Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Betonirakenteiden kuntotutkija

    Betonirakenteiden kuntotutkija on alan tarvelähtöinen pätevyys. Pätevyydellä varmistetaan betonin vauriomekanismien teorian hallinta ja kuntotutkimusten tekemisen osaaminen.

    Betonirakenteiden kuntotutkijan pätevyyttä voi hakea erikseen betonirakennuksia ja betonisia infrarakenteita koskien.

    Pätevyyden hakulomake

    Pätevyysluokat

    Betonirakenteiden kuntotutkijan pätevyydessä ei ole erillisiä pätevyysluokkia. Pätevyys kattaa kaikki vaativuustasot.

    Pätevyysvaatimukset

    Pätevyysvaatimukset koostuvat koulutus-­ ja työkokemusvaatimuksista. Alla on esitetty tiivistetyt pätevyysvaatimukset pätevyysluokittain.

    1. KOULUTUS

    Koulutusvaatimus koostuu tutkinnosta ja opinnoista sekä kuntotutkijan pätevyyskoulutuksesta ja -tentistä.

    Tutkinnon tulee olla tehtävään soveltuva rakentamisen tai soveltuvalla tekniikan alalla suoritettu

    • korkeakoulututkinto tai
    • vastaava aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto.

    Tutkinnon ja sitä täydentävien opintojen tulee sisältää taulukossa 1 esitetyt opinnot.

    Taulukko 1. Opintovaatimukset eri osa-alueiden betonirakenteiden kuntotutkijoille.

    PÄTEVYYDEN ALUE OPINNOT
    BETONIRAKENNUKSET
    • Betonirakentamista ja betoniteknologiaa (väh. 8 op)
    • Betonirakenteiden suunnittelua (väh. 8 op)
    • Rakennusfysiikkaa (väh. 5 op)
    BETONISET INFRARAKENTEET
    • Betonirakentamista ja betoniteknologiaa (väh. 8 op)
    • Betonirakenteiden suunnittelua (väh. 8 op)

    Tutkinnon lopputyö voidaan osittain sisällyttää vaadittuihin opintoihin edellyttäen, että hakija osoittaa sen liittyvän olennaisesti haettuun pätevyyteen ja että se on vahvistanut hakijan osaamista esitetyistä aihealueista. Korkeintaan 30 % lopputyön opintopisteistä voidaan hyväksyä osaksi opintoja. Myös yli 10 vuoden kuntotutkimuskokemuksella voidaan osittain (korkeintaan 20 %) korvata opintoja. Yllä esitetty opintojen kokonaismäärä tulee kuitenkin olla suoritettuna opintopisteinä.

    Ns. AHOT-­menettely eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on koulutusjärjestelmän piirissä toteutettavaa toimintaa. Halutessaan hakija voi kääntyä esim. pätevyyksiin valmentavien koulutusten järjestäjien puoleen. Pätevyyslautakunta ei tee AHOT­-menettelyä, vaan hakemuksessa esitettyjen opintojen tulee olla koulutusorganisaatioiden todentamia.

    Pätevyyskoulutus- ja pätevyystenttivaatimukset on esitetty taulukossa 2. Näillä varmistetaan osaaminen betonirakenteista, -teknologiasta, betonin vauriotavoista, kuntotutkimuksista, korjausmenetelmistä sekä julkaisujen by41 Betonirakenteiden korjausohjeet ja by42 Betonijulkisivujen kuntotutkimusohjeet soveltamisesta betonirakenteiden kunnon tutkimiseen ja korjausperiaatteiden esittämiseen. Lisäksi betonisten infrarakenteiden kuntotutkijalta edellytetään Liikenneviraston yleistarkastajilta vaadittu osaaminen (Taitorakenteiden tarkastajan kurssi).

    Taulukko 2. Pätevyyskoulutus- ja pätevyystenttivaatimukset eri osa-alueiden betonirakenteiden kuntotutkijoilta.

    PÄTEVYYDEN ALUE KURSSIT JA TENTIT
    BETONIRAKENNUKSET
    • FISEn betonirakenteiden kuntotutkijan pätevyystentti
    • FISEn betonirakenteiden kuntotutkijan rakennusfysiikan pätevyystentti
    BETONISET INFRARAKENTEET
    • Vaativan luokan betonisiltojen kuntotutkijan tentti
    • Liikenneviraston taitorakenteiden tarkastajan kurssi

    Linkki FISEn hyväksymiin pätevyyskoulutuksiin ja sihteerijärjestön järjestämät pätevyystentit löytyvät kohdasta pätevyyskoulutus ja -tentit.

    2. TYÖKOKEMUS

    Betonirakenteiden kuntotutkijalta edellytetään vähintään 3 vuoden kuntotutkimuskokemusta pätevyyden alasta riippuen seuraavasti:

    • Betonirakennusten kuntotutkijalla kohteiden tulee sisältää betonirakenteiden kuntotutkimuksia ja rakennusfysikaalisia kuntotutkimuksia
    • Betonisten infrarakenteiden kuntotutkijalla betonisiltojen tai muiden betonisten infrarakenteiden kuntotutkimuksia.

    Työkokemuksesta vähintään 2/3 tulee olla kertynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelun aikaisesta työkokemuksesta hyväksytään vain se osuus, joka on syntynyt vaaditun opintopistemäärän täyttymisen jälkeen ja joka voidaan laskea kuntotutkimustyöksi.

    Pätevyyden uusiminen

    Pätevyys on voimassa 7 vuotta kerrallaan, jonka jälkeen pätevyys tulee uusia.

    Pätevyyden uusimisella hakija osoittaa, että on toiminut aktiivisesti todetun pätevyyden määrittelemässä tehtävässä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi tiedot työsuhteista, työkokemuksesta ja päivityskoulutuksesta pätevyyden voimassaoloajalta.

    1. TYÖKOKEMUS

    Työkokemus pätevyyden mukaisissa kuntotutkimustehtävissä pätevyyden voimassaoloajalta.

    2. PÄIVITYSKOULUTUS

    Betonirakenteiden kuntotutkijan tehtävien suorittamista tukevaa päivityskoulutusta tulee olla vähintään 3 koulutuspäivää (21 opetustuntia) tai 3 op edeltävältä 7 vuoden rekisteröintiajalta.

    Hakuohjeet

    Pätevyyttä tai pätevyyden uusimista haetaan hakulomakkeella, joka avautuu PÄTEVYYDEN HAKULOMAKE ­painikkeesta tämän sivun yläosassa. Hakulomakkeella on esitetty yksityiskohtaiset pätevyysvaatimukset ja ohjeet pätevyyden hakemiseksi.

    Pätevyyshakemuksen käsittely­ ja rekisteröintimaksut löytyvät HAE PÄTEVYYTTÄ ­kohdasta. Lisätietoja betonirakenteiden kuntotutkijan pätevyyden hakemisesta antaa Betonirakenteiden korjaamisen pätevyyslautakuntaa hoitava sihteerijärjestö BY.

    FISEN rekisterissä

    76 Pätevyysnimikettä