Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-S-LVI-53

    Kotitalouskäytössä olevan pyykinpesukoneen viemäröinti

    Julkaistu: 16.12.2013 / Päivitetty: 15.12.2016

    1. Virhe

    Kotitalouskäytössä oleva pyykinpesukone sijoitetaan asunnoissa yleensä kodinhoitotilaan tai kylpyhuoneeseen. Pesukone viemäröidään tavallisesti tyhjöventtiilin tai suppilon kautta NS 32 viemäriputkella lattiakaivoon. Pesukoneen viemäröintiletku voidaan liittää myös pesualtaan tai -pöydän vesilukkoon vesilukon vedenpinnan yläpuolella olevaan yhteeseen.

    Pesukone voidaan sijoittaa myös sellaiseen tilaan, jossa ei ole varsinaista viemäröintipistettä, vaan ns. kuivakaivo, joka on viemäröity muussa tilassa olevaan lattiakaivoon.

    Pesukoneen poistoputki on joskus virheellisesti johdettu edellä mainittuun kuivakaivoon tai kuivakaivolta lattiakaivolle johtavaan MS 32 viemäriin.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Kuivakaivo ei ehdi tyhjentää pesukoneelta tulevia poistovesiä, vaan vedet saattavat tulvia lattialle. Samoin tapahtuu, jos pesukoneen poistoputki on liitetty kuivakaivon ja lattiakaivon väliseen NS 32 viemäriin.

    Koska kuivakaivo ei ole lattiakaivo, niin sellaiseen tilaan johon se on asennettu, ei vaadita vesieristystä. Kuivakaivon tulviminen saattaa tällöin aiheuttaa vesivahingon.

    3. Virheen korjaaminen

    Jos pesukoneen poistovedet on johdettu suoraan kuivakaivoon, voidaan virhe korjata johtamalla pesukoneen poistovedet omalla enintään 3 metrin pituisella NS 32 viemäriputkella lattiakaivoon. Kuivakaivoa ei tarvitse tällöin poistaa. Jos pesukoneen poistovedet on johdettu kuivakaivon ja lattiakaivon väliseen NS 32 viemäriin, voidaan virhe eliminoida poistamalla tai tukkimalla kuivakaivo.

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    RakMk D 1 2007

    4.1.1 Määräys
    Kiinteistön jätevesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että siitä ei aiheudu terveydellistä vaaraa, epämiellyttäviä hajuja, viemäritulvia, melua tai muita haittoja.

    4.2.6.1 Ohje
    Pesu- ja astianpesukone hyväksytään viemäröitäväksi vesilukollisen viemärikalusteen kautta siten, että koneen poistoputki päättyy vesilukon vedenpinnan yläpuolelle. Pesukoneen poistoletku liitetään lattiakaivoon johtavaan kytkentäviemäriin. Pesu- tai astianpesukoneen poistoletku liitetään astianpesualtaan tms. ja vesilukon väliin erityisellä kiinteällä liitoksella. Poistoputken pään on oltava 20 mm vedenpinnan yläpuolella ja letku on kiinnitettävä tukevasti pesualtaan yläpinnan tasolle esimerkiksi astianpesualtaan kansilevyn alapintaan.

    Kuva 7. Esimerkkejä kotitalouskäyttöön tarkoitetun pesu- tai astianpesukoneen viemäröintitavoista. (RakMK D1. kohta 4.2.6.1.)

    Pyykinpesukoneiden hyväksyttyjä viemäröintitapoja on esitetty myös UPONOR Oyj:n Kiinteistöviemäröintikäsikirjassa (uusin vuodelta 2015).

    5. Muuta

    Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).

    Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.