Eräässä liikerakennuksessa jouduttiin vahvistamaan systeemirei’illä varustetut jännitetyt harjapalkit, koska reikien koot ylittivät selvästi suositukset ja suuret reiät olivat lähellä toisiaan.
Tapaukseen liittyy kaksi tarkasteltavaa ongelmaa: Palkin kestävyys jännevoiman siirron yhteydessä reikien kohdilla (RVP-S-BE-2) ja palkin leikkausvoiman kestävyys reikien alueella. Tässä kortissa tarkastellaan palkin leikkausvoiman kestävyyttä reikien alueella.
Palkkeihin tehtiin useita suuria reikiä lähelle toisiaan. Reikien kohdalla rakenteen suunnittelu on yleensä selkeä, kun (pyöreät) reiät sijaitsevat jännevälin keskimmäisessä kolmanneksessa ja reikien korkeus ei ylitä korkeuden kolmatta osaa. Reikien etäisyyden tulee olla niin suuren, että palkin uumaan voidaan sijoittaa ristikkoanalogian mukaisesti veto- tai puristussauvat siten, että ristikon sauvojen liitokset voidaan toteuttaa mahdollisimman pienellä epäkeskisyydellä. Lisäksi solmupisteissä on huolehdittava vetosauvojen raudoituksen ankkuroinnista.
Kuva 1 Ristikkoanalogia teräsbetonipalkissa. Ristikkoanalogia: puristussauvat (katkoviivat) betonille, vetosauvat (yhtenäiset viivat) teräkselle, solmupisteissä tulee huolehtia ankkuroinnista. Reiät sijoitetaan siten, että sauvat voivat muodostua.
Reikien ollessa suuria sauvojen sijoittaminen rakenteeseen vaikeutuu ja epäkeskisyydet solmupisteissä kasvavat. Vaikka jännevälin keskialueella on pieni leikkausvoima, josta seuraa myös pienet sauvavoimat ristikon diagonaali- ja vertikaalisauvoihin, voi puristussauvan vaatiman pinta-alan toteutuminen olla vaikeaa. Lopputuloksena on puristetun betonisauvan kapasiteetin ylittyminen betonin puristuslujuuden ylittymisestä (Vumax).
Kuva 2 Isojen, lähellä toisiaan olevien reikien kohdilla ristikkoanalogia ei toteudu. Rakenteeseen syntyy solmupisteiden epäkeskisyydestä vaikeasti hallittavia momentteja ja leikkausvoimia.
Suurien reikien suunnittelu on myös mahdollista, mutta se edellyttää erityistä osaamista.
Reikien suunnitteluohjeissa niiden keskinäiseksi etäisyydeksi suositellaan arvoa H/2 (palkin korkeuden puolikas). Tällä tarkoitetaan reikien väliin jäävän kannaksen leveyttä eikä reikien keskikohtien etäisyyttä. Tässä kohdin suositukset ovat tulkinnanvaraiset.
Liian suurien reikien takia vaurioituneen tai leikkauskestävyydeltään liian heikon palkin korjaamisesta on tehtävä erillinen suunnitelma.
Reikäsuosituksista ei tule poiketa ja reikien alueella tulee suunnitelma tarkistaa ristikkoanalogian perusteella. Jos käytetään suositeltuja suurempia reikiä, tulee palkin leikkauskapasiteetti reikien kohdilla tarkistaa esim. ristikkoanalogiaan perustuvaa mitoitusta käyttäen. Silloin on myös tarkistettava betonisten puristuspaarteiden kestävyys kuvan 3 mukaisesti. Lisätietoa reikäsuunnittelusta löytyy esim. julkaisusta HI-palkkien suunnitteluohje, Elementtisuunnittelu.fi.
Reiän kohta voidaan mitoittaa myös elementtimenetelmää käyttäen.
Kuva 3 Reikien sijoittelu kun mitoitus tehdään ristikkoanalogian mukaisesti.
Virhekortin pääluokka:
Suunnittelu
Virhekortin alaluokka:
Kantavat rakenteet
Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.