Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Rakennussuunnittelija

    Rakennussuunnittelijan pätevyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä sitä täydentäviin asetuksiin ja ohjeisiin (Ympäristöministeriö: Suomen rakentamismääräyskokoelma). Lain 120 b §:n mukaan rakentamisen suunnitteluun tulee nimetä rakennussuunnitelmasta vastaava rakennussuunnittelija.

    Rakennussuunnittelijan pätevyyttä voi hakea erikseen uudisrakentamisessa (U) ja korjaus- ja muutostyössä (K).

    Rakennussuunnittelijan pätevyyden hakemisen yhteydessä voi lisäksi hakea Euroopan Unionin ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EU) mukaista arkkitehtirekisteröintiä.

    Pätevyyden hakulomake

    Pätevyysluokat

    Uudisrakentamisen (U) ja korjaus- ja muutostyön (K) pätevyysluokat ovat:

    • Tavanomainen
    • Vaativa (V ja V+)
    • Poikkeuksellisen vaativa

    Pätevyysluokat perustuvat maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyihin suunnittelutehtävien vaativuusluokkiin. Vaativa luokka on jaettu alaryhmiin V ja V+.

    Pätevyysvaatimukset

    Pätevyysvaatimukset koostuvat koulutus- ja työkokemusvaatimuksista. Alla on esitetty tiivistetyt pätevyysvaatimukset pätevyysluokittain. Korjaus- ja muutostyön (K) vaatimukset on esitetty erikseen niiltä osin kuin ne poikkeavat uudisrakentamisesta (U).

    1. KOULUTUS

    Koulutusvaatimus koostuu tutkinnosta ja opinnoista. Vaadittava tutkinto on maankäyttö- ja rakennuslain 120 e §:n Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset mukainen. Tutkinnon ja sitä täydentävien opintojen sisällön arvioinnin lähtökohtana on Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta (YM2/601/2015).

    Taulukko. Tutkinto- ja opintovaatimukset pätevyysluokittain.

     LUOKKA TUTKINTO OPINNOT
    Tavanomainen Rakennussuunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen alalla suoritettu tutkinto, joka on vähintään aiemman teknikon tai sitä vastaavan tutkinnon tasoinen. Vähintään 90 op rakennussuunnittelun ja rakentamisen tekniikan opintoja, joihin sisältyy seuraavia opintosuorituksia:

    • asuntosuunnittelu, rakennusoppi ja rakennetekniikka,
    • rakennuksen tekniset järjestelmät.

    Sisätilan korjaus- ja muutostyön tehtävässä voi toimia myös henkilö, joka on suorittanut muotoilijan (AMK) tutkinnon, johon on sisältynyt 90 op tilasuunnitteluun ja sisustusarkkitehtuuriin ja rakennusoppiin liittyviä opintoja.

    Vaativa (V ja V+) Rakennussuunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto. Vähintään 120 op rakennussuunnitteluun ja arkkitehtuuriin liittyviä opintoja, joihin sisältyy seuraavia opintosuorituksia:

    • arkkitehtuurin historia ja teoria,
    • julkisten ja palvelurakennusten suunnittelu,
    • asuntosuunnittelu,
    • rakennuksen tekniset järjestelmät, rakennusoppi ja rakennetekniikka.

    Sisätilan korjaus- ja muutostyön tehtävässä voi toimia myös henkilö, joka on suorittanut taiteen maisterin tai sisustusarkkitehdin tutkinnon, johon on sisältynyt 120 op tilasuunnitteluun, sisustusarkkitehtuuriin ja rakennusoppiin liittyviä opintoja.

    Poikkeuksellisen

    vaativa

    Rakennussuunnittelutehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto Vähintään 150 op rakennussuunnitteluun ja arkkitehtuuriin liittyviä opintoja, joihin sisältyy seuraavia opintosuorituksia:

    • arkkitehtuurin historia ja teoria,
    • julkisten ja palvelurakennusten suunnittelu,
    • asuntosuunnittelu,
    • rakennuksen tekniset järjestelmät,
    • rakennusoppi ja rakennetekniikka.

    Euroopan Unionin jäsenmaissa suoritettujen arkkitehtialan tutkintojen osalta käytetään ammattipätevyysdirektiivin liitteitä hyväksytyistä tutkinnoista (Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EU) liitteet V/ 5.7.1 Arkkitehdit ja VI Arkkitehdin koulutuksesta annetut asiakirjat, joihin sovelletaan koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuvaa tunnustamista). Ulkomaisesta tutkinnosta tulee toimittaa opetushallituksen tekemä vertailu tutkinnon tason rinnastamisesta suomalaiseen tutkintoon.

