Generated by All in One SEO v4.9.4.1, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site.

# FISE

Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet

## Sitemaps

- [XML Sitemap](https://fise.fi/sitemap.xml): Contains all public & indexable URLs for this website.

## Artikkelit

- [Ladattavat materiaalit](https://fise.fi/?page_id=9)
- [Alv-muutos vaikuttaa hintoihimme](https://fise.fi/alv-muutos-vaikuttaa-hintoihimme/) - Lakimuutoksen vuoksi Suomen yleinen arvonlisäverokanta (alv) nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Alv-muutoksen seurauksena hintamme muuttuvat veronkorotuksen verran. Uudet hinnat näkyvät laskuilla syyskuusta alkaen.
- [FISE päteviä viheralalle](https://fise.fi/fise-patevia-viheralalle/) - Rakennusalan nopeassa kehityksessä on varmistettava eri alueiden korkeatasoinen osaaminen. Viherrakentaminen on yksi kasvavista erityisaloista, jossa kaupungistumisen, kansainvälistymisen ja muiden maailmanlaajuisten trendien mukanaan tuomat haasteet lisäävät korkeatasoisen osaamisen tarvetta. Viheralaa koskevia pätevyyksiä on tällä hetkellä FISEn pätevyysrekisterissä kaksi: maisemarakentamisen työnjohtaja ja maisemarakennuttaja (RAP). Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutuksena näitä molempia. Haku 30.1.-12.3.2025 järjestettävälle Maisemarakentamisen työnjohtajakoulutukselle on käynnissä.
- [FISEn toimisto lomailee](https://fise.fi/fisen-toimisto-lomailee-2/) - FISE:n toimisto on kiinni 8.7. - 26.7.2024 välisen ajan. Voit ottaa meihin yhteyttä kesäloman aikana sähköpostiosoitteella fise(at)fise.fi. Loma-aikana pyrimme vastaamaan kiireellisiin yhteydenottoihin ja kiireettömiin elokuussa, palattuamme töihin. Hyvää kesää!
- [Vesa Erikkilästä FISEn hallituksen uusi puheenjohtaja](https://fise.fi/vesa-erikkilasta-fisen-hallituksen-uusi-puheenjohtaja/) - SAFAn edustajana FISEn hallituksessa jo toiminut arkkitehti Vesa Erikkilä on valittu FISEn hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Kolme vuotta ansiokkaasti hallituksen puheenjohtajana toiminut Siru Lönnqvist, VSF jatkaa hallituksen jäsenenä. Tiedot hallituksen kokoonpanosta löytyvät täältä
- [Alennus pätevyysmaksuun työttömyyden perusteella](https://fise.fi/alennus-patevyysmaksuun-tyottomyyden-perusteella/) - Kiinteistö- ja rakentamisalan vaikean tilanteen takia FISE haluaa kannustaa työttömiksi jääneitä KIRA-alan ammattilaisia täydentämään ja todentamaan osaamistaan työttömyyden aikana. Työttömiltä pätevyyden hakijoilta peritään ainoastaan käsittelymaksu 240 € (+alv 24 %). Alennus on tarkoitettu itsemaksaville yksityishenkilöille. Pätevyyshakemuksen laskutustietoihin on lisätty kohta, johon voi merkitä olevansa työtön ja liittää todistus työttömyydestä. Alennus on voimassa vuoden 2024 loppuun ja
- [Fisen laskutustiedot ovat muuttuneet](https://fise.fi/fisen-laskutustiedot-ovat-muuttuneet/) - FISEn laskutustiedot ovat muuttuneet 1.1.2024 alkaen. Käsittelemme ostolaskut sähköisesti ja vastaanotamme verkkolaskuja. Uudet laskutustiedot löytyvät täältä
- [Rakennusvirhepankkiin kymmenen uutta paloaiheista virhekorttia](https://fise.fi/rakennusvirhepankkiin-kymmenen-uutta-paloaiheista-virhekorttia/) - Tulisijojen ja savupiippujen virheistä on julkaistu kymmenen uutta virhekorttia FISEn rakennusvirhepankissa. Lue aiheesta lisää tiedotteesta.
- [FISEn toimisto lomailee](https://fise.fi/fisen-toimisto-lomailee/) - FISE:n toimisto on kiinni 1.7. - 30.7 välisen ajan. Loma-aikana pyrimme vastaamaan kiireellisiin yhteydenottoihin ja kiireettömiin elokuussa, palattuamme töihin. Hyvää kesää!
- [fise.fi ja patevyyspalvelu.fi sivustot uusittu](https://fise.fi/fise-fi-ja-patevyyspalvelu-fi-sivustot-uusittu/) - FISE on uudistanut verkkosivunsa. Verkkosivu-uudistuksen tarkoituksena on, että jatkossa patevyyspalvelu.fi sivustolta löytyvät kaikki pätevyyksien hakemiseen ja pätevyysrekisteriin liittyvä informaatio, fise.fi sivuston ollessa yrityksen sivusto. Päivitetyn ilmeen lisäksi uudet sivustot on suunniteltu palvelemaan käyttäjien tarpeita entistä paremmin. Verkkosivujen kehitys jatkuu edelleen ja muun muassa sivustojen kieliversioita ruotsi ja englanti tullaan täydentämään.
- [Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijan pätevyysvaatimukset ja hakulomake julkaistu](https://fise.fi/muurattujen-ja-rapattujen-rakenteiden-kuntotutkijan-patevyysvaatimukset-ja-hakulomake-julkaistu/) - Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijan pätevyysinfo on julkaistu FISEn sivulla FISE Pätevyyttä haetaan sähköisellä hakulomakkeella pätevyyspalvelun verkkosivustolla www.patevyyspalvelu.fi . Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijan pätevyyskoulutukset ja tentit alkavat loppuvuodesta 2023.
- [Maisemarakentamisen työnjohtajan pätevyysvaatimukset ja hakulomake on julkaistu](https://fise.fi/maisemarakentamisen-tyonjohtajan-patevyysvaatimukset-ja-hakulomake-on-julkaistu/) - Maisemarakentamisen työnjohtajan pätevyysvaatimukset ja hakulomake on julkaistu FISEn sivulla FISE Pätevyyttä haetaan sähköisellä hakulomakkeella pätevyyspalvelun verkkosivustolla www.patevyyspalvelu.fi . Pätevyydet toteaa FISEN hallituksen nimittämä maisemarakentamisen työnjohtajan pätevyyslautakunta, joka kokoontuu ensimmäisen kerran runsaan kuukauden päästä.
- [Eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain](https://fise.fi/eduskunta-hyvaksyi-uuden-rakentamislain/) - Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 uuden rakentamislain. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Tulevaan rakentamislakiin on kirjattu suunnittelijoille ja työnjohtajille lakisääteinen velvoite osoittaa pätevyytensä rakennusvalvontaviranomaisille sähköisellä pätevyystodistuksella. Lakiin perustuvat henkilöpätevyydet tulee toteamaan Ympäristöministeriön valtuuttama kumppani, rakennusvalvontaviranomaisen todetessa edelleenkin
- [Uudet FISE-pätevyydet: Maisemarakentamisen työnjohtaja ja Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkija](https://fise.fi/uudet-fise-patevyydet-maisemarakentamisen-tyonjohtaja-ja-muurattujen-ja-rapattujen-rakenteiden-kuntotutkija/) - FISE tarjoaa jatkossa maisemarakentamisen työnjohtajan ja muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijan pätevyyksiä. Uusien pätevyyksien hakulomakkeet ja pätevyysvaatimukset julkaistaan FISEn verkkosivuilla lähiaikoina. FISEn hallitus on myöntänyt Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKille kouluttajaoikeuden Maisemarakentamisen työnjohtajakoulutukseen. Koulutus on täysin uusi pätevöittämiskoulutus. HAMKin maisemarakentamisen työnjohtajan ensimmäinen koulutus alkaa jo tammikuussa 2023. Voit lukea koulutuksesta täältä
- [FISEn vuoden 2023 pätevyyshinnoittelu](https://fise.fi/fisen-vuoden-2023-patevyyshinnoittelu/) - FISEn vuoden 2023 pätevyyshinnoittelu on nähtävissä osoitteessa http://fise.fi/patevyyspalvelu/hae-patevyytta/.
- [FISEn vanha rekisteri poistettu käytöstä](https://fise.fi/fisen-vanha-rekisteri-poistettu-kaytosta/) - FISEn virallinen pätevyysrekisteri löytyy jatkossa ainoastaan Pätevyyspalvelun verkkosivulta patevyyspalvelu.fi/registry. Se sisältää kaikki FISEn toteamat, voimassa olevat nykyisen lainsäädännön mukaiset pätevyydet ja alan tarvelähtöiset pätevyydet. FISEn vanha rekisteri fise.evianet.fi on poistettu. Pätevyyspalvelun pätevyysrekisterissä oleva linkki vanhaan pätevyysrekisteriin on nyt korvattu pdf-tiedostolla, josta käy ilmi voimassa olevat vanhan lainsäädännön mukaiset pätevyydet. Pdf-tiedostoa päivitetään aika-ajoin.
- [Hallitus hyväksyi lakiesityksen rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta](https://fise.fi/hallitus-hyvaksyi-lakiesityksen-rakentamisen-suunnittelu-tai-tyonjohtotehtavissa-toimivien-patevyyden-osoittamisesta/) - Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan jatkossa ympäristöministeriön valtuuttama toimielin antaisi todistukset rakentamislaissa säädetyistä rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyksistä. Todistusvaatimus on asetettu eduskuntakäsittelyssä olevassa rakentamislakiehdotuksessa. Uuden toimielimen myöntämä määräaikainen todistus olisi rakennusvalvonnalle riittävä osoitus henkilön pätevyydestä toimia rakennushankkeessa suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä. Toimielin pitäisi myös yllä rekisteriä rakentamisen asiantuntijoista. Esityksen mukaan ympäristöministeriö voisi
- [RATEKO hyväksytty FISEn rakennustyömaajohdon päivityskoulutuksen järjestäjäksi](https://fise.fi/rateko-hyvaksytty-fisen-rakennustyomaajohdon-paivityskoulutuksen-jarjestajaksi/) - FISE on hyväksynyt pätevyyslautakuntien esityksen RATEKOn rakennustyömaajohdon päivityskoulutuksen järjestäjäksi. Päivityskoulutuksen kohderyhmä on työpäällikön, projektipäällikön, vastaavan työnjohtajan (kaikki pätevyysluokat) ja työmaainsinöörin pätevyyksien omaavat henkilöt, jotka hakevat myönnettyjen FISE pätevyyksien jatkoa tai joilla on yli viisi (5) vuotta myönnetystä rakennusalan työmaapäällikön -, työmaajohdon erikoisammatti tutkinnosta tai muusta pätevyyskoulutuksesta, jonka voimassaolo FISEn työnjohdollisten pätevyyksien hakukelpoisuuteen on umpeutunut. Kaikki
- [Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen jatko linjattu](https://fise.fi/maankaytto-ja-rakennuslain-uudistuksen-jatko-linjattu/) - Kaavoitus- ja rakentamislain valmistelu etenee eduskuntaan tällä vaalikaudella niissä asioissa, joissa vallitsee yhteisymmärrys. Hallitus esittääkin maankäyttö- ja rakennuslain erottamista toisistaan. Eduskuntaan viedään hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää rakentamista ja rakentamisen digitalisaatiota sekä sujuvoittaa rakentamista. Suunnittelu-
- [Kuluneen vuoden katsaus 2021](https://fise.fi/kuluneen-vuoden-katsaus-2021/) - FISE Oy kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää ja menestyksekästä Uutta Vuotta 2022. Toimitusjohtaja Timo Korhosen vuoden katsaus 2021 on luettavissa tästä(avautuu uudella välilehdellä)
- [FISEN lausunto kaavoitus- ja rakentamislaista](https://fise.fi/fisen-lausunto-kaavoitus-ja-rakentamislaista/) - Ympäristöministeriön ehdotus hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi lähti lausuntokierrokselle syyskuun lopulla, ja lausuntoja pyydettiin 7.12.2021 mennessä. Uusi laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain ja tämänhetkisen arvion mukaan se voisi tulla voimaan vuonna 2024. FISE Oy on omassa lausunnossaan keskittynyt erityisesti suunnittelijoiden ja työnjohtajien henkilöpätevyyksiin. Lausuntomme löytyy tästä (avautuu uudella välilehdellä)
- [Ulla Lönngren FISEn uudeksi johdon assistentiksi](https://fise.fi/ulla-lonngren-fisen-uudeksi-johdon-assistentiksi/) - FISE Oy:n uudeksi johdon assistentiksi on valittu Ulla Lönngren. Hänen keskeisiin työtehtäviinsä tulee kuulumaan pätevyyspalvelun toiminnan koordinointi, toimisto- ja hallintopalveluista vastaaminen, asiakaspalvelun tehtävät sekä eri kehityshakkeisiin osallistuminen. Ulla Lönngren toimi aiemmin Schneider Electricin palo- ja kulunvalvonta liiketoimintayksikössä. Ullalla on vuosien kokemus myynnistä, markkinoinnista ja johdon assistentin tehtävistä. Hän aloittaa työnsä FISE Oy:ssä 16.11.2021. Henkilöpätevyyksien merkitys
