Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Yleistä

    Mikä on rakennusvirhepankki?

    Rakennusvirhepankki on julkinen tietokanta, joka kerää yhteen rakentamisen eri vaiheissa toteutuneita rakennusvirheitä. Virhepankin tavoitteena on esimerkkien avulla kuvata virheeksi tulkittuja ongelmatilanteita ja siten estää vastaavien tilanteiden toistumista tulevaisuudessa. Sen on tarkoitus toimia rakentamisen eri osapuolten työkaluna, josta voi monipuolisesti hakea suunnittelussa, toteutuksessa tai ylläpidossa tarvittavaa tietoa niin uudis- kuin korjausrakentamisestakin.

    Kuvassa 1 on esitetty rakennusvirhepankin rakenne. Julkinen rakennusvirhepankki sisältää rakennusvirhekuvaukset ja rakennusvirhekortiston. Rakennusvirhekuvaukset on tehty FISEn vastaanottamien virheilmoitusten pohjalta. Rakennusvirhekortisto sisältää asiantuntijoiden laatimia rakennusvirhekortteja. Kortteja pyritään tekemään kaikkein merkittävimmistä ilmi tulleista virheistä.

    Rakennusvirheistä ei ole mielellään puhuttu julkisesti. Ne on selvitetty ja korjattu mahdollisimman näkymättömästi. Näin toimien on tuotettu vain vähän konkreettista materiaalia, joka olisi helposti kaikkien käytettävissä. Onkin tehty ja tehdään samoja virheitä ja käytetään samoja riskejä sisältäviä ratkaisuja kerta toisensa jälkeen. Rakennusvirhepankissa lähtökohtana on tuottaa informaatiota ongelmatilanteista yhteistyössä vastavuoroisuusperiaatteella. Kaikki osapuolet hyötyvät, kun kerrotaan ja jaetaan kokemukset avoimesti. Kun toiminta saadaan riittävän kattavaksi, saavutetaan paitsi laadukkaampaa rakentamista myös kustannussäästöjä ja koko alan maineen paranemista.

    Rakennusvirhepankin sisältämät rakennusvirhekuvaukset ja rakennusvirhekortit esitetään puhtaasti tekniseltä kannalta ilman tapauksiin liittyviä tuotenimiä tai osapuolia. Tarkoitus ei siis ole leimata yksittäisiä henkilöitä, organisaatiota, ammattiryhmiä tai tuotteita. Tarkoitus on toimia puolueettomasti avoimena tiedon jakajana ja siten hyvän rakentamistavan edistäjänä.

    Rakennusvirhepankkia ei tule rinnastaa voimassa oleviin määräyksiin, virallisiin ohjeisiin tai alan käsikirjoihin. Sen tarkoituksena on jakaa tietoa kokemusten pohjalta ja ohjata tiedonhakijoita luotettavien lähteiden pariin. Taustalla on aina uniikki ongelmatilanne, jonka muodostumiseen on voinut liittyä useita vaikuttavia tekijöitä. Niistä ei siten voi tehdä yleistyksiä, jotka koskevat tiettyä materiaalia, rakennetta tai laitteistoa kaikissa olosuhteissa. Esitettyjä rakennusvirhekortteja ei ole tarkoitettu todistusmateriaaliksi rakentamisen riitatapauksiin ja oikeudenkäynteihin.

    RAKENNUSVIRHEKUVAUKSET

    Rakennusvirhekuvauksiin kerätään mahdollisimman kattavasti toteutuneita, virheiksi tulkittuja ongelmatilanteita.

    Rakennusvirhekuvaukset tehdään FISEn vastaanottamien virheilmoitusten pohjalta. Virheilmoituksen toteutuneesta rakennusvirheestä voi tehdä FISEn verkkosivuilta. Ilmoittaja kuvaa toteutuneen ongelmatilanteen taustoineen mahdollisimman informatiivisesti niin, että asiantuntijaryhmä pystyy täydentämään sen konkreettiseksi virhekuvaukseksi.

    Virhettä ilmoitettaessa ilmoittaja luokittelee sen seuraavin perustein:

    • uudis- tai korjausrakentamishankkeen tai molempien virhe
    • rakennustyyppi
    • rakennuksen valmistumisvuosi
    • materiaalin, suunnittelun, tutkimuksen, työn toteutuksen, valvonnan ja/tai ylläpidon virhe (voi valita yhden tai useamman vaihtoehdon)

    Vastaanotettuja ilmoituksia voidaan muokata tai täydentää FISEn nimeämän asiantuntijaryhmän toimesta mm. yhtenäisen termistön ja rakenteen varmistamiseksi. Täydennetyt virhekuvaukset julkaistaan rakennusvirhepankissa. Jos virhekuvauksissa on julkaistu jo aiemmin lähes identtinen virhekuvaus, uutta ilmoitusta ei julkaista uutena kuvauksena vaan liitetään se osaksi vanhaa kuvausta. Ilmoituksia, jotka eivät täytä asiantuntijaryhmän näkemyksen mukaan virhekuvauksen edellytyksiä, ei julkaista.

