Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-S-RF-38

    Paikallavaletun vedeneristämättömän yläpohjan / piharakenteen kosteusvaurioriski

    Julkaistu: 18.11.2008 / Päivitetty: 12.12.2016

    1. Virhe

    Oheisessa piirustuksessa on esitelty eräs riskirakenne, jonka mukaisia paikalla valettuja yläpohjarakenteita on jouduttu korjaamaan niissä havaittujen kosteusvaurioiden ja home­kas­vuston takia.

    Kuva 1. Yläpohjan / pihakannen poikkileikkaus.

    Kuvan 1 rakenneratkaisu on tyypillinen, ja sitä käytetään yleisesti, myös kylmissä rakennuk­sis­sa ilman lämmöneristettä. Vedenpitävyys on toteutettu tekemällä massiivilaatta halkeilematto­maksi esim. jännittämällä.

    Kantava massiivilaatta on käytännössä aina märkä. Laatan lämpötila vaihtelee rajoissa -20 … +20 oC. Kosteus tiivistyy talvisin mineraalivillan yläpintaan.

    Rakenne voi olla suhteellisen riskitön, mikäli kantavan laatan alapinnassa ei ole eristettä (esim. kylmät autotallitilat) ja laatan kosteudesta ei ole haittaa esim. muille rakenteille.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Yläpuolelta siirtyvä vesi aiheuttaa kantavan laatan alapinnalle kosteusvaurion ja mikrobi­kasvuston. Kantavan laatan alapuolelta tuleva ilman kosteus voi lisätä kosteusrasitusta ja tiivistyä betonilaatan alapintaan eristeen päälle.

    3. Virheen korjaaminen

    Ensisijainen korjausratkaisu on muuttaa rakenne vedeneristetyksi käännetyksi rakenteeksi (lisätietoa RIL 255-1-2014). Alapuolinen lämmöneristys poistetaan.

    Rakenteen kosteusongelmia voi vähentää tehostamalla pintaveden poistoa.

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    Kylmissä halleissa ei tarvita kantavan laatan alapuolista eristekerrosta. Hallin hyvä ilmanvaihto on kuitenkin edellytys yläpohjan hyvälle toimivuudelle. Kylmissä tai lämpimissä halleissa ylä­pohjan rakenneratkaisut voisivat olla esimerkiksi:

    KYLMÄ HALLI

    • liikenteen kestävä pintalaatta
    • hiekkakerros
    • salaojamattovedeneristyskerros
    • kallistusbetoni
    • kantava laatta

    LÄMMIN HALLI

    • laatat
    • hiekkakerros
    • betonilaatta
    • XPS-eriste
    • salaojamatto
    • vedeneristyskerros
    • kallistusbetoni
    • kantava laatta

    5. Muuta

    Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.