- [FISE Oy hakee johdon assistenttia](https://fise.fi/fise-oy-hakee-johdon-assistenttia/) - Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet Fise Oy:lle hakee johdon assistenttia toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Helsinkiin. Tarjoamme pienen mutta dynaamisen työyhteisön, kasvavan toimialan, mielenkiintoiset sidosryhmäkontaktit rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan järjestöihin ja joustavat työnteon tavat. Pääset työskentelemään laajasti julkisissa ja hallinnollisissa tehtävissä sekä kehittämään FISE:n toimintaa. Kiinnostuitko KIRA-alan näköalapaikasta? Lisätietoja ja hakuohjeet löydät osoitteesta https://www.poolia.fi/johdon-assistentti-helsinki-4549560/ Terveisin Timo
- [FISEn pääsuunnittelijan uusimisvaatimukset vastaamaan alan käytäntöä](https://fise.fi/fisen-paasuunnittelijan-uusimisvaatimukset-vastaamaan-alan-kaytantoa/) - Uudistuksen myötä FISEn pääsuunnittelijan pätevyyden uusiminen ei enää edellytä automaattisesti oman suunnittelualan pätevyyden voimassaoloa. Kun hakija on toiminut pääsääntöisesti pääsuunnittelutehtävissä aiemmalla pätevyysjaksolla ja muut uusimisen vaatimukset täyttyvät, voidaan pätevyyden uusiminen todeta samassa vaativuusluokassa. FISEn pääsuunnittelijan pätevyysvaatimukset perustuvat lakiin maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 41/2014. Lain 120 e §:ssä pääsuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset on määritetty: ”Pääsuunnittelijan on täytettävä rakennus-
- [Seuraava rakennuttajan valtakunnallinen pätevyystentti 17.9.2021](https://fise.fi/seuraava-rakennuttajan-valtakunnallinen-patevyystentti-17-9-2021/) - Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n rakennuttaja-pätevyyksien (RAP ja RAPS) valtakunnallinen pätevyystentti järjestetään seuraavan kerran 17.9.2021 klo 13-16 Espoossa, Oulussa, Tampereella ja Kuopiossa. Tentin järjestelyistä vastaa RAKLI ry, joka toimii rakennuttaja-pätevyyksien sihteerijärjestönä. Lisätietoja tenttiin ilmoittautumisesta, muista yksityiskohdista ja COVID 19-edellyttämistä turvavaatimuksista löytyy RAKLI ry:n verkkosivuilta: rakli.fi/osaamisen-kehittaminen/. Lisätietoja: Marika Latvala +358405541351
- [Timo Korhonen FISEn uudeksi toimitusjohtajaksi](https://fise.fi/timo-korhonen-fisen-uudeksi-toimitusjohtajaksi/) - DI KTM Timo Korhonen on valittu FISEn seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa työnsä FISE Oy:ssä 17.5.2021 Marita Mäkisen siirryttyä Ramboll Finland Oy:n korjausrakentamisen ja tutkimusten alueen johtajaksi. Timo Korhonen on joensuulainen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri, joka on valmistunut Oulun Yliopiston teknillisestä tiedekunnasta vuonna 1995 diplomi-insinööriksi pääaineena rakentamistekniikan tuotanto- ja käyttötalous sekä Itä-Suomen Yliopistosta vuonna 2017 kauppatieteiden
- [Ohjeet FISEn pätevyysrekisterin käyttöönottoon](https://fise.fi/ohjeet-fisen-patevyysrekisterin-kayttoonottoon/) - Ohje 17.3.2020 Julkaisuvapaa FISE on ottanut käyttöön uuden pätevyysrekisterin patevyyspalvelu.fi/registry. Rekisteriin on viety kaikki voimassa olevat nykyisen lainsäädännön mukaiset pätevyydet ja alan tarvelähtöiset pätevyydet. Tässä ohjeessa kerrotaan, miten vanhasta rekisteristä tuotu käyttäjä, jolla ei ole tiliä pätevyyspalvelussa, pääsee hallinnoimaan omien pätevyyksiensä henkilö- ja työnantajatietoja. Mikäli henkilö ei ole rekisteröitynyt FISEn pätevyyspalvelun käyttäjäksi, hänen pätevyystietonsa on
- [FISEn pätevyysrekisteri on uudistettu](https://fise.fi/fisen-patevyysrekisteri-on-uudistettu/) - Tiedote 12.3.2020 Julkaisuvapaa FISEn uusi pätevyysrekisteri on otettu käyttöön patevyyspalvelu.fi/registry. Rekisteristä löydät kiinteistö- ja rakentamisalan pätevät suunnittelijat, työnjohtajat, rakennuttajat, valvojat ja koordinaattorit sekä energia- ja kuntoasiantuntijat. FISE virallinen pätevyysrekisteri löytyy jatkossa pätevyyspalvelun verkkosivulta patevyyspalvelu.fi/registry. Se sisältää kaikki FISEn toteamat, voimassa olevat nykyisen lainsäädännön mukaiset pätevyydet ja alan tarvelähtöiset pätevyydet. Energiatodistusten laatijoiden pätevyydet löytyvät ARA:n ylläpitämästä
- [Toimitusjohtaja haussa FISElle!](https://fise.fi/toimitusjohtaja-haussa-fiselle/) - FISE hakee toimitusjohtajaa! Pistä hakemus liikkeelle 24.2.2021 mennessä
- [Marita Mäkinen siirtyy Ramboll Finland Oy:n korjausrakentamisen liiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi](https://fise.fi/marita-makinen-siirtyy-ramboll-finland-oyn-korjausrakentamisen-liiketoiminnasta-vastaavaksi-johtajaksi/) - Tiedote 3.2.2021 Julkaisuvapaa Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n toimitusjohtaja Marita Mäkinen siirtyy Ramboll Finland Oy:n korjausrakentamisen liiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi 1.4.2021 alkaen. Marita Mäkinen on toiminut FISE Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2014 lähtien. Työ alkoi vauhdikkaasti maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) perustuvien pätevyyksien uudistamisella. Taustalla oli laki maankäyttö- ja rakennuslain 41/2014 muuttamisesta, jossa uudistettiin tehtävien
- [Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 20.4.2021](https://fise.fi/paasuunnittelijan-valtakunnallinen-patevyystentti-20-4-2021/) - Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 20.4.2021 Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestelmään kuuluva pääsuunnittelijan valtakunnallinen tentti järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 20.4.2021 klo 13:00 - 16:00. Tentin järjestelyistä vastaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisjärjestelmän sihteerijärjestönä. Järjestelyissä huomioidaan COVID-19 edellyttämät turvallisuusvaatimukset. Tentti on tarkoitettu kaikille niille pääsuunnittelijan pätevyyttä hakeville, jotka eivät voi korvata pätevyyden myöntämisen
- [RIL:n tietoisku 10.11.2020: Pätevyydet huippuasiantuntijoiden tukena KIRA-alalla](https://fise.fi/riln-tietoisku-10-11-2020-patevyydet-huippuasiantuntijoiden-tukena-kira-alalla/) - Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry sekä FISE Oy järjestävät yhteisen tietoiskun tiistaina 10.11.2020 klo 8.30 - 9.30 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa puhuvat FISEn toimitusjohtaja Marita Mäkinen sekä RIL:n tekninen johtaja Pekka Talaskivi. Tietoisku on avoin kaikille - ei ainoastaan RIL:n jäsenille, joten ilmoittaudu kuuntelemaan ajankohtaisia asioita pätevyysasioista. Tietoiskun aiheina mm. uusi pätevyyspalvelu ja pätevyyden hakuun liittyvät
- [Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 20.10.2020](https://fise.fi/paasuunnittelijan-valtakunnallinen-patevyystentti-20-10-2020/) - Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestelmään kuuluva pääsuunnittelijan valtakunnallinen tentti järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 20.10.2020 klo 13:00 - 16:00. Tentin järjestelyistä vastaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisjärjestelmän sihteerijärjestönä. Järjestelyissä huomioidaan COVID-19 edellyttämät turvallisuusvaatimukset. Tentti on tarkoitettu kaikille niille pääsuunnittelijan pätevyyttä hakeville, jotka eivät voi korvata pätevyyden myöntämisen edellytyksenä olevaa pääsuunnittelutenttiä kokemuksella.
- [Rakennusvirhepankissa viisi uutta virhekorttia](https://fise.fi/rakennusvirhepankissa-viisi-uutta-virhekorttia/) - Tiedote 19.5.2020 Julkaisuvapaa FISEn rakennusvirhepankissa julkaistiin viisi uutta virhekorttia. Tutustu kortteihin osoitteessa http://fise.fi/rakennusvirhepankki/virhekortisto/. Uudet virhekortit ovat: RVP-S/T-PA-90 Väärin toteutetut palokatkojen korjaustyöt RVP-S/T-RF-91 Ohutrappauksen alareunan virheellinen toteutus RVP-S/T-RF-92 Ulkoseinän alaosan kosteusvaurio RVP-T-RF-93 Betonilattiarakenteen päällystettävyyden arvioinnissa tehdyt virheet RVP-S/T-TE-94 Hauras hitsiliitos Kolme korttia käsittelee rakennusfysiikkaa, yksi palokatkoja ja yksi kantavien teräsrakenteiden hitsiliitoksia. Kortit laadittiin aiempaa laajempina ongelmien
- [FISEn toimenpiteet koronavirusepidemian leviämisen ehkäisemiseksi](https://fise.fi/fisen-toimenpiteet-koronavirusepidemian-leviamisen-ehkaisemiseksi/) - Tiedote 17.3.2020 Julkaisuvapaa FISEn pätevyyspalvelu toimii koronavirusepidemian aiheuttamista poikkeustoimista huolimatta mahdollisimman normaalisti. Hakemukset laaditaan sähköisessä pätevyyspalvelussa patevyyspalvelu.fi ja pätevyyslautakunnat käsittelevät hakemukset sähköisesti. Koronavirusepidemian edetessä olemme FISEssä sopineet joukosta toimenpiteitä, joilla haluamme suojata asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja työntekijöitämme sekä osaltamme ehkäistä epidemian etenemistä Suomessa. Samalla varmistamme toimintamme jatkumisen niin, että poikkeustilanne vaikuttaa mahdollisimman vähän asiakkaidemme pätevyyden hakemiseen.
- [Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 21.4.2020 SIIRTYY!](https://fise.fi/paasuunnittelijan-valtakunnallinen-patevyystentti-21-4-2020/) - Muutos 17.3.2020. Pätevyystentti siirtyy myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan vallitsevan korona-tilanteen vuoksi! Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestelmään kuuluva pääsuunnittelijan valtakunnallinen tentti järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 21.4.2020 klo 13:00 - 16:00. Tentin järjestelyistä vastaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisjärjestelmän sihteerijärjestönä. Tentti on tarkoitettu kaikille niille pääsuunnittelijan pätevyyttä hakeville, jotka eivät voi korvata
- [MUUTOS - Rakennuttajan pätevyystentti 12.6.2020](https://fise.fi/rakennuttajan-patevyystentti-27-3-2020/) - Koronatilanteen vuoksi - RAP/RAPS tentin kevään 2020 ajankohta on siirretty pidettäväksi 12.6.2020 klo 13.00-16.00. Tenttipaikkana ovat Espoon Otaniemi, Tampere ja Oulu. Ilmoittautumislinkki on auki. Ilmoittautuminen ja lisätietoja https://network.rakli.fi/Tapahtumat/tapahtumatiedot.aspx?id=80 Sivu päivittyy viikon 12 alussa. Kirjallisuusluettelot 2020 ja muuta lisätietoa löytyy linkin takaa: https://www.rakli.fi/osaamisen-kehittaminen/
- [Ensimmäiset kosteudenhallintakoordinaattorin FISE-pätevyydet todettu](https://fise.fi/ensimmaiset-kosteudenhallintakoordinaattorin-fise-patevyydet-todettu/) - Uusi pätevyys edistää olennaisesti kokonaisvaltaista kosteudenhallintaa rakennushankkeissa Rakennusalan henkilöpätevyyspalvelua ylläpitävän FISE Oy:n Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyyslautakunta totesi Suomen ensimmäiset kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyydet 12 henkilölle kokouksessaan 26.2.2020. ”On ollut hienoa kehittää yhdessä järjestöjen, koulutusorganisaatioiden ja viranomaisten sekä muiden sidosryhmien kanssa kokonaan uutta pätevyyttä ja siihen liittyvää täydennyskoulutusta”, FISE Oy:n toimitusjohtaja Marita Mäkinen sanoo. Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyys perustuu vuoden 2018 alusta
