Kellarin seinän sisäpuolisen lämmöneristyksen vaurioituminen

1. Virhe

Kellarin seinän sisäpuolinen lisälämmöneristysrakenne oli mikrobivaurioitunut lattian rajasta.

Vaurion aiheuttajaksi oli kuntotutkimuksessa varmistunut harkkomuurauksen läpi päässyt vesi. Veden pääsyyn oli syynä maanpinnan virheellinen kallistus rakennuksen ulkopuolella, perusmuurilevyn yläreunasta puuttuva lista ja perusmuurilevyn huolimaton asennus.

Vastaavanlaisissa vaurioissa voi yleisesti olla taustalla useita eri syitä, jotka vaikuttavat yhdessä tai erikseen. Vesi tai osa siitä voi olla peräisin maaperästä (kapillaarinen kosteuden siirtyminen) tai katolta tulevien sadevesien ohjaus on toteutettu puutteellisesti tai virheellisesti, jolloin katolta tulevat vedet kulkeutuvat nekin kellarin seinärakenteisiin. Rinnetontilla lisärasitusta tuo veden valuminen rakennukseen päin maan ja mahdollisen kallion pinnalla.

Kellarin seinän sisäpuolinen puurunko ja lämmöneriste ovat herkkiä vaurioitumaan jo vähäisestäkin ylimääräisestä kosteudesta. Kaikki vastaavat ratkaisut eivät kuitenkaan ole vaurioituneet, koska kosteusolosuhteet eivät ole olleet vauriolle otolliset.

Kuva 1. Alkuperäinen seinärakenne.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Rakenteen sisällä ja pintarakenteissa esiintyvä voimakas mikrobikasvusto voi aiheuttaa rakennuksen käyttäjille terveyshaittaa, koska he voivat altistua mikrobeille ja niiden aineenvaihduntatuotteille oleskellessaan tällaisissa tiloissa.

Lisäksi mikrobikasvusto voi tuottaa rakennukseen kosteusvauriolle tyypillistä hajua.

3. Virheen korjaaminen

Virhe on korjattavissa eri tavoilla. Tilanteeseen sopiva korjaustapa on määriteltävä asianmukaisella kuntotutkimuksella. Lisäksi korjaaminen vaatii aina asianmukaisen, kohdekohtaisen suunnitelman. Tilanne vaatii poikkeuksetta perusteellisia korjaustoimenpiteitä.

Hankkeen alussa on tehtävä mahdolliset, rakennuksen iän mukaan määräytyvät, asbesti- ja haitta-ainetutkimukset ja toimittava niiden tulosten mukaisesti.

Tässä kortissa on esitetty kaksi mahdollista korjausvaihtoehtoa. Ne soveltuvat käytettäviksi kuivissa sisätiloissa.

Molemmissa korjaustavoissa rakennuksen ympäristö avataan uusittavan salaojituksen tasoon saakka. Vanhat perusmuurilevyt ja sokkelin pinnan rappaukset poistetaan kokonaan.  Salaoja- ja sadevesijärjestelmät uusitaan. Rakennuksen ulkopuolelle tehdään uudet pystysalaojat ja täytöt sekä routasuojaukset suulakepuristetusta polystyreenistä. Routasuojaukset pitävät täyttömaan sulana ja paremmin vettä läpäisevänä.  Kattovesille asennetaan oma sadevesien poistojärjestelmänsä. Maanpinnan kallistukset korjataan. Ulkopuoliset korjaukset on esitetty tarkemmin kortissa RVP-S-RF-59 ja salaojituksen korjaus kortissa RVP-S/T-RF-60.

Harkkomuurauksen sisäpuoliset rakenteet puretaan mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkuohjeen mukaisesti (Ratu 82-0383 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku). Säilytettävät pinnat puhdistetaan RT 18-11238 Homevaurioituneen rakenneosan puhdistusohje –mukaisesti.

Alapohjan betonilaatan ja harkkomuurauksen raja tiivistetään tilanteeseen sopivalla tavalla estämään maaperän epäpuhtauksien pääsyä sisäilmaan. Tiivistysvaihtoehtoja on esitetty kortissa RVP-S-RF-65.

