Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-S-RF-65

    Lattian ja seinän välinen ilmavuoto

    Julkaistu: 12.12.2016

    1. Virhe

    Kantavan seinän ja lattian välinen liitos ei ollut tiivis ja ilma pääsi virtaamaan sisätilaan lattian alapuolisesta täytöstä. Tämän seurauksena sisätiloissa aistittiin maanhajua.

    Kuva 1. Ulkoseinän ja lattian välissä on rako, jopa paikoin sormet menevät laatan reunan vierustalta lattiapinnan alapuolelle.

    Kuva 2. Ulkoseinän ja lattian välissä on rako. Kuvassa näkyvä höyrynsulkumuovi on taitettu seinältä levyn takaa ja alitse levyn sisäpintaan.

    Syy liitoksen vuotamiseen oli lattian betonilaatan kutistuminen, mitä ei oltu otettu huomioon liitoksen suunnittelussa. Betonilaatta kutistuu noin 0,6 – 1,0 mm/m, mikä tarkoittaa käytännössä 10 mm kutistumaa 10 metriä leveällä laatalla.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Vuotoilman mukana sisäilmaan tulee epäpuhtauksia (mikrobit, radon, jne.) ja hajuongelmaa, jolloin sisäilman laatu heikkenee.

    Vuotoilman määrä lisääntyy ilmanvaihdon liiallisen alipaineisuuden vuoksi. Tämä voi olla seurausta tuloilmaventtiilien tukkimisesta tai poistoilmamäärään lisäämisestä.

    3. Virheen korjaaminen

    Korjauksesta tulee tehdä suunnitelma ja siihen liittyvä laadunvarmistusmittaus.

    Uudessa asumisterveysasetuksessa on huomioitu myös aistinvaraisesti todettu hajuhaitta. Hajun pääsyä sisäilmaan voidaan vähentää riittävällä tiiveydellä ja oikein säädetyllä ilmanvaihdolla.

    Ennen korjausta ilmavuotokohdat pitää paikantaa asianmukaisella kuntotutkimuksella. Ilmavuodon paikantamiseen voidaan käyttää lämpökameraa, tiiveysmittausta tai merkkiainekoetta.

    Olemassa olevassa rakennuksessa korjaus on tehtävä tiivistyskorjauksena. Liitoskohta on avattava betonilaatan pintaan asti. Vaihtoehtoisia tiivistysratkaisuja voivat olla:

    1. Vedeneristemassa ja butyylinauha

    Kuva 3. Vahvikenauhaa asennetaan pohjatyön jälkeen puhdistetulle lattian ja seinän väliseen liittymään.

    Kuva 4. Vahvikenauhan asennuksen jälkeen päälle sivellään vesieristysmassa.

    2. Epoksi ja butyylinauha

    Kuva 5. Ulkoseinän ja lattian välinen rako on tiivistetty eposilla ja butyylinauhalla.

    Vaihtoehtona on käytetty myös rakoon asennettavaa pohjatäytenauhaa ja elastista kittausta. Tämä ei ole yleisesti suositeltava ratkaisu, koska erityisesti sen pitkäaikaiskestävyys ei ole yhtä hyvä kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2.

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    Uudisrakentamisessa asennetaan kumibitumikermi, joka mahdollistaa lattialaatan liikkeet.

    Erilaisia liittymäkohtia, uudet kohteet:

    Kuva 6. Lattian ja ulkoseinän liitos uudisrakentamisessa.

    Kuva 7. Lattian työ- tai liikuntasauman toteutus uudisrakentamisessa.

    Kuva 8. Lattian ja kantavan seinän liittymä uudisrakentamisessa.

    Kuva 9. Usean putken läpimenojen toteutus uudisrakentamisessa.

    Uudiskohteeseen tulisi tehdä tiiveysmittaus ja lämpökuvaus riittävän aikaisessa vaiheessa. Näin saadaan selville tavanomaiset ilmavuodot ja ne voidaan korjata ennen sisäverhouksien asentamista.

    Merkittävää on ennen kohteen valmistumista tehdä ilmanvaihdon säädöt ja toimintakokeet. Ilmamäärät tulee olla suunnitelman mukaiset ja lopulta tarkastaa paine-erot.

    Ulkoseinän ja lattian liittymät, vanhat kohteet:

    Olemassa olevan rakennuksen korjaaminen edellyttää kompromisseja. Koska koko rakennetta ei voi helposti avata ja korjata rakennetta samoin kuin uudisrakentamisessa, vaihtoehdoksi jää tällöin tiivistyskorjaus.

    Tiivistyskorjauksen käyttöikä arvioidaan olevan korkeintaan 25 vuotta. Tämä edellyttää monia huomioon otettavia asioita. Pienikin epäonnistuminen rakenteen liittymän tiivistämisessä tulee esille merkkiainelaitteistolla. Toivottavaa on tehdä mallityö, jolloin voidaan tarkastaa alustavasti työn onnistuminen. Vahvikenauhan asentaminen vedeneristysmassojen tai epoksimassojen kanssa on suositeltava korjausmenetelmä. Nauhan riittävä leveys tulee varmistaa tai limittää useampia nauhoja vierekkäin osittain toistensa päälle. Nauhat tulee peittää vielä yhtenäisellä tiiviillä kerroksella.

    5. Muuta

    Rakennettaessa radonpitoiselle alueelle on tärkeää tehdä lattian ja seinien väliset liittymät ohjeiden mukaan. Samankaltainen tiivistys on tehtävä myös muihin lattian läpimenoihin, kuten kantaviin väliseiniin ja lattian liittymiin. Tällöin varmuuden vuoksi on hyvä myös asentaa radonputkisto täyttöhiekkaan. Betonilattia kutistuu koko rakennuksen käyttöiän mahdollistaen suuremmat raot liittymärakenteisiin.

    Tärkeää on säätää ilmanvaihto oikein. Kun lattian ja ulkoseinän liittymä saadaan tiivistettyä, vuoto-ongelma voi siirtyä muualle rakennukseen, kuten ikkuna- ja oviliittymiin.

    Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

    Lähteitä:

    STM, asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista, annettu Helsingissä 23.4.2015.

    RT 81-11099, Radonin torjunta. Rakennustietosäätiö, Helsinki 2012.

    http://www.stuk.fi/aiheet/radon, noudettu 6.10.2016.

    Laine Katariina, Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen sisäilmakorjauksessa. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Kuopio 2014.

    Sobot Jimmy, Tiiveystarkastelut ja tiivistyskorjaukset toimistoja palvelurakennuksiin. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki 2014.

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.