Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-S/T-RF-70

    Kerroksellisen välipohjarakenteen epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan

    Julkaistu: 22.12.2017

    1. Virhe

    Väestönsuojan yläpuolisessa kerroksellisessa välipohjarakenteessa oli käytetty kovakuitulevyä pintabetonilaatan valualustana (ks. kuva 1). Rakennuskosteutta (väestönsuojan paikalla valetun paksun kattolaatan sisältämää kosteutta, kevytsoraa asennettaessa käytettyä vettä ja pintabetonilaatan sisältämää kosteutta) oli jäänyt rakenteeseen (ks. kuva 2), mikä oli aiheuttanut kuitulevyyn mikrobikasvustoja. Lisäksi täyttökerros sisälsi homehtuvaa orgaanista ainesta kuten sahanpurua. Pintabetonilaatan kutistumisen seurauksena (ks. RVP-S-RF-65) laatan ja seinän liitos ei ollut tiivis, ja ilma pääsi virtaamaan mikrobivaurioituneista rakennekerroksista sisätiloihin. Tämän seurauksena niissä aistittiin mikrobiperäistä hajua.

     

    Kuva 1. 1980- ja 90-luvun tyypillinen väestönsuojan katon kerroksellinen välipohjarakenne (kuva Ramboll Finland Oy).

     

    Kuva 2. Kovalevyn alapinnassa mikrobikasvustoa (kuva Hannu Kääriäinen).

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Virheestä aiheutuva tyypillinen ongelma on rakenteen kastuminen, josta seuraa täyttökerroksen mikrobivauriot ja sisäilman laadun heikkeneminen.

    3. Virheen korjaaminen

    Asumisterveysasetuksen ja terveydensuojelulain mukaan sisätiloissa aistinvaraisesti todettu mikrobiperäinen haju edellyttää, että toimenpiteisiin tämän haitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi ryhdytään viipymättä.

    Ensiksi on selvitettävä vaurion syy ja vaurioituneen alueen laajuus kuntotutkimuksen avulla. Korjauksesta tulee tehdä suunnitelma ja määritellä siihen liittyvät laadunvarmistustoimenpiteet. Kuhunkin kohteeseen soveltuva korjaustapa on aina määriteltävä tapauskohtaisesti korjaussuunnittelijan toimesta.

    Rakenne voidaan korjata seuraavasti:

    • estämällä epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan tiivistämällä rakenteiden liittymät ja laatan läpiviennit sekä tarvittaessa alipaineistamalla täytekerros tai
    • poistamalla vaurioitunut materiaali uusimalla rakenne kantavaa laattaa lukuun ottamatta.

    Vaihtoehdossa 1 liittymien ja läpivientien tiivistyskorjauksessa noudatetaan kortissa RVP-S-RF-65 esitettyjä ohjeita. Tiivistyksen onnistuminen on varmistettava merkkiainekokeilla.

    Vaihtoehdossa 2 puretaan olemassa olevat rakenteet noudattaen kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkamisesta annettuja ohjeita ja puhdistetaan jäävä kattolaatan pinta huolellisesti mekaanisia menetelmiä käyttäen. Uutena täyttömateriaalina voidaan käyttää esimerkiksi vaahtolasimursketta, kuivana asennettavaa kevytsoraa tai kuormituksen kestävää jäykkää solumuovieristettä. Täyttökerrokseen asennetaan tarvittaessa kosteuden poistamiseksi tuuletusputkisto ja se liitetään kanavapuhaltimeen. Pintabetonilaatan ja täyttömateriaalin välissä käytetään täyttömateriaalin mukaan valittavaa riittävän lujaa suodatinkangasta. Tässä korjausvaihtoehdossa pintabetonilaatan liittymien tiivistämiseen käytetään kumibitumikermikaistaa samalla tavalla kuin maanvaraisen alapohjarakenteen ns. radonkorjauksessa.

    Pintabetonilaatan valussa voidaan käyttää nopeasti pinnoitettavaa betonilaatua kuivumisajan lyhentämiseksi.

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    Uudiskohteissa on suositeltavaa varautua siihen, että täyttökerrokseen pääsee täyttömateriaalin kuljetuksen ja varastoinnin sekä rakennustyön aikana kosteuden vaikutuksesta vaurioituvaa orgaanista ainesta. Tämän vuoksi liittymien tiiviys on varmistettava kumibitumikermikaistan avulla, jotta epäpuhtaudet eivät pääse leviämään täyttökerroksesta sisätiloihin.

    Kuva 3. Pintabetonilaatan ja seinän liittymän tiivistys (kuva Ramboll Finland Oy).

    5. Muuta

    Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

    Uudiskohteiden kosteudenmittausta koskevia ohjeita käsitellään kortissa (tulossa 2018) ja rakenteen kuivattamista kortissa RVP-S/T-RF-69.

    Lähteet

    STM, asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (asumisterveysasetus).

    YM, asetus (782/2017) rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta.

    RIL 107-2012. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

    RIL 255-1-2014. Rakennusfysiikka 1 Rakennusfysikaalinen suunnittelu ja tutkimukset. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

    Ratu 82-0383 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Rakennustieto Oy 2011.

    Avainsanat

    Välipohja, väestönsuoja, kevytsora, homevaurio, mikrobivaurio, rakennuskosteus, tiivistyskorjaus.

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:
    ,

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.

    Aiheeseen liittyvät virhekortit

    Otsikko
    Pääluokka
    Alaluokka