Hakutulokset sanalle: "VOC" (1 kpl)

RVP-T-RF-93
Julkaistu: 18.05.2020

Uuden palvelurakennuksen maata vasten valetussa, alapuolelta solumuovilevyillä lämmöneristetyssä 180 mm paksussa, kantavassa alapohjalaatassa havaittiin muovimattopäällysteisiin liittyviä ongelmia noin kahden vuoden käytön jälkeen:

  • Muovimatot kupruilivat paikoin alueilla, joilla mekaaninen rasitus oli suurinta. Päällysteet olivat huonosti kiinni laajemminkin.
  • Lattiapäällysteen alla oli kauttaaltaan silminnähtäviä muutoksia ja hyvin voimakas vaurioon viittaava haju.
  • Lattiat olivat hyvin suuripäästöisiä FLEC-tekniikalla ehjän päällysteen päältä mitattuna ja päällysteen alta bulk-tekniikalla mitattiin yleisiin viitearvoihin nähden jopa monikymmenkertaisia VOC-potentiaaleja (ks. YM Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus -opas 2016).
  • Sisäilmasta mitatut VOC-päästöt pysyivät korkeina, vaikka ilmanvaihtoa käytettiin jatkuvasti 24 h / 7 vrk.

Virheet havaittiin noin kahden vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisen jälkeen ja tällöin sisäilman laatuun liittyviä käyttäjien havaintoja ei vielä ollut.

Kuvat 1 ja 2. Kupruja käytävällä ja silminnähtäviä vaurioihin viittaavia muutoksia maton alla. Tasoite on lähtenyt paikoin maton mukana, koska sementtiliimaa ei ollut poistettu kunnolla.

Merkittävimpänä syynä ongelmiin oli se, että rakentamisvaiheessa rakenteen riittävää kuivumista ennen päällystämistä ei varmistettu riittävällä laajuudella ja tarkkuudella. Kosteusmittausten perusteella lattiarakenteen oletettiin olevan riittävän kuiva, vaikka se todellisuudessa oli ollut pääosin aivan liian kostea. Lattioiden päällystettävyyden arvioinnissa tehtiin seuraavia virheitä:

  • Rakennushankkeeseen ryhtyvä ei edellyttänyt erityistä tarkkaavaisuutta alapohjan kosteusteknisen toimivuuden varmistamisessa.
  • Kosteusmittausten laatuun ei panostettu, vaikka paksuhko alapohjalaatta ja muovimattopäällyste tiedetään haasteelliseksi kokonaisuudeksi.
  • Mittauskohtia ei valittu kosteustapahtumien (esim. paikallinen kastuminen) perusteella oletettavasti kosteimpiin kohtiin, eikä mittauskohtien edustamaa aluetta arvioitu mitenkään. Kun saatiin muutamasta kohdasta riittävän alhainen mittaustulos, koko alapohjan oletettiin olevan riittävän kuiva.
  • Kosteusmittausten tarkkuutta ei huomioitu tulosten tulkinnassa. Mittausta ei tehty kaikilta osin RT-ohjekortin 14-10984 mukaisesti, joten juuri ja juuri riittävän kuivaksi tulkitut tulokset johtivat virhearvioon riittävästä kuivuudesta kauttaaltaan.
  • Suurin osa  mittauksista tehtiin ennen tasoittamista. Tasoitteen paksuus oli monin paikoin useita millimetrejä, mikä aiheutti alapuolisen betonin pintaosan kastumista. Pintaosien riittävää kuivumista tasoittamisen jälkeen ei varmistettu kosteusmittauksin ja muovimatto asennettiin ennen kuin tasoite ja betonin pintaosa ehtivät kuivua riittävästi.
  • Laattaan asennettua lattialämmitystä ei käytetty ennen päällystystä tehostamaan kuivumista.
  • Virheen syntymistä on saattanut edesauttaa lattialämmityksen käyttäminen tarpeettoman kovalla teholla rakennuksen käytön aikana.