Molemmissa tapauksissa on huomioitu, että rakenteen lämmönläpäisykerroin, U-arvo, ei ylitä arvoa 0,6 W/(m²K).

Korjausvaihtoehto 1

Ulkopuoliset korjaukset tehdään kortin RVP-S-RF-59 mukaisesti.

Kellarinseinän sisäpuolelle muurataan 100 mm kevytbetoniharkko. Mikäli rakennepaksuutta voidaan kasvattaa sisäänpäin, voidaan käyttää 200 mm paksua kevytsorabetoniharkkomuurausta. Harkkojen väliin tulee muuraustyön ja mahdollisten seinäpintojen oikaisun vaatima muurausvara. Pinta tasoitetaan kosteudenkestävällä tasoitteella ja pinnoitetaan tilan vaatimusten mukaisesti.

 

Kuva 2. Korjausvaihtoehto 1.

Korjausvaihtoehto 2

Kellarinseinän ulkopuolelle asennetaan perusmuurilevy valmistajan asennusohjeiden mukaisesti. Levy ulotetaan yläreunastaan julkisivuverhouksen alareunaan saakka. Sokkelin näkyvälle osalle asennetaan 30 mm suulakepuristettu polystyreenilevy. Levy pinnoitetaan vettä hylkivällä laastikerroksella tai julkisivulevyllä. Julkisivulevyjen taakse tulee ilmarako ja koolaus syöpymättömillä listoilla.

Maanpinnan alapuoliselle osalle asennetaan suulakepuristettu polystyreenilevy 120 mm. Levyn yläreuna suojataan ruostumattomalla vesipellillä.

Kellarinseinän sisäpinta rapataan kosteutta kestävällä ja vesihöyryä läpäisevällä laastilla. Seinä pinnoitetaan tai maalataan kosteutta läpäisevällä pinnoitteella tilan vaatimusten mukaisesti.

 

Kuva 3. Korjausvaihtoehto 2. (Sokkelipinta rapattu)

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) maanvastaisia seinärakenteita on käsitelty vain suppeasti:

5 § Rakennuksen kosteustekninen toiminta

Sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi, lumi tai jää ei saa haittaa aiheuttaen kulkeutua rakenteisiin. …

Rakennuskosteuden ja rakenteisiin ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden on voitava poistua haittaa aiheuttamatta. Pinnoiltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus.

21 § Maanvastaiset seinärakenteet

Maanvastaisen ulkoseinän rakenteen on estettävä ympäröivän maan kosteuden sekä hulevesien haitallinen tunkeutuminen seinärakenteeseen vedeneristyksellä tai vedenpaineen eristyksellä taikka rakenteellisesti hallitulla vedenpoistolla, joka mahdollistaa kellarin seinän kuivumisen ulospäin. Vedeneristyksen tai vedenpaineen eristyksen on oltava maanvastaisen ulkoseinärakenteen ulkopinnassa tai ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella.

 

Kuva 4. Hyvän rakentamistavan mukainen kellarin seinärakenne (RIL 255-1-2014). Kuvassa ei ole routasuojausta, mutta sitä voidaan käyttää varmistamassa salaojien toimivuus.

Uudemmissa julkaisuissa RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet sekä RIL 255-1-2014 Rakennusfysiikka I aihetta on käsitelty perusteellisemmin.

5. Muuta

Kellarin seinä muodostaa monimutkaisen kosteusteknisen kokonaisuuden. Eri aikoina kellareiden seinissä on käytetty useita erilaisia ratkaisuja ja materiaaleja. Korjausten suunnittelun ja toteutuksen tulee aina perustua asianmukaiseen kuntotutkimukseen ja korjattavan rakenteen tuntemiseen.

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).

RIL 107-2012, Rakennusten veden- ja kosteuseristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörienliitto RIL ry, Helsinki 2012.

RIL 255-1-2014, Rakennusfysiikka 1 Rakennusfysikaalinen suunnittelu ja tutkimukset. Suomen Rakennusinsinöörienliitto RIL ry, Helsinki 2014.

Asiasanat

Kosteus, kosteusvaurio, kellarin seinä, kellarinseinä, sisäpuoli, lämmöneristys, lisäeristys.

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy