Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-T-RF-77

    Välipohjalaatan kastuminen korjauskohteessa

    Julkaistu: 11.09.2018

    1. Virhe

    Peruskorjattavan rakennuksen vesikatolle rakennettavaa uutta IV-konehuonetta sekä julkisivukorjausta ja ikkunoiden uusimista varten tehty sääsuojaus petti viikonloppuna olleen rankkasateen aikana. Tämän seurauksena sadevettä pääsi valumaan ylimmän kerroksen lattialle ja siitä edelleen välipohjalaatan liikuntasauman kautta seuraavaan kerrokseen. Vettä tuli sisään katon väliaikaisen sadevesiviemärin muhviliitoksen irrottua sekä sääsuojan seinän auki jääneen asennusaukon kautta.

    Koska korjattavien tilojen vanhat lattiapäällysteet oli poistettu, vesi pääsi imeytymään syvälle vanhaan, hyvin kuivaan välipohjan betonilaattaan.

    Kuva 1. Vettä on levinnyt laajalle alueelle vanhan välipohjalaatan päälle.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Virheestä aiheutuvia ongelmia olivat:

    • Ennestään kuivan betonilaatan kastuminen, josta seurasi
      • välipohjarakenteen koneellisen kuivauksen aiheuttamat lisäkustannukset
      • rakenteen kuivumisen todentamiseksi vaadittujen kosteudenmittausten aiheuttamat lisäkustannukset
      • uusien lattiapäällysteiden asennuksen viivästymisen aiheuttamat lisäkustannukset

    3. Virheen korjaaminen

    Sääsuojan pettäminen ei ollut tässä tapauksessa enää korjattavissa.

    Vesivahingon jälkeen kaikkien väliaikaisten sadevesiviemäreiden liitokset ja kannatusrakenteet tarkastettiin ja ne toteutettiin normaalien viemäreiden asennusohjeiden mukaisesti. Työmaalle nimettiin kosteudenhallinnan vastuuhenkilö, jonka yhtenä tehtävänä oli huolehtia sääsuojien ummistamisesta jokaisen työvuoron jälkeen.

    Betonirakenteen kosteus mitattiin vesivahinkoalueelta, ja niiden tulosten perusteella laadittiin koneellisesta kuivauksesta suunnitelma ottaen huomioon, että vesivahingossa kastuneen vanhan betonin kuivumisaika voi olla selvästi pidempi kuin tuoreen betonin. Betonin ominaisuudet ovat sen lujittumisen myötä muuttuneet, ja kuivumisnopeus on merkittävästi hidastunut.

    Rakenteen päällystämiskelpoisuus todennettiin mittaamalla betonin suhteellinen kosteus näytepalamenetelmällä.

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017):

    13 § Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatiminen ja sisältö

    Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen.

    Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman sisältöön sovelletaan rakentamisen suunnitelmista ja selvityksistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (216/2015) 15 §:ää. Sen lisäksi työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tiedot rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaavista rakennusvaiheen vastuuhenkilöistä.

    14 § Rakennustuotteiden ja -osien suojaus

    Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava rakennustuotteiden ja keskeneräisten rakennusosien suojaamisesta kastumiselta ja epäpuhtauksilta työmaavarastoinnin ja rakentamisen aikana.

    15 § Rakenteiden kuivuminen

    Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että rakenteissa olevan kosteuden ja rakennuskosteuden kuivumisaste mahdollistaa rakenteiden peittämisen kuivumista hidastavalla ainekerroksella, pinnoitteella tai rakenteella vaurioita aiheuttamatta. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten.

     

    Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (216/2015):

    15 § Kosteudenhallintasuunnitelman sisältö

    Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tieto toimenpiteistä, joilla rakennusaineet ja -tuotteet sekä rakennusosat suojataan sään aiheuttamilta tai työmaan olosuhteista johtuvilta haittavaikutuksilta sekä toimenpiteistä, joilla rakennusaineiden ja -tuotteiden sekä rakennusosien kosteudensuojaus toteutetaan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan.

     

    Sääsuojaukseen on kiinnitettävä huomiota sekä uudis- että korjausrakennuskohteissa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän (tilaajan) on esitettävä sääsuojausta koskevat konkreettiset vaatimukset urakkalaskenta-asiakirjoissa. Pienissä hankkeissa voi tilaaja sopia suoraan urakoitsijan kanssa sääsuojauksen toteutustavasta.

    Asetuksessa säädettyjen vaatimusten lisäksi työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa voidaan esittää muun muassa hankkeen yleistiedot, kosteudenhallinnan laatutavoitteet, kosteusriskien kartoitus, rakenteiden ja rakennusosien kuivumisaika-arviot, suunnitelma sää- ja olosuhdehallinnasta ja -seurannasta, lämmitys- ja kuivatustavat, erityisohjeet ja työmaakohtaiset erityispiirteet, kosteudenhallinnan valvonta- ja mittaussuunnitelma mittauspaikkoineen sekä suunnitelma mahdollisten vikatilanteiden toimenpiteistä ja dokumentoinnista.

    5. Muuta

    Lähteet

    Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).

    Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (216/2015).

    Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Suomen Betonitieto Oy. 2007.

    BY 47 Betonirakentamisen laatuohjeet. Betoniyhdistys / Suomen Rakennusmedia Oy. 2013.

    RT 14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus. Rakennustieto 2010.

    Vanhojen betonirakenteiden kuivattaminen (http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kunnossapito-ja-korjaaminen/Purku-kuivaus-ja-puhdistus/Rakenteiden-kuivattaminen, viitattu 8.6.2018). Sisäilmayhdistys ry.

    Rakentamisen kosteudenhallinta -sivusto (www.kosteudenhallinta.fi).

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.