Viemäriputki ja alapohjasta katolle menevä radontuuletusputki olivat samassa kotelossa. Asennusvaiheessa liitos oli tehty virheellisesti. Asunnon viemäriputki oli liitetty alapohjan radontuuletusputkeen ja radontuuletuksen katolle vievä putki alapohjasta tulevaan viemäriputkeen. Jätevedet päätyivät alapohjalaatan alle reikäputkeen. Alapohjan radontuuletus ei toiminut.
Virheellisen liitoksen oli ilmeisesti aiheuttanut se, että putket näyttivät samanlaisilta, eikä niissä ollut tunnistamista helpottavia merkintöjä. Alapohjasta ja ylhäältä tulevat putket sijaitsivat pystysuunnassa eri linjoilla ja asentaja ei ollut varmistanut liitettävien putkien tyyppiä.
Kuva 1. Putkikotelosta ennen korjausta otettu kuva. Putkissa ei ollut ennen korjausta mitään merkintöjä.
Kuva 2. Putkikotelon sisältä ylöspäin otettu kuva. Oikealla puolella on kylpyhuoneesta tulevan viemäriputken y-liitoshaara, vasemmalla katolle menevän radontuuletusputken mutka.
Kotitalouskäytössä oleva pyykinpesukone sijoitetaan asunnoissa yleensä kodinhoitotilaan tai kylpyhuoneeseen. Pesukone viemäröidään tavallisesti tyhjöventtiilin tai suppilon kautta NS 32 viemäriputkella lattiakaivoon. Pesukoneen viemäröintiletku voidaan liittää myös pesualtaan tai -pöydän vesilukkoon vesilukon vedenpinnan yläpuolella olevaan yhteeseen.
Pesukone voidaan sijoittaa myös sellaiseen tilaan, jossa ei ole varsinaista viemäröintipistettä, vaan ns. kuivakaivo, joka on viemäröity muussa tilassa olevaan lattiakaivoon.
Pesukoneen poistoputki on joskus virheellisesti johdettu edellä mainittuun kuivakaivoon tai kuivakaivolta lattiakaivolle johtavaan MS 32 viemäriin.
Kiinteistöjen tavanomaiset vesipostiventtiilit ovat kokoa NS 15 tai NS 20. Vesipostiventtiili tulee asentaa lämpimään tilaan ja yleensä näkyville. Jos vesipostiventtiilin seinän läpivientiputki (seinäputki) on asennettu kaltevaksi huoneeseen päin tai varsinainen venttiiliosa on asennettu seinän sisään, voi venttiili jäätyä. Mahdollisesti kiinni jääneeseen kasteluletkuun on jäänyt vettä, jolloin myös oikein asennettu vesiposti saattaa jäätyä.
Jos venttiili sijoitetaan nykyisin varsin tavallisessa seinärakenteessa olevaan 50 mm eristyskerrokseen, voi lähes umpinaisesta asennuspaikasta aiheutua venttiilin jäätyminen. Venttiili voi jäätyä, koska venttiilin lämpö johtuu kuparista seinäputkea pitkin ulkoilmaan.
Rakennuksiin liittyy usein maanpinnan alapuolella olevien tilojen katoksilla varustettuja sisäänkäyntejä. Katosten sadevedet johdetaan tavallisesti ulkopuolisten sadevesikourujen ja -syöksyjen kautta rännikaivoihin. Katosten alla oleville porrastasanteille satavien ja tuulen mukanaan tuomien sadevesien pois johtaminen unohtuu usein suunnitelmista. Rakennusvaiheessa sadevesiongelma ratkaistaan usein virheellisellä tavalla – sadevedet johdetaan tavallisen lattiakaivon kautta salaojiin. Lattiakaivo on saatettu liittää viemäriputkella salaojaputkeen tai jätetty sellaisenaan sorakerroksen varaan.
Monikerroksisten (asuin)rakennusten tasakattojen lämmöneristyskerroksissa voidaan määräysten mukaan tehdä jätevesiviemärin tuuletusputkien vaakasiirtoja. (RakMK D1 2007 liite 4, kohdan 5 ”Tuuletusviemärin mitoitus” mukaan ”enintään kolme tuuletusviemäriä saa liittää yhteiseksi DN 100 kokoiseksi vesikaton läpi meneväksi tuuletusviemäriksi”).
Tuuletusviemärien siirrot luoksepääsemättömissä paikoissa edellyttävät suurta huolellisuutta viemäriliitosten tekemisessä. Ellei muhviliitoksen tiiviste ole asianmukaisesti paikallaan tai tiiviste puuttuu kokonaan, pääsevät viemärikaasut ja mahdollisesti viemärien sisälle kondensoitunut vesi leviämään lämmöneristyskerrokseen ja edelleen asuintiloihin.
Vapaa-ajan asuntojen talotekniset järjestelmät vastaavat nykyisin ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettujen rakennusten järjestelmiä. Huvilat varustetaan edellisen mukaisesti lattialämmityksellä ja maalämpöpumpulla. Ne pidetään lämpiminä läpi vuoden, vaikka niissä oleskellaan vain satunnaisesti. Talvella huvilalta voidaan olla pois yhtäjaksoisesti useitakin viikkoja. Lattialämmitysverkossa kiertää yleensä pelkkä vesi. Lämmityksen katkettua vesi voi jäätyä kovilla pakkasilla jopa päivässä.
Varsinkin levylämmönsiirtimillä varustetut ilmanvaihtokoneet vaativat kondenssiveden poistojärjestelmän. Joissakin tapauksissa kondenssivesiletku on johdettu ilman siinä olevaa vesilukkoa lattiakaivoon, viemäröintirenkaaseen tai pesualtaaseen. Tällöin on mahdollista, että ilmanvaihtokoneen poistoilmapuhaltimen aiheuttama ympäristöä pienempi ilmanpaine estää kondenssiveden pääsyn letkuun.
Kattovesien poistoviemärissä olevan 90 asteen mutkan kohdalla kannakointi oli puutteellinen.
Muoviputkista tehdyt vesijohdot voidaan asentaa rakenteiden sisään, kun paineellinen putki sijoitetaan muovisen suojaputken sisään. Usein paineellinen vesijohto ja suojaputki hankitaan erikseen. Paineellinen vesijohto-osa tehdään yleensä riittävän pitkänä, jotta se riittää varmasti hanakulmarasialle asti. Sen sijaan suojaputki voi olla rakennettu ”pätkistä”. Jatkoskohdat on liitetty toisiinsa joskus jopa ns. ilmastointiteipillä. Markkinoilla on myös tarkoitusta varten valmistettuja jatkoskappaleita.
Ulkoilmasäleiköksi on valittu ja asennettu ulkoilmakanavakokoa vastaava yleensä pyöreä vedetty al-levystä valmistettu säleikkö. Tällaisen säleikön aiheuttama virtausvastus saattaa olla jopa 200 Pa (esimerkiksi d=160 säleikkö ja ilmavirta 60 dm3/s). Säleikön virtausvastus on niin suuri, ettei sitä esitetä valmistajien käyrästöillä. Tällöin ei tarkoitettuja tuloilmavirtoja saavuteta.
Kuva 1. Kaaviokuva säleikön aiheuttamasta virtausvastuksesta.