Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-S/T-RF-64

    Yläpohjan höyrynsulun puutteellinen liitos ulkoseinään

    Julkaistu: 12.12.2016

    1. Virhe

    Yläpohjan höyrynsulkua ei ollut käännetty riittävästi ulkoseinää vasten eikä sitä ollut kiinnitetty riittävän tiiviisti ulkoseinään. Sisäilman kosteus oli päässyt yläpohjarakenteen sisään, minkä jälkeen se oli tiivistynyt ja jäätynyt vesikatteen alapintaan. Sään lämmettyä keväällä jää suli, ja sulamisvesi valui höyrynsulun päälle ja siitä edelleen sisätiloihin epätiiviiden läpivientien, esimerkiksi kattokaivojen, juuresta (kuva 1).

    Virhe esiintyy tyypillisesti kevytrakenteisissa lievästi tuulettuvissa yläpohjissa keväällä sekä myös talvella pidempien suojasäiden yhteydessä. Virhe voi esiintyä myös esimerkiksi kattoikkunoiden, savunpoistoluukkujen ja taloteknisten laitteiden jalustojen sekä putki- ja kaapeliläpivientien yhteydessä (kuva 2).

    Kuva 1. Vasemmalla: yläpohjan höyrynsulkua ei ollut liitetty tiivisti ulkoseinään; oikealla: kosteutta höyrynsulun päällä (kuva Ramboll Finland Oy).

    Kuva 2. Höyrynsulun kiinnitystä ulkoseinään ei ole esitetty eikä kattoikkunan liittymässä ole esitetty yläpohjan ja jalustarakenteen höyrynsulkujen limitystä.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Virheestä aiheutuvia tyypillisiä ongelmia ovat:

    • Rakenteen kastuminen, josta seurasi
      • Mikrobivauriot ja sisäilman laadun heikkeneminen
      • Lämmöneristyskyvyn paikallinen heikkeneminen
      • Alakattojen ja sisäpintojen vaurioituminen

    3. Virheen korjaaminen

    Yläpohjan ilmatiiviyden varmistaminen on oleellista rakenteen lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden kannalta. Yläpohjissa on usein talvikausina ylipaine, jonka synnyttää sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero. Lievästi tuulettuvissa yläpohjarakenteissa kosteuden poistuminen ei ole erityisen tehokasta, eivätkä niiden materiaalit kestä ylimääräistä pitkäaikaista kosteutta, joten yhtenäinen ilman- ja höyrynsulku on aina tarpeellinen.

    Virhe voidaan korjata joko sisä- tai yläkautta. Eri rakenteiden liitokset suunnitellaan siten, ettei rakenteiden erilainen liike riko höyrynsulkua. Rakenteeseen suunnitellaan ilmatiivis liikkeen salliva tiivistyskaista.

    Yläkautta tehtävässä korjauksessa puretaan veden- ja lämmöneristysrakenteet sekä höyrynsulku ulkoseinän vierustoilta sekä jalustojen ja läpivientien juuresta. Liittymäalueen uusi höyrynsulku limitetään jäävän höyrynsulun kanssa ja teipataan tarkoitukseen valmistetulla erikoisteipillä. Ulkoseinään uusi höyrynsulku kiinnitetään kuumasinkityn metallilistan ja ruuvien avulla. Höyrynsulkuun jätetään ”pussi” rakenteiden erilaisen liikkeen aiheuttamien muodonmuutosten mahdollistamiseksi.

    Sisäpuolelta tehtävässä korjauksessa liitoksen alapuolelle asennetaan joustava kumikaista (yleensä EPDM-kumia) ja se kiinnitetään rakenteisiin ruuveilla kiinnitettävien puurimojen tai metallilistojen avulla. Tarvittaessa liitos voidaan koteloida ulkonäkösyistä (kuva 3). Alakatot ja katossa olevat talotekniikka-asennukset voivat hankaloittaa sisäpuolisen korjauksen tekemistä.

    Kuva 3. Yläpohjan ja ulkoseinän liittymän ilmatiiviyden varmistaminen (kuva RIL 255-1).

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    RakMK C2 1998

    Määräys 6.2.1
    Yläpohjan eri kerrokset ja katon tuuletus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei kattoon kerry vesihöyryn diffuusion tai ilmavirtausten vuoksi haitallisessa määrin kosteutta ja että rakenteisiin mahdollisesti pääsevä kosteus voi kuivua.

    Ohje 6.2.1.1
    …Yläpohjan ilmansulku liitetään tiiviisti seinien ilmansulkuun tai ilmansulkuna toimivaan ainekerrokseen. Ilmansulun liittymät ja lävistykset tiivistetään huolellisesti.

    5. Muuta

    Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

    Lähteet

    YM, RakMK C2, Kosteus, määräykset ja ohjeet, 1998.

    RIL 107-2012, Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2012.

    RIL 255-1-2014, Rakennusfysiikka 1 Rakennusfysikaalinen suunnittelu ja tutkimukset. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2014.

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:
    ,

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.