Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-S-RF-59

    Maanvastaisen seinän puuttuva vedeneristys

    Julkaistu: 12.12.2016

    1. Virhe

    Rakennuksen kellarikerroksen maanvastaista seinää ei ollut vedeneristetty, jolloin rakenteeseen pääsi kulkeutumaan kosteutta maaperästä diffuusion ja maa-aineksen kapillaarisuuden vuoksi. Rakennuksen vierustan pinnantasauksessa, salaojajärjestelmässä sekä sade- ja sulamisvesien poisjohtamisessa olleet puutteet lisäsivät seinään ja anturaan kohdistuvaa kosteusrasitusta ja edesauttoivat siten rakenteen vaurioitumista.

    Kuva 1. Harkkomuurattu maanvastainen seinä, josta puuttui vedeneriste (Ympäristöopas 2016).

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Virheestä aiheutuvia tyypillisiä ongelmia ovat perustusten ja maanvastaisen seinän kastuminen, joista voi seurata

    • Maanvastaisen seinän pinnoitteen irtoaminen, värjäytyminen ja materiaalien mikrobivauriot
    • Sisätilojen ilmanlaadun heikkeneminen mikrobivaurioiden tai materiaalien kemiallisen hajoamisen vuoksi

    3. Virheen korjaaminen

    Maanvastaisen seinän vedeneristyksen tarkoituksena on estää maan kosteuden ja pinta- sekä sulamisveden haitallinen tunkeutuminen perustus- ja niistä edelleen ulkoseinärakenteisiin. Vedeneristyksen puutteista aiheutuvat vauriot ilmenevät ensiksi yleensä seinän alaosan kastumisena ja pinnoitteen hilseilynä. Korjauksessa rakennuksen vierustäyttö kaivetaan anturan alapintaan asti auki. Tämän jälkeen anturan yläpintaan tehdään kallistusvalu. Perusmuurin ulkopinta käsitellään valmistajan ohjeen mukaisella käsittelyllä. Esim. harkkoperusmuuri tulee slammata.

    Perusmuurin vedeneristyksessä käytetään yleisesti kahta eri toteutustapaa.

    1. Perusmuuri ja antura vedeneristetään ulkopuolelta kauttaaltaan bitumikermillä. Ulkopuolelta tuleva vesi ei pääse rakenteisiin, mutta rakennuksen alta perustuksiin kulkeutuva kosteus pääsee haihtumaan hitaasti ainoastaan sisäpinnan kautta.
    2. Anturan kylkeen asennetaan bitumikermi, ja se ulotetaan noin 200–300 mm korkeudelle perusmuuria vasten. Tämän jälkeen seinämää vasten kiinnitetään perusmuurilevy, jonka alareuna limitetään bitumikermin kanssa. Tässä vaihtoehdossa rakennuksen alta tuleva kosteus pääsee kulkeutumaan perusmuurilevyn sisäpintaan ja pintaan tiivistyvä vesi valuu salaojiin.

    Kuva 2. Periaatepiirustus kellarin seinän vedeneristyksestä perusmuurilevyä käytettäessä (RT 83-10955).

    Kuva 3. Periaatepiirustus maanvastaisen seinän vedeneristyksestä sekä perustusten kuivatuksesta (RT 83-10955).

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    RakMK C2 1998

    5.2.1 Määräys
    Kellarin maanvastaisen ulkoseinän ulkopinnassa ja ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella on käytettävä vedeneristystä tai vedenpaineeneristystä, joka estää ympäröivän maan kosteuden ja pinta- sekä sulamisveden haitallisen tunkeutumisen rakenteeseen. Vedenpaineelle alttiit rakenteet varustetaan vedenpaineeneristyksellä, joka estää ulkopuolisen veden haitallisen tunkeutumisen seinärakenteeseen.

    5.2.1.1 Ohje
    Kellarin seinän maanvastainen osa on suositeltavaa lämmöneristää ulkopuolisella maanvastaisella lämmöneristyksellä kantavan rungon lämpötilan nostamiseksi ja kosteuspitoisuuden alentamiseksi.

    5. Muuta

    Maanvastaisen seinän vedeneristyksen korjaustöiden yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös salaoja- ja sadevesijärjestelmien kuntoon ja mahdollisiin puutteisiin. Mikäli rakennukseen ei ole asennettu lainkaan salaoja- ja sadevesijärjestelmiä tai niiden kunnossa havaitaan puutteita, myös ne tulisi asentaa tai uusia vedeneristystöiden yhteydessä.

    Perustusten toimiva kuivatus edellyttää maanvastaisen seinän vedeneristyksen lisäksi pintavesien hallittua poisjohtamista salaoja- ja sadevesijärjestelmien sekä oikeanlaisen pinnantasauksen avulla. Rakennuksen vierustalla maanpinta tulee kallistaa vähintään 3 metrin matkalla viettämään vähintään 1:20 kaadolla seinän vierustoilta poispäin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ylärinteen puolelta sekä maan- että mahdollista kallionpintaa pitkien valuvien vesien poisjohtamiseen.

    Huomattavaa on, että sadevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa salaojiin, koska ulkopuolelta peräisin oleva vesi saattaa tällöin kulkeutua perustuksiin ja kastella rakenteet.

    Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

    Lähteet

    YM, RakMK C2, Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998.

    Ympäristöopas 2016, Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö, Helsinki 2016.

    RIL 107-2012, Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2012.

    RIL 255-1-2014, Rakennusfysiikka 1 Rakennusfysikaalinen suunnittelu ja tutkimukset. Suomen Rakennusinsinöörienliitto RIL ry, Helsinki 2014.

    RIL 126-2009, Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2009.

    RT 83-10955, Perustusten ja perusmuurien veden- ja kosteuseristys. Rakennustietosäätiö, Helsinki 2009.

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.