- [RAKLI vahvistamaan FISEn taustayhteisöä](https://fise.fi/rakli-vahvistamaan-fisen-taustayhteisoa/) - Tiedote 19.2.2020 Julkaisuvapaa FISEn taustayhteisö vahvistuu RAKLI ry:n osakkuudella. FISE Oy:n osakkaiden määrä kasvaa 19 yhteisöön. Samalla RAKLI ry:stä tulee FISEn yhdeksäs sihteerijärjestö ja se vastaa jatkossa Rakennuttajan pätevyyslautakunnan toiminnasta. RAKLI ry:n osakkuus FISE Oy:ssä on virallistettu tänään 19.2.2020 allekirjoitetulla osakassopimuksella. FISEn hallitus totesi RAKLIn täydentävän hyvin FISEn taustayhteisöä. RAKLIn osakkuuden myötä kiinteistöjen ammattimaiset omistajat,
- [Saatavilla kymmenen tulisijoja ja savupiippuja käsittelevää virhekorttia](https://fise.fi/saatavilla-kymmenen-tulisijoja-ja-savupiippuja-kasittelevaa-virhekorttia/) - Tiedote 4.12.2019 Julkaisuvapaa FISEssä saatiin valmiiksi virhepankkihanke, jossa tuotettiin kymmenen tulisijoja ja savupiippuja käsittelevää virhekorttia. Neljä tulisijoja ja savupiippuja käsittelevää virhekorttia julkaistiin toukokuussa. Sarja täydentyi joulukuun alussa kuudella kortilla: RVP-T-PA-84 Savupiipun liitoskohdan tiivistäminen palava-aineisella materiaalilla RVP-T-PA-85 Kiukaan ja yhdysputken riittämätön suojaetäisyys RVP-T-PA-86 Koteloidun, paikalla metallista rakennetun savupiipun virheellinen asennus RVP-T-PA/RF-87 Savupiipun virheellinen asennus hirsitalossa RVP-T-PA-88
- [Rakennuttajan pätevyystentti 29.11.2019](https://fise.fi/rakennuttajan-patevyystentti-29-11-2019/) - RAP/RAPS tentin syksyn 2019 ajankohdaksi on sovittu 29.11.2019 klo 13.00-16.00. Tenttipaikkana on Espoon Otaniemi. Ilmoittautumislinkki on auki. Ilmoittautuminen ja lisätietoja tämän linkin kautta. Ilmoittautumaan pääsee myös RILin www-sivustolta www.ril.fi -sivustolla Pätevyydet valikossa tai Jäsenyys-valikosta Tapahtumien kautta. Kirjallisuusluettelot 2019 ja muuta lisätietoa löytyy linkin takaa: https://www.ril.fi/fi/patevyydet/rakennuttajat-rap-ja-raps.html
- [Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 15.10.2019](https://fise.fi/paasuunnittelijan-valtakunnallinen-patevyystentti-15-10-2019/) - Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestelmään kuuluva pääsuunnittelijan valtakunnallinen tentti järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 15.10.2019 klo 13:00 - 16:00. Tentin järjestelyistä vastaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisjärjestelmän sihteerijärjestönä. Tentti on tarkoitettu kaikille niille pääsuunnittelijan pätevyyttä hakeville, jotka eivät voi korvata pätevyyden myöntämisen edellytyksenä olevaa pääsuunnittelutenttiä kokemuksella. Tentti koostuu 6 kysymyksestä, jotka
- [Rakennuksen kuntoarvioijan (RKA) uudet osaamis- ja pätevyysvaatimukset](https://fise.fi/rakennuksen-kuntoarvioijan-rka-uudet-osaamis-ja-patevyysvaatimukset/) - FISEssä valmistui toukokuussa 2019 hanke Rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittäminen. Hankkeen loppuraportissa esitetään uudet osaamis- ja pätevyysvaatimukset rakennuksen kuntoarvioijalle (RKA). Lisäksi loppuraportissa esitetään lukuisia toimenpide-ehdotuksia keskeisille tahoille. FISEn toukokuussa 2018 käynnistetty vuoden kestävä hanke, Rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittäminen, työnimeltään KUNTO-hanke, on saatu päätökseen. Hankkeen tavoitteet; kuntoarviotyön edellytysten, laadun
- [FISEn rakennusvirhepankki laajenee paloaiheisilla virhekorteilla](https://fise.fi/fisen-rakennusvirhepankki-laajenee-paloaiheisilla-virhekorteilla/) - FISEssä käynnistettiin keväällä 2019 virhepankkihanke, joka käsittelee tulisijojen ja savupiippujen virheitä. Virhepankin ensimmäiset neljä paloaiheista korttia on nyt julkaistu. FISEssä käynnistettiin huhtikuussa hanke ”Tulisijoja ja savupiippuja koskevat virhekortit”. Rakennusvirhepankissa ei ole aiemmin ollut paloaiheisia kortteja ja siten tämä on merkittävä askel virhepankin kehittämisessä. Samantyyppisten virheiden välttämiseksi on tärkeää, että toteutuneista ongelmatilanteista kerrotaan avoimesti. Tehokas toiminta
- [Lausu pätevyyssanastosta nyt](https://fise.fi/lausu-patevyyssanastosta-nyt/) - FISE Oy ja Sanastokeskus TSK käynnistivät loppuvuodesta 2018 projektin ”Pätevyyteen liittyvät käsitteet”. Projektissa tuotettuun pätevyyssanastoon pyydetään lausuntoja 27.5.2019 mennessä. FISE Oy käynnisti loppuvuodesta 2018 sanastoprojektin, jonka tavoitteena on määritellä kiinteistö- ja rakentamisalan pätevyyskäsitteet yhteistyönä niin, että sanastossa annettavat suositukset soveltuvat kaikkien alan toimijoiden käyttöön. Valtiohallinnon tehtävänä on sovittaa yhteen rakennetun ympäristön erilaisia sanastotarpeita ja viedä
- [Rakennuksen kuntoarvioija RKA esillä Sisäilmastoseminaarissa ja Ylen aamu-tv:ssä 14.3.2019](https://fise.fi/esitys-rakennuksen-kuntoarvioijasta-rka-sisailmastoseminaarissa-14-3-2019/) - FISEn vetämä hanke "Rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittäminen" oli esillä Sisäilmastoseminaarissa 14.3.2019. Siitä keskusteltiin myös Ylen aamu-tv:ssä seminaaripäivänä. Hankkeen tavoitteena on parantaa kuntoarviotyön edellytyksiä, laatua ja merkitystä. Hankkeessa tehdyssä nykytilan kartoituksessa havaittiin, että Kosteus- ja hometalkoiden yhteydessä toteutetun Asuntokaupan turvan parantaminen -hankkeen loppuraportissa vuonna 2013 esitetyt toimenpide-ehdotukset olivat suurelta osin toteuttamatta ja tavoiteltua
- [Uusi FISE-pätevyys: Kosteudenhallintakoordinaattori](https://fise.fi/uusi-fise-patevyys-kosteudenhallintakoordinaattori/) - Tiedote 21.2.2019 Julkaisuvapaa Uusi kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyys on rakentamismääräyskokoelman kosteus-asetukseen perustuva tarvelähtöinen pätevyys. Pätevyysvaatimukset on laadittu yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa ja ne selkiyttävät kosteudenhallintakoordinaattorin osaamisvaatimuksia. Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyys perustuu ympäristöministeriön asetukseen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017. Asetuksen 12 § mukaan rakennushankkeeseen on nimettävä hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö. Kosteudenhallintakoordinaattori toimii rakennushankkeessa hankkeeseen ryhtyvän edustajana. Hänen tehtävänään on valvoa
- [Miten haen jatkossa FISE-pätevyyttä?](https://fise.fi/miten-haen-jatkossa-fise-patevyytta/) - FISEn uusi digitaalinen pätevyyden hakujärjestelmä etenee. Tällä hetkellä järjestelmässä on 20 pätevyyttä. Tavoitteena kesäkuun 2019 loppuun mennessä saada järjestelmän piiriin kaikki FISE-pätevyydet. Tutustu miten haku toimii uudessa järjestelmässä www.patevyyspalvelu.fi FISE pätevyyspalvelu 040219
- [Lausunnolla Rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittäminen](https://fise.fi/lausunnolla-rakennusten-rakennusteknisen-kunnon-arvioijien-koulutusten-ja-patevyyksien-kehittaminen/) - FISE Oy pyytää lausuntoanne oheisesta rakennuksen kuntoarvioijan osaamis- ja pätevyysvaatimuksia käsittelevästä esityksestä. Lausunnossa pyydetään keskittymään esityksen asiasisältöön rakennuksen kuntoarvioijan RKA osaamis- ja pätevyysvaatimusten osalta (luku 2). Lausunnon voi toimittaa sähköpostitse tai postitse. Viimeinen palautuspäivä on 4.2.2019. Esitys on tuotettu osana FISEn vetämää hanketta ”Rakennuksen rakennusteknisen kunnon arvioijien pätevyyksien ja koulutuksien kehittäminen”, jonka tavoitteena on parantaa
- [Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 16.4.2019](https://fise.fi/paasuunnittelijan-valtakunnallinen-patevyystentti-16-4-2019/) - Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestelmään kuuluva pääsuunnittelijan valtakunnallinen tentti järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 16.4.2019 klo 13:00 - 16:00. Tentin järjestelyistä vastaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisjärjestelmän sihteerijärjestönä. Tentti on tarkoitettu kaikille niille pääsuunnittelijan pätevyyttä hakeville, jotka eivät voi korvata pätevyyden myöntämisen edellytyksenä olevaa pääsuunnittelutenttiä kokemuksella. Tentti koostuu 6 kysymyksestä, jotka
- [Ilmoittautuminen Rakennuttajan pätevyystenttiin 29.3.2019](https://fise.fi/ilmoittautuminen-rakennuttajan-patevyystenttiin-29-3-2019/) - RAP/RAPS tentin kevään 2019 ajankohdaksi on sovittu 29.3.2019 klo 13.00…16.00. Ilmoittautumislinkki on nyt auki. Ilmoittautuminen ja lisätietoja tämän linkin kautta https://www.ril.fi/fi/tapahtumat-2/rakennuttajien-patevyystentti-rapraps-6.html Ilmoittautumaan pääsee myös RILin www-sivustolta www.ril.fi Pätevyydet-valikosta tai sitten Jäsenyys-valikosta Tapahtumien kautta.
- [FISEn pätevyysmaksujen harmonisointi](https://fise.fi/fisen-patevyysmaksujen-harmonisointi/) - Tiedote 30.11.2018 Julkaisuvapaa FISEn pätevyysmaksuihin tehdään muutos koskien uudis- ja korjausrakentamisen pätevyyden samanaikaista hakua 1.1.2019 alkaen. Molempien pätevyyksien hinta on 400 €. Hinnankorotus koskee uudis- ja korjausrakentamisen pätevyyden samanaikaista hakua. Pätevyyshakemusten käsittelystä ja rekisteröinnistä peritään jatkossa normaali 400 € maksu kummastakin eli yhteensä kaksi pätevyyttä maksaa jatkossa 800 € + alv 24 %. Muutoksen jälkeen
- [Pätevyyssanasto parantamaan viestintää ja edistämään digitalisaatiota](https://fise.fi/patevyyssanasto-parantamaan-viestintaa-ja-edistamaan-digitalisaatiota/) - Tiedote 21.11.2018 Julkaisuvapaa FISEn johdolla käynnistettiin Pätevyyssanaston laatiminen lokakuussa 2018. Tavoitteena on osana KIRA-digin vakiointityötä laajentaa kiinteistö- ja rakentamisalan sanastoa kattamaan keskeinen KIRA-alan henkilöpätevyyksiin liittyvä termistö. Pääpaino on maankäyttö- ja rakennuslain esittämissä pätevyyksiin liittyvissä termeissä. Viime vuosina sanastojen tarve on kasvanut erityisesti rakentamisen digitalisaation laajenemisen myötä. KIRA-sanasto 1.0 tuotettiin RAKLI ry:n koordinoimassa sanastoprojektissa, jossa laadittiin
- [FISEn rakennusvirhepankkiin kuusi uutta virhekorttia](https://fise.fi/fisen-rakennusvirhepankkiin-kuusi-uutta-virhekorttia/) - Tiedote 12.11.2018 Julkaisuvapaa FISEn rakennusvirhepankissa on julkaistu kuusi uutta korjausrakentamiseen ja rakennusfysiikkaan liittyvää virhekorttia. Tutustu uusiin kortteihin osoitteessa http://fise.fi/rakennusvirhepankki/. Virhekortit on tehty osana Virhepankki-hanketta, jota rahoittavat Rakennustuotteiden Laatu Säätiö ja ympäristöministeriö. Uudet kortit ovat: RVP-S-RF-72 Vedeneristyksen liian matala seinälle nosto RVP-S-RF-73 Lumen haitallinen tunkeutuminen yläpohjaan RVP-S/T-RF-74 Ikkunaliittymän puutteet RVP-S/T-RF-75 Yläpohjan höyrynsulun epätiiviys RVP-M-RF-76 Pesuhuoneen
- [Ilmoittautuminen Rakennuttajan pätevyystenttiin 23.11.2018](https://fise.fi/ilmoittautuminen-rakennuttajan-patevyystenttiin-23-11-2018/) - Syksyn Rakennuttajan pätevyystentin ilmoittautuminen on avattu. Tentti järjestetään 23.11.2018 klo 13.00 – 16.00 Otaniemessä. Ilmoittautuminen ja lisätietoja tämän linkin kautta https://www.ril.fi/fi/tapahtumat-2/rakennuttajien-rapraps-patevyystentti.html Ilmoittautumaan pääsee RILin www-sivustolta www.ril.fi Pätevyydet-valikosta tai sitten Jäsenyys-valikosta Tapahtumien kautta.
- [Asunnon kaupan yhteydessä tehtävän rakennusteknisen kunnon arvioinnin laatuvaihtelut pienemmiksi](https://fise.fi/asunnon-kaupan-yhteydessa-tehtavan-rakennusteknisen-kunnon-arvioinnin-laatuvaihtelut-pienemmiksi/) - Tiedote 4.9.2018 Julkaisuvapaa FISEssä on meneillään hanke rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittämiseksi. Yhtenä tavoitteena on asunnon kaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen tekijän pätevyyden uudistaminen. Suomessa tehdään vuosittain 15 000 – 18 000 pientalon kiinteistökauppaa. Karkeasti arvioiden asia koskettaa yli 30 000 perhettä vuosittain. Tehdessään todennäköisesti taloudellisesti elämänsä suurimman satsauksen ostaja haluaa kattavasti oikeaa tietoa rakennuksen
- [Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 16.10.2018](https://fise.fi/paasuunnittelijan-valtakunnallinen-patevyystentti-16-10-2018/) - Tiedote 21.8.2018 Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 16.10.2018 Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestelmään kuuluva pääsuunnittelijan valtakunnallinen tentti järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 16.10.2018 klo 13:00 - 16:00. Tentin järjestelyistä vastaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisjärjestelmän sihteerijärjestönä. Tentti on tarkoitettu kaikille niille pääsuunnittelijan pätevyyttä hakeville, jotka eivät voi korvata pätevyyden myöntämisen edellytyksenä olevaa pääsuunnittelutenttiä
- [Rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutuksia ja pätevyyksiä kehitetään](https://fise.fi/rakennusteknisen-kunnon-arvioijien-koulutuksia-ja-patevyyksia-kehitetaan/) - Tiedote 28.5.2018 Julkaisuvapaa FISEssä on käynnistetty hanke rakennusten rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa kuntoarviotyön edellytyksiä, laatua ja merkitystä. FISEssä on tällä hetkellä kaksi rakennuksen kuntoarviointiin liittyvää pätevyyttä. Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys on kehitetty rakennusteknisen kunnon arvioinnin tarpeisiin asuntokaupan yhteydessä. Rakennuksen kuntoarvioijan pätevyys palvelee kiinteistön säännöllistä kuntoarviointia ja suunnitelmallista kunnossapitoa. Lainsäädännön kehittyessä
- [Uusi virhekortti täydentää FISEn rakennusvirhepankkia](https://fise.fi/uusi-virhekortti-taydentaa-fisen-rakennusvirhepankkia/) - Tiedote 15.5.2018 Julkaisuvapaa FISEn rakennusvirhepankissa on julkaistu uusi korjausrakentamiseen ja rakennusfysiikkaan liittyvä virhekortti. Uutuus RVP-S/T-RF-71 on vapaasti luettavissa ja hyödynnettävissä osoitteessa http://fise.fi/rakennusvirhepankki/. Kortti 71 ”Märkätilan vedeneristyksen vaurioituminen lattian kelluvan betonilaatan kaareutumisen vuoksi” liittyy 1970-luvulla rakennetun uimahallin peruskorjaukseen. Märkätilojen lattioista purettiin vanhat pintarakenteet kantavaan betonilaattaan asti. Uuteen lattiaan haluttiin lattialämmitys ja sen johdosta päädyttiin rakenteeseen,
- [Uusi FISE-pätevyys: Betonityön valvoja](https://fise.fi/uusi-fise-patevyys-betonityon-valvoja/) - Tiedote 9.5.2018 Julkaisuvapaa Uusi betonityön valvojan pätevyys on betonirakenteiden laadunvarmistusketjun tarpeisiin räätälöity tarvelähtöinen pätevyys. Pätevyysvaatimukset on johdettu betonirakenteiden työnjohtajan pätevyydestä. Betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali. Betonin ominaisuudet ja sen tuotanto raaka-aineista valmiiksi betonirakenteeksi räätälöidään aina kohteen erityistarpeiden mukaan. Tuotantoketjun jokaisen toimijan korkea ammattitaito varmistaa osaltaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Näin toimien saadaan kestäviä betonirakenteita niin vaativiin
- [FISEn hallituksen puheenjohtajaksi DI Janne Tähtikunnas](https://fise.fi/fisen-hallituksen-puheenjohtajaksi-di-janne-tahtikunnas/) - Tiedote 8.5.2018 Julkaisuvapaa FISEn yhtiökokous valitsi 8.5.2018 hallituksen edustajat toimikaudelle 2018-2019. Diplomi-insinööri Janne Tähtikunnas valittiin Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyspalvelu FISE Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtaja Tähtikunnas seuraa tehtävässä Helena Soimakalliota. FISEn hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa DI Pasi Timo Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:stä. Muut FISEn hallituksen jäsenet ovat: TkT Tarja Merikallio, BY Jyrki Iso-Aho, SAFA
- [Hae FISE-pätevyyttä digitaalisesti](https://fise.fi/hae-fise-patevyytta-digitaalisesti/) - Tiedote 4.5.2018 Julkaisuvapaa FISE on kehittänyt pätevyyden hakuun uuden digitaalisen palvelun. Sen myötä pätevyyttä haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Uuden palvelun myötä pätevyyden haku muuttuu sujuvammaksi, tietoturvallisemmaksi sekä täyttää tietosuoja-asetuksen vaatimukset. Ensimmäisenä palvelu otetaan käyttöön rakennussuunnittelijan pätevyydessä. Tavoitteena on saada kaikki pätevyydet palvelun piiriin vuoden 2018 aikana. patevyyspalvelu.fi otetaan käyttöön pilottina toimineessa rakennussuunnittelijan pätevyydessä toukokuun alussa. Pätevyysvaatimukset
- [Ilmoittautuminen Rakennuttajan pätevyystenttiin 23.3.2018](https://fise.fi/ilmoittautuminen-rakennuttajan-patevyystenttiin-23-3-2018/) - Kevään Rakennuttajan pätevyystentin ilmoittautuminen on avattu. Tentti järjestetään 23.3.2018 klo 13.00 – 16.00 Otaniemessä, Tampereella ja Oulussa. Myös syksyn tenttiaika on sovittu, 23.11.2018 Otaniemessä. Ilmoittautuminen ja lisätietoja tämän linkin kautta http://www.ril.fi/fi/tapahtumat-2/rakennuttajien-patevyystentti-rapraps-5.html Ilmoittautumaan pääsee RILin www-sivustolta Pätevyydet-valikosta tai sitten Jäsenyys-valikosta Tapahtumien kautta.
- [Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 17.4.2018](https://fise.fi/paasuunnittelijan-valtakunnallinen-patevyystentti-17-4-2018/) - Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestelmään kuuluva pääsuunnittelijan valtakunnallinen tentti järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 17.4.2018 klo 13:00 - 16:00. Tentin järjestelyistä vastaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisjärjestelmän sihteerijärjestönä. Tentti on tarkoitettu kaikille niille pääsuunnittelijan pätevyyttä hakeville, jotka eivät voi korvata pätevyyden myöntämisen edellytyksenä olevaa pääsuunnittelutenttiä kokemuksella. Tentti koostuu 6 kysymyksestä, jotka
- [FISEn pätevyysmaksujen korotukset](https://fise.fi/fisen-patevyysmaksujen-korotukset/) - FISE panostaa uuteen digitaaliseen pätevyyspalveluun, joka on tarkoitus ottaa käyttöön porrastetusti kaikissa pätevyyksissä vuoden 2018 aikana. Uuden palvelun kokonaisvaltaisen kehityksen varmistamiseksi ja yleisen kustannustason nousun johdosta korotamme pätevyysmaksuja 1.2.2018 alkaen. Korotukset koskevat pätevyyshakemusten käsittely- ja rekisteröintimaksuja. Uudet hinnat ovat seuraavat (kaikkiin hintoihin lisätään alv 24 %): 400 € / yksi pätevyys, voimassa 7 vuotta Käsittelymaksu
- [Uusia virhekortteja FISEn rakennusvirhepankkiin](https://fise.fi/uusia-virhekortteja-fisen-rakennusvirhepankkiin/) - FISEn rakennusvirhepankissa on julkaistu kolme uutta korjausrakentamiseen ja rakennusfysiikkaan liittyvää virhekorttia. Tutustu uutuuksiin ja koko virhekortistoon osoitteessa http://fise.fi/rakennusvirhepankki/. Uudet virhekortit ovat: RVP–M–RF–68 Rakennuksen kunnon selvittämisen laiminlyönti RVP–S/T–RF–69 Kerroksellisen välipohjarakenteen kuivattamisen laiminlyönti RVP–S/T–RF–70 Kerroksellisen välipohjarakenteen epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan Uudet virhekortit ovat tiiviitä tietopaketteja sisäilmaongelmiin liittyvistä aiheista. Ajankohtaiset lainsäädäntömuutokset on huomioitu tuoreeltaan korteissa. Kortti
- [Uusi FISE-pätevyys: Betonielementtitehtaan työnjohtaja](https://fise.fi/uusi-fise-patevyys-betonielementtitehtaan-tyonjohtaja/) - FISEn pätevyysjärjestelmään on perustettu uusi betonielementtitehtaan työnjohtajan pätevyys. Pätevyys on Inspecta Sertifiointi Oy:n betonielementtien FI-merkinnässä edellyttämä työnjohdon pätevyys. Betonielementtitehtaat valmistavat tuotteita, joiden tuotehyväksyntä perustuu pääosin CE-merkintään. Suomessa Inspecta Sertifiointi Oy vastaa tuotteiden FI-merkinnästä ja sen tuoteryhmäohjeessa TR15 on edellytetty betonielementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyttä. Pätevyys on alan tarvelähtöinen pätevyys. Uuden pätevyyden pätevyysvaatimukset on johdettu maankäyttö- ja rakennuslain
- [Rakentamisen virheet ja virheistä oppiminen - miten luodaan uusi kulttuuri?](https://fise.fi/rakentamisen-virheet-ja-virheista-oppiminen-miten-luodaan-uusi-kulttuuri/) - RILin talonrakennustekniikkaryhmä ja FISE Oy järjestävät 9.11.2017 tilaisuuden, jossa käsitellään rakentamisen yleisiä virheitä, miten niitä hankkeissa käsitellään ja miten niistä voidaan oppia. Tule mukaan ilmoittautumalla 6.11. mennessä http://www.ril.fi/fi/tapahtumat-2/rakentamisen-virheet-ja-virheista-oppiminen-miten-luodaan-uusi-kulttuuri.html
- [FISEn rakennus- ja pääsuunnittelijan pätevyyksiin vaativuusluokkajako V/V+](https://fise.fi/fisen-rakennus-ja-paasuunnittelijn-patevyyksiin-vaativuusluokkajako-vv/) - Tiedote 17.10.2017 Julkaisuvapaa FISE otti kesällä 2016 rakennesuunnittelijoiden pätevyyksissä käyttöön vaativan vaativuusluokan jaon alaryhmiin V ja V+. Nyt vastaava jako on otettu käyttöön myös rakennussuunnittelijan ja pääsuunnittelijan pätevyyksissä. FISE_tiedote_Rakennesuunnittelija
- [Pätevyydenhaku digitaaliseksi](https://fise.fi/patevyydenhaku-digitaaliseksi/) - Uusi sähköinen pätevyydenhaku otetaan käyttöön pilottina toimineessa rakennussuunnittelijan pätevyydessä marraskuussa. Käyttöönottoa on edeltänyt mittava määrittelytyö, toimittajien kilpailuttaminen ja kumppaneiden valinta, teknisten ja visuaalisten toteutuslinjojen päättäminen ja ensimmäisen vaiheen toteuttaminen ketterää toimintatapaa hyödyntäen sekä testaus. http://blogi.safa.fi/
- [Ilmoittautuminen Rakennuttajan pätevyystenttiin](https://fise.fi/ilmoittautuminen-rakennuttajan-patevyystenttiin/) - Rakennuttajan pätevyystentin ilmoittautuminen on avattu. Tentti järjestetään perjantaina 24.11.2017 klo 13.00 - 16.00 Otaniemessä. Ilmoittautuminen http://www.ril.fi/fi/tapahtumat-2/rakennuttajien-patevyystentti-rapraps-3.html Ilmoittautuminen RILin sivulla http://www.ril.fi Pätevyydet-valikosta tai Jäsenyys-valikosta Tapahtumien kautta.
- [Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 17.10.2017](https://fise.fi/paasuunnittelijan-valtakunnallinen-patevyystentti-17-10-2017/) - Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestelmään kuuluva pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisen valtakunnallinen tentti järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 17.10.2017 klo 13.00 - 16.00. Tentin järjestelyistä vastaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisjärjestelmän sihteerijärjestönä. Tentti on tarkoitettu kaikille niille pääsuunnittelijan pätevyyttä hakeville, jotka eivät voi korvata pätevyyden myöntämisen edellytyksenä olevaa pääsuunnittelutenttiä kokemuksella. Tentti koostuu 6 kysymyksestä,
- [FISE aloittaa yhteistyön Viherympäristöliiton kanssa](https://fise.fi/fise-aloittaa-yhteistyon-viherymparistoliiton-kanssa/) - FISEn pätevyysjärjestelmään perustetaan uusia viheralan pätevyyksiä FISE ja Viherympäristöliitto ovat 21.6.2017 allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen viheralan henkilöpätevyyksien toteamistoiminnasta. Yhteistyöllä halutaan laajentaa FISEn pätevyysvalikoimaa kattamaan myös viheralan henkilöpätevyyksiä. Rakennusalan nopeassa kehityksessä on varmistettava eri alueiden korkeatasoinen osaaminen. Viherrakentaminen on yksi kasvavista erityisaloista, jossa kaupungistumisen, kansainvälistymisen ja muiden maailmanlaajuisten trendien mukanaan tuomat haasteet lisäävät korkeatasoisen osaamisen tarvetta. Ensimmäisenä uutena
- [Rakennusvirheiden keruukampanja on käynnissä](https://fise.fi/rakennusvirheiden-keruukampanja-on-kaynnissa/) - FISE tehostaa toteutuneiden rakennusvirheiden keräämistä rakennusvirhepankkiin. Osana rakennusvirhepankin kehittämishanketta on käynnistetty virheiden keruukampanja. Tavoitteena on saada mahdollisimman kattavasti ilmoituksia toteutuneista, virheiksi tulkituista ongelmatilanteista rakentamisen ja ylläpidon kaikilta osapuolilta. Tietoa kampanjasta ja virheiden ilmoittamisesta löydät tästä tiedotteesta: FISE-Tiedote-Rakennusvirhepankki. Tutustu uudistettuun rakennusvirhepankkiin täällä: fise.fi/rakennusvirhepankki/.
- [Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 18.4.2017](https://fise.fi/paasuunnittelijan-valtakunnallinen-patevyystentti-18-4-2017/) - Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestelmään kuuluva pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisen valtakunnallinen tentti järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 18.4.2017 klo 13:00 - 16:00. Tentin järjestelyistä vastaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisjärjestelmän sihteerijärjestönä. Tentti on tarkoitettu kaikille niille pääsuunnittelijan pätevyyttä hakeville, jotka eivät voi korvata pätevyyden myöntämisen edellytyksenä olevaa pääsuunnittelutenttiä kokemuksella. Tentti koostuu 6 kysymyksestä,
- [FISEn siirtomenettely poistui, MRL:n siirtymäsäännös ei](https://fise.fi/fisen-siirtomenettely-poistui-mrln-siirtymasaannos-ei/) - Lain MRL 41/2014 mukaisia pätevyyksiä haetaan jatkossa uusina pätevyyksinä FISEn maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisissa pätevyyksissä käytössä ollut siirtomenettely poistui vuoden vaihtuessa. Siirtomenettely tarkoitti voimassa olevan pätevyyden siirtämistä uuden lain mukaiseksi. Siirto koski erityisesti AA- tai A - vaativuusluokan suunnittelupätevyyksiä AA(1)- tai A(2)- vaativuusluokan työnjohtopätevyyksiä. Jatkossa MRL:n mukaista pätevyyttä haetaan uutena pätevyytenä. Näin toimitaan siis
- [FISE pyytää tarjousta tietojärjestelmästä](https://fise.fi/fise-pyytaa-tarjouksia-tietojarjestelmasta/) - FISE on käynnistänyt toimet pätevyyden haku- ja rekisteröintiprosessin digitalisoimiseksi. Tavoitteena on kehittää moderni verkkopalvelu, jonka avulla pätevyyden hakuun ja rekisteröintiin liittyvät palvelut muutetaan sähköisiksi, helpommin tavoitettaviksi ja käyttäjäystävällisemmiksi. Tietojärjestelmän tarjouspyyntö löytyy täältä: FISE - tietojarjestelmä-tarjouspyyntö-10.11.2016. Tietojärjestelmän tarjoamisesta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä FISEn toimitusjohtajaan Marita Mäkiseen. Tarjousten viimeinen jättöpäivä on 2.12.2016. Tarjouspyyntöön sai esittää 22.11.2016 asti tarkentavia
- [FISEen uusi pätevyyskoordinaattori](https://fise.fi/fiseen-uusi-patevyyskoordinaattori/) - DI Pilvikki Riipinen on valittu FISEn uudeksi pätevyyskoordinaattoriksi. FISE vahvistaa näin organisaatiotaan varmistaakseen pätevyyspalvelunsa kehittymisen ja edesauttaakseen koko KIRA-alan osaamisen kehittymistä. Pilvikki Riipinen (33) on aloittanut FISEn pätevyyskoordinaattorin työt 1.11.2016. Pilvikki on järvenpääläinen diplomi-insinööri, joka on valmistunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2009 pääaineenaan energiatekniikka. Pilvikki on toiminut aiemmin opettajana ja energia-alan erilaisissa tehtävissä. Hänen
- [Uusi ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien (IV) kuntotutkijan pätevyys](https://fise.fi/uusi-ilmanvaihto-ja-ilmastointijarjestelmien-iv-kuntotutkijan-patevyys/) - Vanheneva rakennuskanta ja uusimista odottavat talotekniset järjestelmät luovat tarvetta saneeraustoimia ohjaavien kuntotutkimusten tekemiseen. LVI-alan kuntotutkijoiden pätevyydet täydentyvät ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkijan pätevyydellä. Lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen (LVV) kuntotutkijoita on ollut jo usean vuoden ajan, mutta ilmanvaihtopuolella tutkimukset on tehty ilman ulkopuolisen tahon toteamaa pätevyyttä. Kuntotutkimusalalla on toiminut kirjava joukko tekijöitä. Tehdyt "tutkimukset" ovat todellisuudessa voineet
- [FISEn uudistetut infrarakentamisen suunnittelupätevyydet](https://fise.fi/fisen-uudistetut-infrarakentamien-suunnittelupatevyydet/) - FISE on uudistanut Infrarakentamisen suunnittelupätevyydet vaativuusluokiltaan ja kelpoisuusvaatimuksiltaan vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain muutosta 41/2014, vaikka ne eivät suoraan kuulu lain piiriin. Tutkinto-, opinto- ja työkokemusvaatimukset on linjattu sen mukaisiksi, jolloin jatkossa kaikilla suunnittelualoilla pätevyyksissä on taustalla samat perusperiaatteet. Uudistustyö on tehty yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. FISEllä on ollut infrarakentamisessa omat suunnittelupätevyydet. Ne on räätälöity alan
- [Pääsuunnittelijan valtakunnallinen pätevyystentti 18.10.2016](https://fise.fi/paasuunnittelijan-valtakunnallinen-patevyystentti-18-10-2016/) - Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestelmään kuuluva pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisen valtakunnallinen tentti järjestetään Helsingissä, Oulussa ja Tampereella tiistaina 18.10.2016 klo 13:00 - 16:00. Tentin järjestelyistä vastaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA pääsuunnittelijan pätevyydentoteamisjärjestelmän sihteerijärjestönä. Tentti on tarkoitettu kaikille niille pääsuunnittelijan pätevyyttä hakeville, jotka eivät voi korvata pätevyyden myöntämisen edellytyksenä olevaa pääsuunnittelutenttiä kokemuksella. Tentti koostuu 6 kysymyksestä,
- [FISE hakee pätevyyskoordinaattoria](https://fise.fi/fise-hakee-patevyyskoordinaattoria/) - FISEn toiminnan kehittyessä haemme rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyspalveluumme asiakaspalveluhenkistä, yhteistyö- ja organisointikykyistä pätevyyskoordinaattoria. Lue koko hakuilmoitus täältä: FISE-rekryilmoitus.
- [FISEn pätevyyksiin vaativuusluokkajakoja V/V+ ja T/T+](https://fise.fi/fisen-patevyyksiin-vaativuusluokkajakoja-vv-ja-tt/) - Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 41/2014 uudisti suunnittelijoiden ja työnjohtajien tehtävien vaativuusluokituksen ja kelpoisuusvaatimukset. Pääkaupunkiseutujen rakennusvalvonnat (PKS-RAVA) julkaisi alkuvuonna 2016 kuusi tulkintaohjetta lain yhtenäisen tulkinnan tueksi (www.pksrava.fi). FISE on kehittänyt pätevyysvaatimuksiaan näiden tulkintaohjeiden ja kokemustensa pohjalta. PKS-RAVAn tulkintaohjeessa 17-120f02 on esitetty rakenne- ja rakennusfysiikan suunnittelussa vaativan vaativuusluokan jako kahteen alaryhmään V ja V+. V+ luokan
- [Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia pätevyyksiä yli 1200](https://fise.fi/uuden-maankaytto-ja-rakennuslain-mukaisia-patevyyksia-yli-1200/) - FISEssä on tähän mennessä todettu MRL-muutoksen mukaisia uusia suunnittelijapätevyyksiä 974 ja työnjohtajapätevyyksiä 312. Lakiin maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 41/2014 perustuvat uudet suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet lanseerattiin toukokuussa 2015. Reilussa vuodessa pätevyyslautakuntien kokemusten ja viranomaisilta sekä muilta tahoilta saadun palautteen pohjalta pätevyysvaatimuksia on tarkennettu niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin alan eri osapuolia. Esimerkiksi rakennesuunnittelijoiden
- [FISElle uusi visuaalinen identiteetti ja verkkosivustouudistus](https://fise.fi/fiselle-uusi-visuaalinen-identiteetti-ja-verkkosivustouudistus/) - Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalalla toimiva, henkilöpätevyyksiä toteava ja niiden kehittämiseen keskittyvä FISE Oy on uudistanut visuaalisen identiteettinsä ja verkkosivustonsa. Ilme- ja verkkosivustouudistuksen suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut helsinkiläinen suunnittelutoimisto Nórr Design. Vuonna 2003 perustetun FISEn toiminnan tavoitteena on taata laadukas rakentaminen pätevöityneillä tekijöillä. Tarjoamalla alan toimijoille kattavan ja aktiivisen verkossa toimivan henkilöpätevyyspalvelun, joka käytettävyydeltään ja
- [Kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyys haettavissa](https://fise.fi/kosteusvaurion-kuntotutkijan-patevyys-haettavissa/) - Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt 15.6.2015 FISE Oy:n terveydensuojelulain mukaiseksi henkilösertifioijaksi kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyydessä. FISEn pätevyystarjonnassa on siten uuden erityisalan, kosteusvaurion korjauksen, kolme asiantuntijaa: kuntotutkija, korjaussuunnittelija ja korjaustyönjohtaja. Kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyysvaatimukset perustuvat lakiin terveydensuojelulain muuttamisesta 1237/2014, kosteusvaurion korjaussuunnittelijan ja korjaustyönjohtajan pätevyysvaatimukset lakiin maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 41/2014. Olemassa olevien rakennusten mahdollisiin terveyshaittoihin sovelletaan terveydensuojelulakia. Laki
- [Korjausrakentamisen pätevyyksien haku joustavammaksi](https://fise.fi/korjausrakentamisen-patevyyksien-haku-joustavammaksi/) - Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen 41/2014 korosti korjausrakentamisen erityispiirteiden entistä parempaa huomioimista. Korjausrakentamisen osaaminen ei ole ollut riittävällä tasolla vaativissa korjaushankkeissa ja lakimuutoksen yhtenä tavoitteena on ollut tämän osa-alueen vaatimusten esittäminen. FISE perusti lain mukaiset omat korjausrakentamisen pätevyydet suunnittelu- ja työnjohtoaloille.

## Sivut

- [Etusivu](https://fise.fi/) - Laadukas rakentaminen taataan pätevöityneillä henkilöillä FISE toteaa rakentamislakiin ( (751/2023) ja sitä täydentäviin asetuksiin perustuvia suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksiä. Tarjoamme myös alan muiden lakisääteisien ja tarvelähtöisien rakennus- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyksien toteamista. FISE pätevyyksiä haetaan patevyyspalvelu.fi-hakupalvelussa, jossa myös myönnetyt ja voimassa olevat pätevyydet ovat nähtävissä julkisessa Pätevyysrekisterissä.
- [Tietoa FISEstä](https://fise.fi/tietoa-fisesta/) - FISEn esittely FISE Oy on rakennus-, LVI- ja kiinteistöalalla toimiva henkilöpätevyyksiä toteava ja niiden kehittämiseen keskittyvä yritys. FISE ylläpitää pätevyysrekisteriä ja rakennusvirhepankkia, jonka tavoitteena on edistää tietoutta hyvän rakennustavan mukaisista korjaustavoista sekä jakaa tietoa virheellisistä tai riskejä sisältävistä rakenneratkaisuista. FISE on rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen toimesta vuonna 2003 perustettu voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena
- [](https://fise.fi/pateva/) - FISE on todennetun pätevyyden merkki FISE on rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan ammattilaisten riippumaton pätevyyksien myöntäjä. FISE-pätevyys on osoitus ammattilaisesta osaamisesta – se kertoo, että henkilön tutkinto, koulutus ja työkokemus täyttävät kyseiselle pätevyydelle asetetut vaatimukset. FISE toteaa kattavasti sekä lakisääteisiä että tarvelähtöisiä henkilöpätevyyksiä. Pätevyyksiä on tarjolla laajasti eri tehtäviin, kuten suunnittelijoille, työnjohtajille, valvojille, rakennuttajille ym. asiantuntijoille.
- [Pätevyyskoulutusten järjestäminen](https://fise.fi/patevyyskoulutusten-jarjestaminen/)
- [Tietoa FISEstä](https://fise.fi/tietoa-fisesta-2/) - FISEn esittely FISE Oy on rakennus-, LVI- ja kiinteistöalalla toimiva henkilöpätevyyksiä toteava ja niiden kehittämiseen keskittyvä yritys. FISE ylläpitää pätevyysrekisteriä ja rakennusvirhepankkia, jonka tavoitteena on edistää tietoutta hyvän rakennustavan mukaisista korjaustavoista sekä jakaa tietoa virheellisistä tai riskejä sisältävistä rakenneratkaisuista. FISE on rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen toimesta vuonna 2003 perustettu voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena
- [Information om Fise](https://fise.fi/se/information-om-fise/) - FISEn esittely FISE Oy on rakennus-, LVI- ja kiinteistöalalla toimiva henkilöpätevyyksiä toteava ja niiden kehittämiseen keskittyvä yritys. FISE ylläpitää pätevyysrekisteriä ja rakennusvirhepankkia, jonka tavoitteena on edistää tietoutta hyvän rakennustavan mukaisista korjaustavoista sekä jakaa tietoa virheellisistä tai riskejä sisältävistä rakenneratkaisuista. FISE on rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen toimesta vuonna 2003 perustettu voittoa tavoittelematon yritys, jonka tavoitteena on
- [Information About Fise](https://fise.fi/en/information-about-fise/) - Introduction of FISE FISE Oy is an enterprise operating in the building, HVAC and real estate sectors, that concentrates on verifying certifications of persons and developing them. FISE maintains a certification register and a construction defects bank, the purpose of which is to promote knowledge of repair methods complying with the best construction practices, as
- [Framsida](https://fise.fi/se/) - Kvalitativt byggande försäkras genom experter med kompetens FISE konstaterar kompetenser för projekterare och arbetsledare samt experter, som baserar sig på lag samt kompletterande förordningar och instruktioner. Vi erbjuder även konstaterande av behovsbaserade bygg- och fastighetsbranschens expertkompetenser. Man ansöker om FISE kompetens på webbplatsen pätevyyspalvelu.fi, som även omfattar det offentliga kompetensregistret där alla giltiga kompetenser finns
- [Frontpage](https://fise.fi/en/) - Certified experts guarantee high-quality construction FISE verifies certifications of designers and site managers, as well as other experts, based on the law and supplementary decrees. FISE also offer verification of the certification of experts in the construction and real estate industries based on the needs of the industry. FISE certifications are applied for on the
- [DATASKYDDSPOLICY](https://fise.fi/se/sekretesspolicy/) - DATASKYDDSPOLICY OCH COOKIES (KAKOR) Registrets namn FISE.fi Webbplatsen Registerinnehavare Namn: Byggnads-, VVS- och fastighetsbranschens personkompetenser FISE Ab (FISE AB) FO-nummer: 1806019-1 Adress: Eteläranta 10, 00130 Helsinki E-mail: fise@fise.fi Personuppgifternas användningsändamål Vi samlar inte informationen om dig när du besöker vår webbplats. Dina personuppgifter kommer inte heller att samlas in när du skickar ett meddelande
- [Privacy policy](https://fise.fi/en/privacy-statement/) - PRIVACY POLICY This privacy statement applies to the website fise.fi Controller Name: FISE Qualification of Professionals in Building, HVAC, and Real Estate Sector in Finland (FISE Oy) Business ID: 1806019-1 Address: Eteläranta 10, 00130 Helsinki Email: fise@fise.fi Purpose and grounds for the processing of personal data We do not collect or store your information when you
- [Tietosuojaseloste](https://fise.fi/rekisteriseloste/) - TIETOSUOJASELOSTE Rekisterin nimi FISE.fi Verkkosivut Rekisterinpitäjä Nimi: Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy (FISE Oy) Y-tunnus: 1806019-1 Osoite: Eteläranta 10, 00130 Helsinki Sähköposti: fise@fise.fi Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus Emme kerää tai tallenna tietojasi, kun vierailet verkkosivustollamme. Henkilötietojasi ei myöskään kerätä, kun lähetät meille FISE:en viestin lomakkeella. Yhteydenotoista saatavia henkilötietoja käytetään vain kyseisen viestin käsittelyyn ja
- [Information about Construction Error](https://fise.fi/en/information-about-construction-error/)
- [Organization of qualification trainings](https://fise.fi/en/organization-of-qualification-trainings/)
- [Uutiset](https://fise.fi/uutiset/)
- [Virhekuvaukset](https://fise.fi/virhekuvaukset/)

## Virhekuvaukset

- [Viemäriputken liittäminen alapohjan radon-tuuletusputkeen](https://fise.fi/virhekuvaus/viemariputken-liittaminen-alapohjan-radon-tuuletusputkeet/) - Viemäriputki ja alapohjasta katolle menevä radontuuletusputki olivat samassa kotelossa. Asennusvaiheessa liitos oli tehty virheellisesti. Asunnon viemäriputki oli liitetty alapohjan radontuuletusputkeen ja radontuuletuksen katolle vievä putki alapohjasta tulevaan viemäriputkeen. Jätevedet päätyivät alapohjalaatan alle reikäputkeen. Alapohjan radontuuletus ei toiminut. Virheellisen liitoksen oli ilmeisesti aiheuttanut se, että putket näyttivät samanlaisilta, eikä niissä ollut tunnistamista helpottavia merkintöjä. Alapohjasta ja
- [Aluskatteen virheellinen asentaminen räystäällä](https://fise.fi/virhekuvaus/aluskatteen-virheellinen-asentaminen-raystaalla/) - Harjakattoisen urheiluhallin yläpohjan primäärirakenteena oli teräsristikko ja sen päällä sekundäärirakenteena puukannatteet. Vesikattomateriaalina oli profiilipelti, jonka alla oli aluskate. Aluskate oli kartonkipintainen tuote. Korjausrakentamisen yhteydessä havaittiin, että aluskate päättyi räystäällä ulkoseinän kohdalle eikä ulottunut ulkoverhouksen ulkopuolelle. Kostuessaan aluskate oli venynyt ja painunut, jolloin räystäällä aluskatteen reuna oli edelleen siirtynyt sisäänpäin. Tämän seurauksena aluskatetta pitkin valunut vesi
- [Tiiliväliseinän kosteusvaurio](https://fise.fi/virhekuvaus/tiilivaliseinan-kosteusvaurio/) - Omakotitalon kalkkihiekkatiilistä muurattujen väliseinien maalipinnoite ja tasoite hilseilivät seinien alaosista. Vaurio oli havaittavissa osassa väliseiniä, kun taas osa oli vaurioitumattomia.
