Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-S/T-RF-69

    Kerroksellisen välipohjarakenteen kuivattamisen laiminlyönti

    Julkaistu: 22.12.2017 / Päivitetty: 31.10.2018

    1. Virhe

    Väestönsuojan yläpuolista kerroksellista välipohjarakennetta ei ollut kuivatettu oikealla tavalla kevytsorasta tehtyyn täyttökerrokseen rakennusvaiheessa asennettujen tuuletusputkien avulla (ks. kuva 1). Putkien päät oli tuotu väestönsuojan viereisen käytävän seinän yläosaan, mutta niihin ei ollut liitetty mitään poistopuhallinta. Näin ollen ilma ei kiertänyt lainkaan täyttökerroksessa eikä siten kuivattanut rakennekerroksia. Rakennuskosteus (väestönsuojan paikalla valetun paksun kattolaatan sisältämä kosteus, kevytsoraa asennettaessa pölyämisen estämiseksi käytetty vesi ja pintabetonilaatan sisältämä kosteus) ei ollut riittävästi poistunut rakenteesta. Tämän vuoksi pintabetonilaatan kosteus nousi muutaman vuoden kuluttua haitallisen korkeaksi (betonin suhteellinen kosteus yli 90 % RH), ja väestönsuojan yläpuolisen tilan lattian muovimatto kiinnitysliimoineen vaurioitui.

    Kuva 1. Väestönsuojan yläpuolinen kerroksellinen välipohjarakenne.

    Vastaavaa ongelmaa esiintyy useilla muilla liimattavilla lattiapäällysteillä. Täyttökerroksen materiaalina on käytetty kevytsoran asemesta myös soraa tai sepeliä.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Virheestä aiheutuvia tyypillisiä ongelmia ovat:

    • Rakenteen sisältämän liiallisen kosteuden seurauksena
      • lattiapäällysteen ja sen kiinnitysliiman kemiallinen hajoaminen ja sisäilman laadun heikkeneminen,
      • täyttökerroksen mikrobivauriot ja sisäilman laadun heikkeneminen.

    3. Virheen korjaaminen

    Ensimmäiseksi on selvitettävä vaurion syy ja vaurioituneen alueen laajuus kuntotutkimuksen avulla. Korjauksesta tulee tehdä suunnitelma ja määritellä siihen liittyvät laadunvarmistustoimenpiteet.

    Kuhunkin kohteeseen soveltuva korjaustapa on aina määriteltävä tapauskohtaisesti korjaussuunnittelijan toimesta. Seuraavassa kappaleessa on kuvattu yksi mahdollinen korjaustapa, jossa rakenteita ei pureta lattianpäällystettä lukuun ottamatta. Toisena vaihtoehtona on kaikkien rakennekerrosten purkaminen kantavan laatan yläpintaan saakka ja vastaavien uusien rakennekerrosten tekeminen.

    Rakenne kuivataan liittämällä toiseen putkeen kanavapuhallin ja johtamalla poistoilma riittävän kauaksi rakennuksen ulkopuolelle. Suodatettu korvausilma otetaan esimerkiksi käytävän alakaton yläpuolisesta tilasta. Lisäksi vaurioitunut lattiapäällyste ja tasoite poistetaan, jolloin rakenne pääsee kuivumaan myös ylöspäin. Kun rakenne (täyttökerros ja pintabetonilaatta) todetaan kosteudenmittausten perusteella riittävän kuivaksi, betonilaatan ja pystyrakenteiden liittymät tiivistetään ja tilaan asennetaan uusi lattiapäällyste. Sen tulee olla mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäisevä.

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017):

    15 § Rakenteiden kuivuminen

    Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että rakenteissa olevan kosteuden ja rakennuskosteuden kuivumisaste mahdollistaa rakenteiden peittämisen kuivumista hidastavalla ainekerroksella, pinnoitteella tai rakenteella vaurioita aiheuttamatta. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten.

     

    Uudiskohteissa tulee rakenteen kuivattamiseksi tarvittavasta, täyttökerrokseen asennettavasta tuuletusputkistosta ja siihen liitettävästä ilmanvaihdosta tehdä erityissuunnitelma rakenne- ja LVI-suunnittelijoiden toimesta. Lisäksi tulee laatia ohjeet eri rakennekerrosten kosteudenmittaamisesta ja niiden suhteelliselle kosteudelle asetettavista enimmäisarvoista sekä rakenteen kosteusteknisen toimivuuden seurannasta ensimmäisten käyttövuosien aikana.

    5. Muuta

    Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

    Pintabetonilaatan ja pystyrakenteiden liittymien tiiviyttä käsitellään kortissa RVP-S-RF-65.

    Lähteet

    YM, asetus (782/2017) rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta.

    Merikallio, T., Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi. Betonikeskus r.y. 4. muuttumaton painos. 2015.

    RIL 107-2012. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

    RIL 255-1-2014. Rakennusfysiikka 1 Rakennusfysikaalinen suunnittelu ja tutkimukset. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

    Avainsanat

    Välipohja, väestönsuoja, kevytsora, kuivattaminen, kuivatus, rakennuskosteus, kosteudenmittaus, betoni

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:
    ,

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.

    Aiheeseen liittyvät virhekortit

    Otsikko
    Pääluokka
    Alaluokka