Kuva 1. Savupiipun virheellisesti toteutettu läpivientikohta yläpohjassa.
Metallisen järjestelmäsavupiipun läpivientikohtaa ei ollut huomioitu yläpohjan lämmöneristyksen asentamisen yhteydessä. Puhallusvillaa oli kulkeutunut savupiipun ympärille koko erityskerroksen paksuudelta. Paksu, savupiipussa kiinni oleva eristyskerros aiheutti savupiipun ja ympäröivien rakenteiden kuumenemisvaaran.
Savupiipun läpivientikohdassa ei saa olla palava-aineista materiaalia suoritustasoilmoituksen mukaisen suojaetäisyyden sisällä. Eristyspaksuudeltaan yli 200 mm:n rakenteiden1 läpiviennistä annetaan ohjeet savupiipun asennusohjeessa.
1 Testistandardissa EN1859 käytetty eristyspaksuus.
Virheestä aiheutuvia ongelmia olivat:
Yläpohjan läpivientikohta tulee toteuttaa kyseessä olevan savupiipun asennusohjeen mukaiseksi. Ensin poistetaan savupiipun ympärillä oleva puhallusvillaeristys riittävältä etäisyydeltä ja tarkistetaan rakenteiden ja materiaalien kunto. Tyypillinen läpivientiratkaisu sisältää kuvan 2 mukaisesti savupiipun ympärillä olevan läpivientieristeen, tuuletusvälin ja savupiipun ympärillä olevan metallilieriön, joka ulottuu minimissään 100 mm yläpohjan eristyskerroksen yläpuolelle.
Kuva 2. Tyypillinen yläpohjan läpivientiratkaisu metallisavupiipun kohdalla (lähde: valmistajan ohje)
Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017)
3 § Savupiipun suunnittelu
Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava savupiippu läpivienteineen, sen perustus tai muu alusrakenne, kannatus ja pystysuoruus sekä puhdistusluukut ja yhdys- sekä liitinhormit ja lisälaitteet siten, että saavutetaan siihen liitetyn tulisijan toiminnan tarvitsema veto, rakenteellinen kestävyys, tiiveys ja käyttöikä. Savupiipusta ei saa aiheutua palo- tai räjähdysvaaraa ottaen huomioon siihen liitettävät tulisijat ja tulisijoissa käytettävät polttoaineet. Savupiipun on kestettävä siihen kohdistuvat kuormat, säärasitus, jäätymisestä ja sulamisesta sekä lämpötilan muutoksista ja happokastepisteessä muodostuvista yhdistelmistä aiheutuvat muodonmuutokset ja rasitukset.
Savupiippu ja sitä ympäröivä tila on suunniteltava ja rakennettava sellaiseksi, että savupiippu hormeineen voidaan puhdistaa sekä sen eheys ja kunto tarkastaa. Savupiipun korjauksen suunnittelussa on otettava huomioon korjattavan savupiipun kunto sekä sen rakentamisessa käytetyt tarvikkeet ja siihen johdettavien palokaasujen ominaisuudet.
Suunnitelmassa on esitettävä rakentamisessa käytettävät tarvikkeet, savupiipun ja siihen kytkettävän tulisijan asennusohjeet, käyttö- ja huolto-ohjeessa tarvittavat tiedot sekä yhteensopivuus tulisijasta savupiippuun johdettavien palokaasujen lämpötilan kanssa, periaatteet läpivientien tekemisestä liitoskohtien tiivistämisineen sekä suojaetäisyydet ja puhdistus. Vesikastepisteessä tiivistyvän kondensaatin poisjohtaminen on esitettävä suunnitelmissa, jos kondensaattia voi muodostua.
9 § Tulisijan ja savupiipun yhteensopivuus
Savupiipun sekä siihen liitettävän tulisijan liitin- ja yhdyshormien on liitoksineen muodostettava palo- ja henkilöturvallinen ja toimiva kokonaisuus. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että savupiippu rakennetaan ja korjataan suunnitelman mukaisesti.
11 § Käyttöönotto sekä käyttö- ja huolto-ohje
Ennen savupiipun käyttöönottoa rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että savupiipun ja tulisijan kelpoisuus ja yhteensopivuus sekä asennusten suunnitelmien mukaisuus on tarkastettu. Tarkastuksen tekijän on tehtävä yhteensopivuudesta sekä asennusten suunnitelmien mukaisuudesta merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan sekä sen yhteenvetoon.
Pääsuunnittelijan on varmistettava, että savupiipun ja siihen kytkettävän tulisijan käytön- ja huollon kannalta oleelliset tiedot on siirretty rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen.
Pieniä savupiippuja koskevien määräysten ja ohjeiden mukaan metallista valmistetun järjestelmäsavupiipun asennuksessa on noudatettava savupiipun asennusohjeen ja siihen liittyvän suoritustasoilmoituksen (DoP) mukaisia suojaetäisyyksiä ja läpivientiratkaisuja savupiipun eri osissa.
Yläpohjan eristystöiden yhteydessä läpivientikohtaan rakennetaan savupiipun asennusohjeen mukainen läpivientirakenne ennen yläpohjan eristystöiden aloittamista. Eristysmateriaalin kulkeutuminen suojalieriön sisälle estetään esim. peittämällä lieriö huolellisesti ennen puhallustyötä ja poistamalla peite heti puhallustyön jälkeen.
Rakenteen suunnittelijan tulee huolehtia, että se täyttää asetuksen vaatimukset ja se on toteutettavissa suunnitelman ja järjestelmäsavupiipun asennusohjeiden mukaisesti.
Asennustyön suorittajalla on oltava riittävä asiantuntemus ja ammattitaito. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava asennusten suunnitelmanmukaisuus ennen savupiipun käyttöönottoa.
Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.
Lähteet
Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017).
RIL 245-2019. Pienet savupiiput. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. (Päivitysversio RIL 245-2019 julkaistaan vuoden 2019 aikana).
Ympäristöministeriön verkkosivut CE-merkintää koskien: https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Rakennustuotteiden_tuotehyvaksynta/CEmerkinta.
Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE OyVirhekortin pääluokka:
Toteutus
Virhekortin alaluokka:
Palo
Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.