    Edellä esitettyjen luokitusten ja asiasanojen perusteella julkaistuista virhekuvauksista voi hakea erilaisin hakukriteerein tietyn osa-alueen virhekuvauksia. Virhekuvauksiin linkitetään myös kyseessä olevan aihealueen rakennusvirhekortit.

    RAKENNUSVIRHEKORTISTO

    Rakennusvirhekortiston tavoitteena on jakaa korttien muodossa tietoa virheiksi tulkituista rakenne- ja järjestelmäratkaisuista ja hyvän rakentamistavan mukaisista korjaustavoista sekä lisäksi ohjata lisätietoa hakevaa luotettavien tietolähteiden pariin. FISEllä on ollut vuosittainen yhteistyösopimus Ympäristöministeriön kanssa rakennusvirhekorttien tuottamisesta.

    Virhekortistoon laaditaan virhekortit ennen kaikkea toistuvista ja lisäinformaatiota tarvitsevista ongelmatilanteista. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen sen laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.

    Kortistoon kuuluvien korttien avulla voidaan

    • tunnistaa rakennushankkeiden riskikohtia helpommin, laajemmin ja nopeammin
    • parantaa suunnittelun, toteutuksen ja tuotekehityksen tasoa mm. vähentämällä virheiden määrää
    • auttaa virhe-esimerkkien avulla alan normien uudistustyössä ja normien tulkinnassa
    • tuottaa aineistoa täydennyskoulutukseen

    Rakennusvirhekorttien aiheet valitaan FISEn saamista virheilmoituksista. Lisäksi ehdotuksia korttien aiheiksi saavat lähettää päteväksi todetut rakennesuunnitelmien ulkopuoliset tarkastajat ja rakennusvalvontaviranomaiset. FISEn nimeämä rakennusvirhepankin asiantuntijaryhmä valitsee esitetyistä aiheista toteutettavat kortit.

    Kortit laaditaan mahdollisimman yksityiskohtaiselle tasolle, mutta tapauksiin liittyviä tuotenimiä tai osapuolia ei esitetä. Mukaan pyritään saamaan ainakin toistuvimmat ja opettavaisimmat tapaukset. Yhdessä kortissa esitetään vain yksi virhe ja näin ollen yhdestä toteutuneesta ongelmatilanteesta voi syntyä useita kortteja. Korttiin liitetään kuvaus mahdollisesta korjaustavasta ja hyvän rakentamistavan mukaisesta ratkaisusta kortin laatimisajankohtana. Esitys rajoittuu virheeseen liittyviin yksityiskohtiin, eikä siten yleensä ole koko rakennetta kattava. Esitettävistä lähdemateriaaleista on mahdollista etsiä lisätietoa laajemmin.

    Virhekortin taustalla on aina uniikki virheeksi tulkittu ongelmatilanne. Koska ongelmatilanteen syntymiseen ovat vaikuttaneet yleensä useat eri tekijät, virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien. Esimerkiksi ympäristöolosuhteet, materiaalien ominaisuudet ja työsuoritukset ovat aina erilaisia. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle onkin riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin.

    Kortit laaditaan asiantuntijaryhmän valitseman kortin aihealueen asiantuntijan toimesta. Kortin valmistuttua kyseessä olevan aihealueen pätevyyslautakunta arvioi kortin sisällön, viimeistelee sen ja toimittaa kortin hyväksyttäväksi FISEn hallitukseen. Hallitus päättää kortin hyväksymisestä.

    Hyväksymisen jälkeen kortti luokitellaan ja numeroidaan. Jokaisella kortilla on yksilöity tunnus RVP – X –YY- NRO. X on kortin pääryhmä ja se voi olla jokin seuraavista:

    • S = suunnittelu
    • T = toteutus
    • M = menettelytapa
    • Y = ylläpito

    YY on kortin erityisala. YY voi olla:

    • BE = betonirakenteet
    • PU = puurakenteet
    • TE = teräsrakenteet
    • RF = rakennusfysiikka
    • PO = pohjarakenteet
    • LVI = lämmitys-, vesi- ja ilmastointilaitteet
    • MU = muu

    Esimerkiksi ”Paikallavaletun betonilaatan jäätyminen” -kortti on varustettu tunnuksella RVP-T-BE-32. Kyseessä oli paikallavaletun betonilaatan (BE) valutyössä tapahtunut virhe (T).

    Osa korteista voi liittyä useampaan kuin yhteen kortiston pääryhmään. Tällaisissa tapauksissa kortin tunnuksessa on kaksi tai useampia pääryhmiä kauttaviivalla erotettuna. Esimerkiksi RVP-S/M-BE-6 kertoo kuormatietojen virheellisestä määrittämisestä ja ongelmatilanne syntyi sekä suunnittelun (S) että menettelytapojen (M) laiminlyöntien seurauksena.

    Valmis tunnuksella varustettu kortti liitetään julkiseen rakennusvirhekortistoon fise.fi/rakennusvirhepankki/virhekortisto/.

     

    FISEN rekisterissä

    76 Pätevyysnimikettä