- [Kosteuden tiivistyminen ryömintätilaisen alapohjan perusmuurin sisäpintaan](https://fise.fi/virhekuvaus/kosteuden-tiivistyminen-ryomintatilaisen-alapohjan-perusmuurin-sisapintaan/) - Omakotitalon alapohja oli toteutettu tuulettuvana ryömintätilaisena alapohjana. Alapohjan lattiarakenteena oli alapuolelta lämmöneristetty (EPS) ontelolaatta. Perusmuurirakenteena oli lämmöneristetty betoninen valuharkko. Kesäaikana valuharkon sisäpintaan tiivistyi runsaasti kosteutta. Vesi valui harkon sisäpintaa pitkin alas ja kasteli harkon vieressä olevan ryömintätilan pohjan maatäytön. Maatäytön pinnassa havaittiin muutaman asumisvuoden jälkeen ”partamaista” kasvustoa.
- [Liesituulettimen korvausilman puute](https://fise.fi/virhekuvaus/liesituulettimen-korvausilman-puute/) - Omakotitalon liesituuletinta käytettäessä korvausilma tulee osittain takan hormin kautta. Talossa on erittäin tiivis huolellisesti toteutettu höyrynsulku. Ilmanvaihtokone ja liesituuletin eivät ole yhteydessä toisiinsa, joten ilmanvaihtokone ei tiedä koska liesituuletin on käytössä ja taloon muodostuu liian suuri alipaine.

## Virhekortit

- [Metallisavupiipun seinäläpivienti](https://fise.fi/virhekortti/metallisavupiipun-seinalapivienti/) - Esimerkkikuva savupiipun seinäläpiviennistä (itse kuva ei liity kuvattuun virhetilanteeseen) Kiukaan metallinen järjestelmäsavupiippu oli toteutettu seinäläpivientinä, mutta läpivienti oli toteutettu virheellisesti käyttäen palosuojaeristeen vahvuutena vastaavaa eristepaksuutta kuin pystysuuntaisessa asennustavassa. Myös suojaetäisyys palava-aineiseen pystykoolaukseen oli riittämätön. Virheellisestä seinäläpiviennin asennuksen takia lämpö on päässyt johtumaan ympärillä olleisiin puisiin rakenteisiin aiheuttaen tulipalon.
- [Paikalla valmistettu metallipiippu](https://fise.fi/virhekortti/paikalla-valmistettu-metallipiippu/) - Omakotitalon takkahuoneessa sijaitsevan, paikalla rakennetun metallisen savupiipun läpiviennin kohdalta oli lähtenyt tulipalo sytyttäen vesikaton palamaan. Rakennus kärsi merkittäviä savu- ja vesivahinkoja, mutta pelastuslaitoksen suorittaman ylipaineistuksen ansiosta rakennuksen yleissyttyminen vältettiin. Omavalmisteinen metallisavupiippu oli rakennettu 1991. Tuolloin voimalla olevien määräysten (RakMK E3 1988) mukaan savupiipun sisäputken ympärillä tuli olla mineraalivillaa vähintään 50 mm asennettuna saumat limittäen vähintään
- [Tulisijan vaihdon yhteydessä muuttunut savukaasun kierto](https://fise.fi/virhekortti/tulisijan-vaihdon-yhteydessa-muuttunut-savukaasun-kierto/) - Paikalla muurattuun savupiippuun oli liitetty uusi takkasydän, jonka savukaasujen johdattaminen hormiin oli toteutettu aikaisemmin paikalla ollutta takkasydämestä poikkeavasti aiheuttaen savukaasujen lämpötilan merkittävän nousemisen. Hormi oli kuumennut niin, että ympäröivät rakenteet sisäkatossa ja yläpohjassa olivat syttyneet. Tulisijan vaihdon yhteydessä ei ollut tehty muutoksia savupiippuun tai ympäröiviin rakenteisiin eikä myöskään tarkistettu suojaetäisyyksien riittävyyttä. Tulipalon jälkeen tehdyssä tarkastuksessa
- [Savupiipun kotelointi pellityksen yhteydessä](https://fise.fi/virhekortti/savupiipun-kotelointi-pellityksen-yhteydessa/) - Tehdasvalmisteinen järjestelmäsavupiippu oli pellitetty vesikatolla siten, että pellityksen takia savupiipun ympäröivä kotelo ei ole valmistajan ohjeiden mukaisesti tuuletettu. Kyseinen savupiippu on testattu koteloituun rakenteeseen edellyttäen valmistajan ohjeiden mukaista tuuletettua rakennetta, mutta näin toteutettu asennus oli virheellinen. Pellityksen yhteydessä myös järjestelmään kuuluva päätekappale ja savupiipun hattu oli korvattu muilla kuin valmistajan osilla asennusohjeiden vastaisesti.
- [Metallisavupiipun eristäminen yläpohjan läpiviennin kohdalla](https://fise.fi/virhekortti/metallisavupiipun-eristaminen-ylapohjan-lapiviennin-kohdalla/) - Palo on syttynyt takkaan liitetyn testatun ja hyväksytyn metallisavupiipun läpiviennin ympäriltä yläpohjassa. Läpiviennin kohdalla savupiipun ulkokuoren päälle oli asennettu palojälkien (kuva 1) perusteella mineraalivillaa yli 700 mm korkeudelle. Tämä oli aiheuttanut savupiipun sisäputken ja ulkokuoren välisen eristevillan ylikuumenemisen ja eristeen sintraantumisen (kuva 2). Sintraantuneen eristeen ominaisuudet olivat lämmittämisen yhteydessä oleellisesti heikentyneet aiheuttaen savupiipun ulkokuoren lämpötilan
- [Savupiipun limittämätön liitos yläpohjassa](https://fise.fi/virhekortti/savupiipun-limittamaton-liitos-ylapohjassa/) - Saunarakennuksen vesikatto oli palanut testatun ja hyväksytyn metallisavupiipun läheisyydessä. Tulipalo oli aiheutunut jatkuvalämmitteisen kiukaan savupiipun virheellisestä asentamisesta. Savupiippuelementtien välinen limittämätön liitoskohta* oli asennettu yläpohjan läpivientikohdassa rakenteiden sisään. Tuntemattomasta syystä savupiippuun oli kohdistunut ulkoisia voimia (esim. säärasitus/lumikuorma, lämpölaajeneminen tai henkilön aiheuttama) ja savupiippuelementtien välinen liitoskohta oli auennut. Seurauksena jatkuvalämmitteisen kiukaan kuumat savukaasut olivat päässeet elementtien välisestä
- [Kylpytynnyrin virheellinen sijoittelu](https://fise.fi/virhekortti/kylpytynnyrin-virheellinen-sijoittelu/) - Piharakennuksen läheisyyteen sijoitettu kylpytynnyri oli aiheuttanut tulipalon, joka johti piharakennuksen tulipaloon ja tuhoutumiseen korjauskelvottomaksi. Kylpytynnyrin savupiipun etäisyys piharakennuksesta oli vain noin yksi metri ja sen korkeus suhteessa viereisen rakennuksen kattoon oli liian lyhyt. Tutkinnassa ei kiistattomasti voitu selvittää, oliko tulipalon syynä savupiipun ja palava-aineisen materiaalin välinen riittämätön suojaetäisyys vai mahdollisesti savupiipusta piharakennukseen lentänyt kipinä. Kamiinan
- [Harkkopiipun vaurioituminen lumikuorman johdosta](https://fise.fi/virhekortti/harkkopiipun-vaurioituminen-lumikuorman-johdosta/) - Peltikatolla ollut lumikuorma oli lähtenyt liikkeelle, vaurioittaen lähellä räystästä sijainnutta harkkopiippua (CE-merkitty elementtipiippu). Lumikuorman painosta savupiippu oli murtunut sisätiloissa halkeaman ulottuessa savukanavaan asti. Tapahtumaan vaikutti oleellisesti harkkopiipun sijainti lähellä jyrkähkön peltikaton räystästä, jolloin asetusten mukaisen savupiipun korkeuden katolla tulee olla suhteellisen pitkä. Harkkopiipun asentamisessa ei ollut noudatettu valmistajan ohjetta vahvistaa harkkopiipun yläosaa raudoitusten avulla, joka
- [Yläpohjan lisäeristystyön yhteydessä uusittu metallihormin läpivienti](https://fise.fi/virhekortti/ylapohjan-lisaeristystyon-yhteydessa-uusittu-metallihormin-lapivienti/) - Yläpohjan puhalluseristeellä toteutetun lisäeristystyön yhteydessä CE-merkityn, metallisen järjestelmäsavupiipun hormin läpivienti oli uusittu korkeampaa yläpohjan eristekorkeutta vastaavasti. Toteutuksessa oli käytetty metallihormin ympärille kipsilevystä rakennettua tuulettuvaksi tarkoitettua rakennetta. Kotelon korkeus ei ole riittävä, jotta estetään puhallusvillan kulkeutuminen kotelon sisään. Savupiipun ympärillä oleva läpivientieriste puuttuu ja tuulettuva tila oli täytetty tuntemattomalla eristemateriaalilla, joka ei täytä tulipalon etenemisen perusteella
- [Myynnissä olevien valmispihasaunojen paloturvallisuuteen vaikuttavat virheet](https://fise.fi/virhekortti/myynnissa-olevien-valmispihasaunojen-paloturvallisuuteen-vaikuttavat-virheet/) - Markkinoilla olevissa valmispihasaunoissa on todettu useita paloturvallisuuspuutteita. Niistä on aiheutunut useita tulipaloja ja vaaratilanteita. Valmispihasaunoille ei ole kokonaisuutena EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisia vaatimuksia, koska kyseessä on rakennus eikä tuote. Valmispihasaunassa käytetyille yksittäisille tuotteille sen sijaan on tuotekohtaisia vaatimuksia. Esiin tulleita virheitä ovat: pihasaunan kiuas, savupiippu ja yhdysputki* eivät ole CE-merkittyjä, vaikka niille
- [Väärin toteutetut palokatkojen korjaustyöt](https://fise.fi/virhekortti/vaarin-toteutetut-palokatkojen-korjaustyot/) - Päivä- ja iltakäytössä olevassa 4938 m2 suuruisessa kokoontumistilassa toimi urheiluseurojen ylläpitämiä harrastustoimintoja. Vuonna 1992 valmistuneen rakennuksen osastoivissa rakenteissa sijaitsevia palokatkoja oli korjattu vuonna 2015 kaapeli- ja putkiläpivientien muutostöiden jälkeen. Rakennuksen alkuperäiset palokatkot oli rakennettu pelti-palovilla-pelti -menetelmällä. Tällaisia palokatkoja käytettiin yleisesti rakennusluvan myöntämishetkellä. Korjattujen palokatkojen pistokoetarkastuksessa todettiin, ettei palokatkojen asennustyötä ollut suoritettu ETA-hyväksynnän vaatimusten mukaisesti (kuvat
- [Ohutrappauksen alareunan virheellinen toteutus](https://fise.fi/virhekortti/ohutrappauksen-alareunan-virheellinen-toteutus/) - Julkisivun alareunan ja sokkelin liittymädetalji oli puutteellisesti suunniteltu, minkä lisäksi se oli toteutettu suunnitelmasta poiketen. Seinää pitkin valunut vesi pääsi pellin päältä imeytymään rappauksen alaosaan (ks. kuva 1). Lisäksi rakenteen sisälle oli päässyt vettä rappauksen halkeamista ja huonosti tehdyistä liitospellityksistä. Lämmöneristeen alareunassa oli sinkitty teräsohutlevy, jossa oli 6 mm vedenpoistoreiät noin 600 mm jaolla. Pellin