    2. TYÖKOKEMUS

    Rakennussuunnittelijan pätevöitymiseen vaadittava työkokemus vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 120 e §:ssä Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset esitettyjä työkokemusvaatimuksia. Rakennussuunnittelukokemuksen arvioinnin lähtökohtana on Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta (YM2/601/2015) ja Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista (YM1/601/2015).

    Taulukko. Työkokemusvaatimukset pätevyysluokittain uudisrakentamisen (U) ja korjaus- ja muutostyön (K) pätevyydessä.

     LUOKKA U K
    Tavanomainen Vähintään 3 vuoden kokemus avustamisesta vähintään tavanomaisissa suunnittelutehtävissä. Pääosa tästä suunnittelukokemuksesta on oltava rakennussuunnittelutehtävistä. * Sama kuin uudisrakentamisessa siten, että vähintään 1 vuosi kokemuksesta on korjaus- ja muutostöiden suunnittelutehtävistä. *
    V Vähintään 4 vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä (voi sisältää sekä avustavaa suunnittelua että toimimista vastuullisena suunnittelijana) ja vähintään 2 vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä. Kokemusta tulee olla yhteensä 6 vuotta. * Sama kuin uudisrakentamisessa siten, että vähintään 2 vuotta kokemuksesta on korjaus- ja muutostöiden suunnittelutehtävistä. *
    V+ Vähintään 4 vuoden kokemus vastuullisena rakennussuunnittelijana V-luokan suunnittelutehtävistä. Kokemusta tulee olla yhteensä 6 vuotta. * Sama kuin uudisrakentamisessa siten, että vähintään 4 vuotta kokemuksesta on vastuullisena rakennussuunnittelijana V-luokan suunnittelutehtävistä. *
    Poikkeuksellisen

    vaativa

    Vähintään 6 vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä (tämä voi sisältää sekä avustavaa suunnittelua että toimimista vastuullisena suunnittelijana). Em. kokemuksesta tulee ainakin 4 vuotta olla vastuullisena suunnittelijana toimimista vähintään vaativissa suunnittelutehtävissä. * Sama kuin uudisrakentamisessa siten, että vähintään 3 vuotta kokemuksesta korjaus- ja muutostöiden suunnittelutehtävistä. *

    *) Kaikissa luokissa taulukossa esitetyn lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta haettavan vaativuusluokan rakennussuunnittelutehtävissä avustamisesta ainakin yhdestä kohteesta.

    Tavanomaisen tai vaativan luokan kokemuksesta vähintään 2/3 tulee olla kertynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelun aikaisesta työkokemuksesta hyväksytään vain se osuus, joka on syntynyt vaaditun opintopistemäärän täyttymisen jälkeen ja joka voidaan laskea suunnitteluksi (esim. puhtaaksi piirtämistä ei lasketa suunnitteluksi). Poikkeuksellisen vaativassa luokassa kokemus tulee olla kokonaisuudessa sen tutkinnon suorittamisen jälkeistä, joka on vaadittu ko. työtehtävään.

    3. LAUSUNNOT

    Pätevyyden hakijan tulee nimetä yhteystietoineen vähintään 2 lausunnonantajaa, joilta pätevyyslautakunta voi pyytää lausunnot hakijan pätevyydestä rakennussuunnittelijana haetussa vaativuusluokassa. Lausunnonantajista toisen tulee olla rakennushankkeeseen ryhtyvä tai hänen edustajansa. Lausunnonantajat eivät voi olla samasta yrityksestä/organisaatiosta kuin hakija.

    4. PÄTEVYYDEN HAKEMINEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSEN PERUSTEELLA

    Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 41/2014 sisältää siirtymäsäännöksen, jonka mukaan kelpoisuusvaatimukset täyttävänä rakennussuunnittelijana pidetään myös henkilöä, joka on ennen lain voimaantuloa (1.9.2014) rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativiin rakennussuunnittelutehtäviin hyväksymä ja jolla voidaan näin katsoa olevan poikkeuksellisen vaativan suunnittelutehtävän vaatimat edellytykset. Poikkeuksellisen vaativan luokan pätevyys rajataan koskemaan vastaavia suunnittelutehtäviä, jotka ovat olleet pätevyyden toteamisen perustana.

    Hakijan koulutuksen tulee olla vähintään aiempi rakennusarkkitehtitutkinto. Kokemuksen osalta hakijan tulee täyttää kohdassa TYÖKOKEMUS esitetyt vaatimukset.

    Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (VN 214/2015) 5 §:

    Rakennussuunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos:

    1) suunniteltavan rakennuksen on täytettävä poikkeuksellisen korkeat arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset vaatimukset käyttötarkoituksensa tai ominaisuuksiensa vuoksi;

    2) rakennus suunnitellaan suojeltuun tai muutoin kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön tai kaupunkirakenteellisesti erittäin merkittävään ympäristöön; taikka

    3) suunnittelu edellyttää uusien tai muutoin erittäin vaativien suunnittelu-, laskenta- tai mitoitusmenetelmien käyttöä.

    Rakennussuunnittelutehtävä korjaus- ja muutostyössä on poikkeuksellisen vaativa, jos korjaus- ja muutostyön arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat tai rakennuksen arvokkaasta ympäristöstä tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia.

    5. ARKKITEHTIREKISTERÖINNIN HAKEMINEN

    Rakennussuunnittelijan pätevyyden hakemisen yhteydessä on arkkitehdin tutkinnon ja ennen vuotta 2014 rakennusarkkitehdin tutkinnon suorittaneilla mahdollisuus lisäksi hakea Euroopan Unionin ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EU) mukaista arkkitehtirekisteröintiä. Tätä rekisteröintiä ei voi hakea ilman rakennussuunnittelijan pätevyyttä. Myönnetty rekisteröintitunnus on voimassa vastaavan ajan kuin todettu pätevyys.

    Arkkitehtirekisterin jäsenyysvaatimuksena on vähintään vaativassa vaativuusluokassa todetun pätevyyden lisäksi, että henkilön suorittama tutkinto on Euroopan Unionin ammattipätevyysdirektiivin mukainen arkkitehtialan tutkinto.

    Pätevyyden uusiminen

    Pätevyys on voimassa 7 vuotta kerrallaan, jonka jälkeen pätevyys tulee uusia.

    Pätevyyden uusimisella hakija osoittaa, että on toiminut aktiivisesti todetun pätevyyden määrittelemässä tehtävässä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi tiedot työsuhteista, työkokemuksesta ja päivityskoulutuksista pätevyyden voimassaoloajalta.

    1. TYÖKOKEMUS

    Vähintään 3 vuoden työkokemus pätevyyden mukaisessa tai korkeammassa vaativuusluokassa pätevyyden voimassaoloajalta.

    2. PÄIVITYSKOULUTUS

    Rakennussuunnittelua tukevaa päivityskoulutusta on esitettävä vähintään 35 opetustuntia edeltävältä 7 vuoden rekisteröintiajalta.

    Jos pätevyyttä haetaan aikaisempaa korkeammassa vaativuusluokassa, tulee sitä hakea uutena pätevyytenä.

    3. ARKKITEHTIREKISTERÖINNIN UUSIMINEN

    Arkkitehtirekisterin jäsenyys on voimassa vastaavan ajan kuin todettu pätevyys. Rekisteröinti uusitaan pätevyyden uusimisen yhteydessä.  Uusiminen edellyttää rakennussuunnittelua tukevaan pätevyyskoulutukseen osallistumista vähintään 105 opetustuntia kuluneen rekisteröintikauden aikana. Päivityskoulutukseksi luetaan suunnitteluun, rakentamiseen ja rakennuttamiseen liittyvien seminaari- ja koulutustilaisuuksien lisäksi myös mm. tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä alan opetustehtävät. Päivityskoulutukseksi luetaan myös arkkitehtuurikilpailut ja ohjatut opintomatkat. Yhdestä kilpailusta tai ohjatusta opintomatkasta lasketaan hyväksi maksimissaan 15 opetustuntia. Päivityskoulutusvaatimusta ei voi kuitenkaan täyttää yksinomaan arkkitehtuurikilpailuilla ja ohjatuilla opintomatkoilla.

    Hakuohjeet

    Pätevyyttä tai pätevyyden uusimista haetaan FISEn digitaalisella Pätevyyspalvelulla, joka avautuu PÄTEVYYDEN HAKULOMAKE -painikkeesta tämän sivun yläosassa. Siirryt patevyyspalvelu.fi sivustolle, jossa on esitetty ohjeet palvelun käyttämiseen.

    Pätevyyshakemuksen käsittely- ja rekisteröintimaksut löytyvät HAE PÄTEVYYTTÄ -kohdasta.

    Lisätietoja rakennussuunnittelijan pätevyyden hakemisesta antaa rakennussuunnittelijan pätevyyslautakuntaa hoitava sihteerijärjestö SAFA.

    FISEN rekisterissä

    79 Pätevyysnimikettä