laatta toteutettavissa ko. paksuudella sille suunniteltavalle mitoituskuormalle. Näin kantavan alapohjan paalutuksessa päädyttiin ruutumaiseen paalujakoon 6000 mm x 6000 mm.
Suunnittelu eteni limittäin rakentamisen kanssa. Paalutustyöt tehtiin ennen kantavan alapohjalaatan lopullista suunnittelua.
Alapohjaa mitoittaessaan rakennesuunnittelija havaitsi virheensä. KVR-urakoitsija ohjasi jatkamaan suunnittelua käyttämällä mitoituskuormaa 5,0 kN/m2, perustellen kuorman olevan rakentamismääräyskokoelman osan B1 tavarakuorman vähimmäisarvon suuruinen (tämä oli rakentamisajankohtana voimassa ollut normi). Tilaajan kertoman mukaan häntä ei tässä vaiheessa informoitu käytettävästä mitoituskuormamuutoksesta.
Virhe paljastui epäsuorasti alapohjalaatan valujen yhteydessä. Rakennusvalvonta-viranomaisen seurantakokouksessa tilaajan valvoja kertoi laatan yläpinnan terästen todennäköisesti painuneen useita senttejä. Rakennusvalvontaviranomainen edellytti ulkopuolisen tarkastajan lausuntoa toteutuneen rakenteen kantavuudesta. Ulkopuolinen tarkastaja analysoi rakenteen koeporausten, betonipeitemittausten ja laskelmien perusteella päätyen laatan kantavuuden osalta arvioon n. 3,5 kN/m2.