- [Ulkoseinän alaosan kosteusvaurio](https://fise.fi/virhekortti/ulkoseinan-alaosan-kosteusvaurio/) - Keskeneräisen ulkoseinärakenteen alaosa pääsi rakennusaikana haitallisesti kastumaan, mistä seurasi seinärakenteen alaosan vaurioituminen myöhemmin. Kosteusvaurion taustalla oli useita puutteita, joista merkittävimmät olivat seuraavat: Betonisokkelin yläpinta oli vaakasuora, paikoitellen jopa sisäänpäin viettävä. Yläpinta ei johtanut sen päälle rakennusaikana kertynyttä vettä tai lumesta sulanutta vettä ulospäin, vaan vesi pääsi kulkeutumaan seinän alaosiin. Julkisivuverhoukseksi tarkoitettu tiiliverhous muurattiin vasta kahden
- [Betonilattiarakenteen päällystettävyyden arvioinnissa tehdyt virheet ja niistä johtuvat ongelmat](https://fise.fi/virhekortti/betonilattiarakenteen-paallystettavyyden-arvioinnissa-tehdyt-virheet-ja-niista-johtuvat-ongelmat/) - Uuden palvelurakennuksen maata vasten valetussa, alapuolelta solumuovilevyillä lämmöneristetyssä 180 mm paksussa, kantavassa alapohjalaatassa havaittiin muovimattopäällysteisiin liittyviä ongelmia noin kahden vuoden käytön jälkeen: Muovimatot kupruilivat paikoin alueilla, joilla mekaaninen rasitus oli suurinta. Päällysteet olivat huonosti kiinni laajemminkin. Lattiapäällysteen alla oli kauttaaltaan silminnähtäviä muutoksia ja hyvin voimakas vaurioon viittaava haju. Lattiat olivat hyvin suuripäästöisiä FLEC-tekniikalla ehjän päällysteen
- [Hauras hitsiliitos, jonka kestävyys perustuu saumaan nähden kohtisuoraan veto- ja momenttikestävyyteen](https://fise.fi/virhekortti/hauras-hitsiliitos-jonka-kestavyys-perustuu-saumaan-nahden-kohtisuoraan-veto-ja-momenttikestavyyteen/) - Hitsisauman pettäminen on ollut merkittävässä osassa useissa rakennussortumissa. Tämä virhekortti kuvaa hitsiliitoksien valmistuksessa ja suunnittelussa esiintyneitä ongelmia, jotka on raportoitu onnettomuustutkimuskeskuksen tutkimusraporteissa B1/2003Y, B3/2003Y, Y2013-01 ja Y2018-01. Virhe on kaikissa em. tapauksissa ollut huonolaatuinen hitsisauma ja erittäin suuri vetojännitys poikittain hitsisaumaan nähden sekä erityisesti hitsin juuren puolelle. Eurokoodissa ohjeistetaan, että hitsiliitoksia, joissa syntyy suuria, pääasiassa
- [Koteloidun, paikalla metallista rakennetun savupiipun virheellinen asennus](https://fise.fi/virhekortti/koteloidun-paikalla-metallista-rakennetun-savupiipun-virheellinen-asennus/) - Kuva 1. Paikalla metallista rakennetun savupiipun virheellinen kotelointi. Paikalla metallista rakennettu savupiippu oli koteloitu kuvan 1 mukaisesti. Rakenteessa oli useita virheitä, mm.: Kotelon sisus oli sullottu täyteen mineraalivillaa. Suojaetäisyydet kotelon palava-aineisiin puurakenteisiin olivat riittämättömät. Kotelossa ei ollut tuuletus- ja tarkastusaukkoja. Savupiipun sisäkuoren ympärillä oleva eristepaksuus oli riittämätön. Savupiipun edessä ollut välipohjaan asti ulottuva tulisija esti
- [Kiukaan ja yhdysputken riittämätön suojaetäisyys](https://fise.fi/virhekortti/kiukaan-ja-yhdysputken-riittamaton-suojaetaisyys/) - Kuva 1. Kiukaan ja yhdysputken virheellinen asennus. Jatkuvalämmitteinen puukiuas oli asennettu löylyhuoneen nurkkaan käyttäen puurakenteisen seinän ja kiukaan sekä osittain yhdysputken välillä palamattomasta materiaalista valmistettua suojaseinää. Sekä kiukaan että eristämättömän yhdysputken suojaetäisyys puurakenteiseen seinään oli riittämätön. CE-merkityn jatkuvalämmitteisen puukiukaan ja yhdysputken suojaetäisyyttä oli pienennetty tavalla, jota ei ollut esitetty kiukaan asennusohjeessa ja jota ei ollut
- [Savupiipun virheellinen asennus hirsitalossa](https://fise.fi/virhekortti/savupiipun-virheellinen-asennus-hirsitalossa/) - Kuva 1. Hirsitaloon virheellisesti asennettu savupiippu. Savupiippu oli asennettu hirsitaloon huomioimatta hirsirakenteiden painumista, jolloin savupiipun juuripelti oli painumisen johdosta repinyt kattohuovan irti. Vaurioitunut kate mahdollisti sadeveden pääsyn kattorakenteiden kautta rakennukseen. Savupiippuun kohdistui vesikaton kuormia ja samalla aiheutui savupiipun vaurioitumisvaara.
- [Paikalla muurattuun savupiippuun kiinni rakennetut kalusteet](https://fise.fi/virhekortti/paikalla-muurattuun-savupiippuun-kiinni-rakennetut-kalusteet/) - Kuva 1. Paikalla muurattuun savupiippuun virheellisesti kiinnitettyjä kalusteita. Paikalla muurattuun savupiippuun oli kiinnitetty keittiökalusteita suoraan piipun ulkokuoreen suojatäisyyksiä huomioimatta. Nuohousluukut olivat jääneet osittain kalusteiden sisään (kuva 1). Erityisesti pitkään lämmitettäessä muuratun savupiipun pintalämpötila saattaa nousta korkeaksi ja siinä kiinni olevat kalusteet aiheuttavat tulipalovaaran.
- [Savupiipun läpiviennin virheellinen toteutus yläpohjan eristämisen yhteydessä](https://fise.fi/virhekortti/savupiipun-lapiviennin-virheellinen-toteutus-ylapohjan-eristamisen-yhteydessa/) - Kuva 1. Savupiipun virheellisesti toteutettu läpivientikohta yläpohjassa. Metallisen järjestelmäsavupiipun läpivientikohtaa ei ollut huomioitu yläpohjan lämmöneristyksen asentamisen yhteydessä. Puhallusvillaa oli kulkeutunut savupiipun ympärille koko erityskerroksen paksuudelta. Paksu, savupiipussa kiinni oleva eristyskerros aiheutti savupiipun ja ympäröivien rakenteiden kuumenemisvaaran. Savupiipun läpivientikohdassa ei saa olla palava-aineista materiaalia suoritustasoilmoituksen mukaisen suojaetäisyyden sisällä. Eristyspaksuudeltaan yli 200 mm:n rakenteiden1 läpiviennistä annetaan ohjeet
- [Savupiipun liitoskohdan tiivistäminen palava-aineisella materiaalilla](https://fise.fi/virhekortti/savupiipun-liitoskohdan-tiivistaminen-palava-aineisella-materiaalilla/) - Kuva 1. Kattilalaitoksen paikalla metallista rakennetun savupiipun virheellinen liitos muurattuun savupiippuun. Kattilalaitoksen paikalla metallista rakennettu savupiippu oli liitetty paikalla tiilestä muurattuun savupiippuun. Liitos oli tiivistetty palava-aineisen uretaanivaahdon avulla. Kuvassa 1 on havaittavissa useita muitakin virheitä (esim. puutteelliset suojaetäisyydet, muuratun piipun huono kunto, yhdysputken materiaali ja kunto).
- [Kantavien betoniseinäelementtien pystysamojen virheellinen saumaus](https://fise.fi/virhekortti/kantavien-betoniseinaelementtien-pystysamojen-virheellinen-saumaus/) - Vuonna 2018 valmistuneessa asuinkerrostalossa tehtiin kantavien seinäelementtien pystysaumauksessa useita virheitä: Kantavien sisäkuorielementtien pystysaumat tiivistettiin ulkopuolelta käyttäen polyuretaanivaahtoa, jolloin voimia välittäväksi suunniteltu sauma täyttyi osittain polyuretaanilla. Voimia välittävä betonisauma jäi tällöin vajaaksi (kuva 1). Betonivalu saumoissa oli useissa kohdissa epäonnistunut ja saumojen valu oli jäänyt vajaaksi. Virheet havaittiin rakennusvaiheessa, kun rakennuksesta oli rakennettu jo useita kerroksia.
- [Väärän muuraustuotteen käyttö paikalla muuratussa savupiipussa](https://fise.fi/virhekortti/vaaran-muuraustuotteen-kaytto-paikalla-muuratussa-savupiipussa/) - Kuva 1. Vasemmalla savupiipun yläosa ja oikealla kuva hormin sisältä ylhäältä alaspäin. Savupiippu oli muurattu paikalla käyttäen savupiipun alaosassa kalkkihiekkatiiliä ja yläosassa poltettuja tiiliä. Kalkkihiekkatiilien käyttö savupiipussa on määräysten vastaista. Tarvittavia testauksia niiden soveltuvuudesta ei ole tehty, eivätkä ne siten täytä kansallisia vaatimuksia. Myös rakentamisajankohtana voimassa olleen rakentamismääräyskokoelman osan E3 mukaan kalkkihiekkatiiliä ei ole saanut
- [Tulisijan takana oleva virheellinen seinärakenne](https://fise.fi/virhekortti/tulisijan-takana-oleva-virheellinen-seinarakenne/) - Kuva 1. Vasemmalla purettua seinärakennetta saunan puolelta kuvattuna, oikealla puretut vaurioituneet seinän koolauspuut. Vuonna 2005 rakennetussa omakotitalossa oli aloitettu saunatilojen remontti. Purkutyön yhteydessä havaittiin korkeahko lämpötila saunan ja takkahuoneen välisessä seinässä sekä sen puukoolausten hiiltyminen. Takkahuoneen puolella olevan varaavan tulisijan lämmitys oli aiheuttanut seinän lämpenemisen ja edelleen vaurioitumisen. Varaavien tulisijojen kohdalla lämpö siirtyy tulisijan sisäosista
- [Metallisavupiipun virheellinen asennus välipohjassa](https://fise.fi/virhekortti/metallisavupiipun-virheellinen-asennus-valipohjassa/) - Kuva 1. Välipohjan läpi kulkevan savupiipun virheellisen asennuksen aiheuttamia vaurioita. Savupiipun läpivienti välipohjassa oli toteutettu huomioimatta suojaetäisyyksiä palava-aineisiin rakenteisiin. Suojaetäisyysvaatimukset eivät täyttyneet välipohjan kantavien puurakenteiden eikä käytettyjen lattiapinnoitteiden kohdalla. Läpiviennin kohdalla oli käytetty normaalia mineraalivillaa eikä palovillaa, kuten pitäisi. Valmistajan asennusohjeita ei ollut noudatettu ja valmistajaan otettiin yhteyttä vasta ongelmien ilmaannuttua.
- [Järjestelmäsavupiipun virheellinen osa](https://fise.fi/virhekortti/jarjestelmasavupiipun-virheellinen-osa/) - Kuva 1. Vasemmassa kuvassa on määräysten vastainen savupiipun sivusiirtymä, joka oli toteutettu oikealla olevan virheellisen suunnitelman perusteella. Savupiipun sivusiirtymä ullakolla oli toteutettu järjestelmänä hyväksyttyyn metallisavupiippuun kuulumattomilla osilla. Koska järjestelmään kuulumattomat ja siten sen osana testaamattomat kappaleet sijaitsivat ullakolla, ne eivät olleet helposti havaittavissa.
