Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-T-BE-44

    Ontelolaatan katkeaminen

    Julkaistu: 17.02.2010 / Päivitetty: 8.4.2017

    1. Virhe

    Ontelolaatan valmistaneen elementtitehtaan antaman raportin mukaan ontelolaattaan oli teh­taalla katkaisun yhteydessä syntynyt punosalueelle vaakasuun­tainen hiushalkeama. Punokset olivat leikkauksen yhteydessä siirtyneet sivusuunnassa ja niiden tartunta oli heikentynyt noin 40 senttimetrin matkalla. Hiushalkeamaa ja punosten siirty­mää ei huomattu tai siitä ei välitetty tehtaan laadunvalvonnassa, työmaalle toimittamisen yhteydessä eikä asennustyön aikana. Vioittunut ontelolaatta asennettiin paikoilleen. Tehtaalla syntyneiden vaurioiden syy oli ilmei­sesti ontelolaattojen katkaisussa käytettävän laitteen kulumisesta johtuva terien tylsyys.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Haljenneen laatan pään leikkauskestävyys ei ollut riittävä ja laatta katkesi yllättäen, kun nostorakseja oltiin irrottamassa. Laatan toinen pää putosi alemman kerroksen holville ja väänsi seinäelementtien työnaikaisia tukia. Seinäelementti kallistui sisälle päin jääden nojaa­maan aiemmin asennettuun ontelolaattaan. Katkenneen ontelolaatan päällä seisseistä asen­tajista toinen putosi laatan mukana alemmalle holville saakka. Pudonnut asentaja selvisi ruhjeilla ja mustelmilla.

    Tapahtui työtapaturma. Työt keskeytyivät, jouduttiin tekemään aikaa vieviä tutkimuksia sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan vaurioituneiden rakenteiden purku- sekä korjaustyö. Aika­taulu kiristyi ja rakennuskustannukset nousivat.

    Kuva 1 Ulkoseinäelementti kallistui.

    Kuva 2 Ulkoseinäelementti jäi nojaamaan aiemmin asennettuun ontelolaattaan.

    3. Virheen korjaaminen

    Tehtiin tarvittavat tuennat. Kaikki saman tuotantoerän ontelolaatat poistettiin. Kaatunut seinä­elementti tutkittiin ja asennettiin uudestaan paikoilleen. Katkennut laatta sekä sen viereiset laatat kuljetettiin elementtitehtaalle tutkimuksia varten. Aiemmin asennetut ontelolaatat tutkit­tiin halkeamien varalta. Tehtaalla varmistettiin tuotantohistoriasta, että betonireseptissä ei ollut ongelmia kyseisten ontelolaattojen valmistuksen aikana sekä tehtiin koekuormituksia pudon­neen laatan ehjäksi jääneeltä alueelta sekä toiselle samalla petillä valmistetulle laatalle. Lisä­kokeena otettiin rakennelujuuskoekappaleet 2 vuorokauden ikäisestä samalla koneella valmis­tetusta laatasta. Kuormituskoetulosten perusteella tehdas ilmoitti, että laatat täyttävät 28 vrk:n ikäisenä niille asetetun leikkauslujuusvaatimuksen. Katkenneen laatan koekuormitusikä oli 10 vuorokautta ja toisen laatan 11 vuorokautta.

    Tehtaalla tarkastettiin kyseisen laatan valmistaneen valukoneen kunto. Valukoneiden kunnon tarkkailua sekä tuotteen laadun tarkkailua jokaisessa tuotantovaiheessa tehostettiin.

    Kuva 3 Katkennut laatta. HUOM! punokset.

    Kuva 4 Katkennut sekä sen viereiset laatat kulje­tettiin tehtaalle tutkimuksia varten.

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    Ontelolaatat ovat (joitakin erikoislaattoja lukuun ottamatta) CE-merkittyjä tuotteita. CE-merkintä edellyttää ns. ilmoitetun laitoksen suorittama valmistajan laadunvalvonnan varmennusta. Tähän sisältyy tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen.

    Tuotannon laadunvalvonnassa huomioidaan laitteiden kuluminen. Valvontasuunni­telmia sekä laitteiden huolto- ja uusimisohjeita noudatetaan.

    Rakennustyön toteutuksessa noudatetaan Ympäristöministeriön ohjeita ”Rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta YM5/601/2015” ja ”Rakenteiden lujuus ja vakaus betonirakenteet”.

    Rakennustöiden laadunvarmistuksessa käytetään tarkastusasiakirjamenettelyä. Osana tarkas­tusasiakirjamenettelyä laaditaan betonielementtityösuunnitelma, joka sisältää ainakin asennussuunnitelman, tiedon työryhmästä, aikataulusta ja tahdistuksesta, elementtien tarkastuksen, nostojen suunnittelun, kaluston tar­kastuksen, hitsauspätevyydet, tulityölupamenettelyn, korkojen, tukipintojen sekä ristimittojen tarkastamisen sekä elementtien varastoinnin.

    5. Muuta

    Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).

    Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.