Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-S-RF-57

    Virheelliset liikuntasaumaratkaisut pihakansirakenteissa

    Julkaistu: 20.06.2016 / Päivitetty: 12.12.2016

    1. Virhe

    Taipuva pihakansirakenne (teräsbetonilaatta) liittyi liikuntasauman yli painumattomaan seinään. Laatan vedeneriste oli viety liikuntasauman yli, eikä sillä ollut riittävää muodonmuutoskykyä, jolloin vedeneriste vaurioitui. Rakenteissa oli myös ollut pintakerrosten kallistuksia kohti liikuntasaumaa, jolloin vesi oli padottunut vasten saumaa.

    Saman tyyppisiä virheitä on ollut myös eristämättömissä pihakansirakenteissa.

    Kuva 1. Pihakansirakenteen virheellinen liitos seinään.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Vedeneriste vaurioituu ja aiheutuu vesivuotoja rakenteeseen.

    3. Virheen korjaaminen

    Kannen pintarakenteet puretaan riittävän pitkältä matkalta ja uusitaan vedeneriste hyvän muodonmuutoskyvyn omaavalla 4 mm PU-elastomeerivedeneristeellä tai vastaavalla.

    Myös pystypinnalle asennetaan salaojamatto, joka johtaa pystypinnalle tulevat vedet vaakatason salaojakerrokseen ja sitä kautta sadevesikaivoihin. Varmistetaan, että kannen kallistusvalu ei johda vettä liikuntasaumaa kohti. Uusitaan puretut pintarakenteet.

    Kuva 2. Pihakansirakenteen liitos seinään.

    Mikäli mahdollista pyritään taipumaa pienentämään rakentamalla konsoleja tai lisäämällä tukia taipuvan reunan alle. Toinen mahdollisuus on rakentaa taipuvan reunan päälle korotettu sokkeli, jota vasten asennettuna vedeneriste säilyy ehjänä ja rakenteen muodonmuutoksia ei tarvitse rajoittaa.

    Kuva 3. Pihakansirakenteen reunan sokkelirakenne.

    Tehtäessä rakenteeseen rakenteellisia muutoksia tai kuormien lisääntyessä (esim. uudet sokkelit), on rakennesuunnittelijan aina tarkastettava rakenteen kestävyys ja muutetun rakennesysteemin toiminta.

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    Yleensä tulee pyrkiä siihen, että liikuntasaumassa ei synny pystysuuntaista liikettä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, huolehditaan, että liittyvillä rakenteilla on samansuuruinen taipuma esim. tapittamalla ja varmistamalla, että saumarakenteen ylittävällä vedeneristeellä on riittävä muodonmuutoskyky kaikkea saumassa tapahtuvaa liikettä vastaan.

    5. Muuta

    Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.