- [Luhtikäytävälaatan murtuminen](https://fise.fi/virhekortti/luhtikaytavalaatan-murtuminen/) - Vuonna 2006 rakennetun kaksikerroksisen pienkerrostalon luhtikäytävän elementtilaatan päässä oleva uloke oli murtunut. Kyseessä oli kolmesta laatasta keskimmäinen (kuva 1). Luhtikäytävän päissä olevat laatat oli tuettu rakennuksen runkoon ja omille teräspilareilleen. Keskimmäinen laatta tukeutui pelkästään reunimmaisissa laatoissa olevien ulokkeiden varaan. Rakenne oli vaarassa sortua, ja se oli tuettava viipymättä väliaikaisella tuennalla. Kuva 1. Luhtikäytävälaatta ja
- [Pesuhuoneen lattian kosteudenmittaustulosten virheellinen tulkinta](https://fise.fi/virhekortti/pesuhuoneen-lattian-kosteusmittaustulosten-virheellinen-tulkinta/) - Pintakosteudenosoittimen mittaustuloksista oli tehty virheellinen tulkinta. Rakennuksen kuntoa tutkittaessa oli havaittu pintakosteudenosoittimella tehdyssä kartoituksessa, että pesuhuoneen laatoitetussa lattiassa esiintyi huomattavaa kosteuspoikkeamaa erityisesti suihkun ja lattiakaivon välisellä alueella. Suihkun vastakkaisen seinän läheisyydessä kosteuspoikkeama oli pienempi. Kuntotutkimusraporttiin oli kirjattu, että välipohjarakenne on kosteusvaurioitunut ja sen vedeneristys on uusittava. Kartoitus oli tehty pintakosteudenosoittimella, koska rakenteita rikkovia menetelmiä ei
- [Paikallavaletun kattorakenteen (väestönsuojat tms.) kosteusvaurioriski](https://fise.fi/virhekortti/paikallavaletun-kattorakenteen-vaestonsuojat-tms-kosteusvaurioriski/) - Kuvassa 1 on esitelty riskirakenne, jonka mukaisia paikalla valettuja kattorakenteita on joudut­tu korjaamaan niissä havaitun kosteusvaurion ja homekasvuston takia. Kuva 1. Väestönsuojan kattorakenteen mahdollinen kosteusvaurio. Rakenneratkaisu on tyypillinen, ja sitä käytetään yleisesti. Huolellisesti ohjeiden mukaan suun­niteltuna ja rakennettuna se ei ole virheratkaisu. Virheelliseksi rakenne muuttuu siinä tapauksessa, ettei väestönsuojarakenteena riittävän paksua kantavaa laattaa (voi olla
- [Ikkunaliittymän puutteet](https://fise.fi/virhekortti/ikkunaliittyman-puutteet/) - Kohteena oli 1980-luvulla rakennettu viisikerroksinen toimistorakennus. Vesi pääsi tunkeutumaan tiililaattapintaiseen sandwich-elementtiin ikkunarakenteen ja ulkoseinän epätiiviiden julkisivuliittymien kautta. Virhe havaittiin yhdessä toimistohuoneessa olleen tunkkaisen hajun johdosta. Hajua havaittiin aistinvaraisesti myös muissa tiloissa ikkunan läheisyydessä. Hajun leviämistä edesauttoi ikkunakarmin ja ulkoseinän välisen tilkeraon epätiiviys. Kuva 1. Ikkunan yläpuolinen pellitys havaitusta vauriokohdasta. Ikkunan pellitykset oli suunniteltu ulkonäköseikkojen ehdoilla.
- [Lumen haitallinen tunkeutuminen yläpohjaan](https://fise.fi/virhekortti/lumen-haitallinen-tunkeutuminen-ylapohjaan/) - Lumi pääsi tunkeutumaan haitallisesti yläpohjaan räystään tuuletusraon kautta. Nopeaa lumen sulamista seurasi sulamisveden kulkeutuminen rakenteeseen, mikä tuli esille huoneen puolella katon vuotojälkenä (kuva 1). Kuva 1. Lumen sulattua vedeksi se on kulkeutunut jiirin kohdalle ja aiheuttanut vuotojälkiä. Yläpohjarakenteen tuuletus on järjestetty normaalisti niin, että tuuletusilman mukana yläpohjaan pääsee kulkeutumaan säästä riippuen myös hieman sadevettä tai
- [Vedeneristyksen liian matala seinällenosto](https://fise.fi/virhekortti/vedeneristyksen-liian-matala-seinallenosto/) - Vesikattoon liittyvän puurankaisen ulkoseinän ikkunan korkeusasema oli suunniteltu siten, että ikkunan alareuna sijaitsi noin 50 mm vesikattopinnan yläpuolella. Sateella vesi pääsi tunkeutumaan ikkunapellityksen alta ikkunan alapuoliseen seinärakenteeseen. Talvella kinoslumi peitti ikkunan alareunan ja lumen sulaessa vesi valui pellityksen saumoista ja reunoista rakenteeseen. Ulkoseinän sisäpuolisessa levyverhouksessa havaittiin ikkunan alapuolella kosteusjälkiä. Kuva 1. Ikkunapeltiin ei saatu ohjeiden
- [Välipohjalaatan kastuminen korjauskohteessa](https://fise.fi/virhekortti/valipohjalaatan-kastuminen-korjauskohteessa/) - Peruskorjattavan rakennuksen vesikatolle rakennettavaa uutta IV-konehuonetta sekä julkisivukorjausta ja ikkunoiden uusimista varten tehty sääsuojaus petti viikonloppuna olleen rankkasateen aikana. Tämän seurauksena sadevettä pääsi valumaan ylimmän kerroksen lattialle ja siitä edelleen välipohjalaatan liikuntasauman kautta seuraavaan kerrokseen. Vettä tuli sisään katon väliaikaisen sadevesiviemärin muhviliitoksen irrottua sekä sääsuojan seinän auki jääneen asennusaukon kautta. Koska korjattavien tilojen vanhat lattiapäällysteet
- [Yläpohjan höyrynsulun epätiiviys](https://fise.fi/virhekortti/ylapohjan-hoyrynsulun-epatiiviys/) - Vuonna 1990 valmistuneen puurakenteisen rivitalon yläpohjan höyrynsulkumuovi oli asennettu virheellisesti. Sen saumoja oli jätetty tiivistämättä, minkä lisäksi sen läpi oli vedetty sähköputkia viiltämällä siihen reikä ja jättämällä kohta tiivistämättä. Rakennepiirustus oli rakentamisajan tavan mukaan puutteellinen: siinä ei ollut määritelty saumojen ja läpivientien tiivistystä. Vaikka rakentamisajankohtana puhuttiin rakennusten ilmatiiviydestä, niin käytännön toteutuksessa oli huomattavia puutteita nykyiseen
- [Höyrynsulun vaurioitumisen kannalta riskialtis yläpohjan rakenne](https://fise.fi/virhekortti/hoyrynsulun-vaurioitumisen-kannalta-riskialtis-ylapohjan-rakenne/) - Kuvan 1 ratkaisua ei suositella käytettäväksi uimahalleissa tai muissa rakennuksissa, joissa sisäilmaa kostutetaan talviaikana tai rakennukset ovat ylipaineisia. Ratkaisu toimii suhteellisen hyvin tavanomaisten kuivien tilojen katoissa. Kuvassa 1 esitetyn rakenteen tapauksessa lämmöneristeiden ja katteiden kiinnittämisessä syntyviltä ylimääräisiltä höyrynsulun rei’iltä ei ole edes huolellisen työsuorituksen tapauksessa täysin mahdollista välttyä. Käytännön kohteessa kattamistyön aikana syntyy yleensä melko
- [Pientalon lämmöneristeiden sekä höyrynsulkumuovin virheellinen asennus](https://fise.fi/virhekortti/pientalon-lammoneristeiden-seka-hoyrynsulkumuovin-virheellinen-asennus/) - Ulkoseinien lämmöneristys oli tehty osittain runkotolppajakoon sopimattomista kappaleista ja lämmöneristeen leikkaamisen yhteydessä ylijääneestä silpusta. Lämmöneriste oli asennettu huolimattomasti eikä se ollut tiivis runkotolppien ja lämmöneristelevyjen saumojen kohdilla (kuva 1). Lämmöneristeen asennuksessa oli puutteita myös ulkonurkissa, joissa virheitä oli yritetty korjata ruiskuttamalla saumoihin ulkoseinäverhoukseen poratun reiän kautta polyure­taani­vaahtoa. Rakennustyön vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut lämmöneristeen asen­nustyön
- [Rakennuksen kunnon selvittämisen laiminlyönti](https://fise.fi/virhekortti/rakennuksen-kunnon-selvittamisen-laiminlyonti/) - Rakennuksen rakennusosia eikä niissä käytettyjä materiaaleja ollut selvitetty ennen rakennuksen peruskorjausta. Muutaman vuoden kuluttua peruskorjauksen valmistumisesta rakennuksen käyttäjille alkoi ilmaantua sisäilmaongelmaan viittaavia oireita. Ongelmien syiden selvittämiseksi tehdyssä kosteus- ja sisäilmateknisessä kuntotutkimuksessa paljastui, että 1. kerroksen lattiassa (kuva 1) sekä ulkoseinien patterisyvennyksissä (kuva 2) oli laaja-alaisesti mikrobivaurioituneita muottilaudoituksia ja eristemateriaaleja ja niistä oli rakenteiden liittymien kautta
- [Kapillaarisen kosteuden pääsy maanvaraisiin alapohjarakenteisiin](https://fise.fi/virhekortti/kapillaarisen-kosteuden-paasy-maanvaraisiin-alapohjarakenteisiin/) - Kortissa käsitellään alapohjarakennetta, jossa lämmöneriste sijaitsee kokonaan betonilaatan alapuolella. Kuva 1. Suunnitelmien mukainen maanvarainen alapohjarakenne 1980-luvun alkupuolelta. Toteutuneessa rakenteessa oli tiivistetyn soran sijasta hienoa hiekkaa. Lämmöneristettä oli käytetty vain rakennuksen reuna-alueilla. Rakennuksen ympäriltä ja alapuolelta puuttui suunnitelmien (kuvan 1) mukainen kapillaarisen vedennousun estävä maa-aines tai rakennekerros. Ongelmaa pahensivat puutteet pinta- ja kattovesien pois johtamisessa sekä
- [Maanvastaisen seinän puuttuva vedeneristys](https://fise.fi/virhekortti/maanvastaisen-seinan-puuttuva-vedeneristys/) - Rakennuksen kellarikerroksen maanvastaista seinää ei ollut vedeneristetty, jolloin rakenteeseen pääsi kulkeutumaan kosteutta maaperästä diffuusion ja maa-aineksen kapillaarisuuden vuoksi. Rakennuksen vierustan pinnantasauksessa, salaojajärjestelmässä sekä sade- ja sulamisvesien poisjohtamisessa olleet puutteet lisäsivät seinään ja anturaan kohdistuvaa kosteusrasitusta ja edesauttoivat siten rakenteen vaurioitumista. Kuva 1. Harkkomuurattu maanvastainen seinä, josta puuttui vedeneriste (Ympäristöopas 2016).
- [Puutteellinen salaojitus](https://fise.fi/virhekortti/puutteellinen-salaojitus/) - Rakennuksen salaojajärjestelmä oli toteutettu puutteellisesti. Virheitä olivat salaojaputkien virheellinen asennus, tarkastuskaivojen puuttuminen ja salaojajärjestelmän huollon laiminlyönti. Salaojat sijaitsevat usein liian ylhäällä perustuksiin nähden. Putkien kaltevuus voi olla liian loiva, halkaisija liian pieni ja maan painumisen seurauksena ne saattavat mennä notkolle tai alkaa viettää väärään suuntaan. Tarkastuskaivojen kannet voivat olla maan peitossa niin, ettei niiden sijaintia
- [Ryömintätilaisen alapohjan kosteuden poisto ei toimi](https://fise.fi/virhekortti/ryomintatilaisen-alapohjan-kosteuden-poisto-ei-toimi/) - Ryömintätilaiseen alapohjaan oli kertynyt ylimääräistä kosteutta ja se oli tiivistynyt ryömintätilan pinnoille. Maaperässä kulkeutuvat vedet sekä ulko- ja sisäilmasta peräisin oleva ylimääräinen kosteus pyritään poistamaan tilasta tuuletuksen avulla. Yleisiä virheitä ryömintätilan tuuletuksessa ovat väärin mitoitetut tuuletusaukot, tuuletuksen estyminen tilaa jakavien rakenneosien vuoksi, ryömintätilan pohjan virheellinen korkeusasema tai koneellisen tuuletuksen toimimattomuus. Ryömintätilan tuuletusaukot (tehollinen pinta-ala) ovat
- [Valesokkelirakenne](https://fise.fi/virhekortti/valesokkelirakenne/) - Valesokkeliksi (piilosokkeliksi) kutsutaan perustusrakennetta, jossa ulkoseinän alajuoksu ja lattiapinta sijaitsevat maanpinnan tasolla tai jopa sen alapuolella. Valesokkelirakennetta on käytetty yleisesti 1960–1990-luvuilla enimmäkseen omakoti- ja rivitaloissa, mutta myös yksikerroksissa palvelurakennuksissa. Rakennustapa on noudattanut sen aikaisia ohjeita ja määräyksiä. On huomattava, että kaikki valesokkelirakenteet eivät ole vaurioituneet. Ulko- ja sisäilmasta sekä maaperästä lähtöisin oleva kosteus oli päässyt
- [Yläpohjan höyrynsulun puutteellinen liitos ulkoseinään](https://fise.fi/virhekortti/ylapohjan-hoyrynsulun-puutteellinen-liitos-ulkoseinaan/) - Yläpohjan höyrynsulkua ei ollut käännetty riittävästi ulkoseinää vasten eikä sitä ollut kiinnitetty riittävän tiiviisti ulkoseinään. Sisäilman kosteus oli päässyt yläpohjarakenteen sisään, minkä jälkeen se oli tiivistynyt ja jäätynyt vesikatteen alapintaan. Sään lämmettyä keväällä jää suli, ja sulamisvesi valui höyrynsulun päälle ja siitä edelleen sisätiloihin epätiiviiden läpivientien, esimerkiksi kattokaivojen, juuresta (kuva 1). Virhe esiintyy tyypillisesti kevytrakenteisissa
- [Kellarin seinän sisäpuolisen lämmöneristyksen vaurioituminen](https://fise.fi/virhekortti/kellarin-seinan-sisapuolisen-lammoneristyksen-vaurioituminen/) - Kellarin seinän sisäpuolinen lisälämmöneristysrakenne oli mikrobivaurioitunut lattian rajasta. Vaurion aiheuttajaksi oli kuntotutkimuksessa varmistunut harkkomuurauksen läpi päässyt vesi. Veden pääsyyn oli syynä maanpinnan virheellinen kallistus rakennuksen ulkopuolella, perusmuurilevyn yläreunasta puuttuva lista ja perusmuurilevyn huolimaton asennus. Vastaavanlaisissa vaurioissa voi yleisesti olla taustalla useita eri syitä, jotka vaikuttavat yhdessä tai erikseen. Vesi tai osa siitä voi olla peräisin
- [Kerroksellisen välipohjarakenteen kuivattamisen laiminlyönti](https://fise.fi/virhekortti/kerroksellisen-valipohjarakenteen-kuivattamisen-laiminlyonti/) - Väestönsuojan yläpuolista kerroksellista välipohjarakennetta ei ollut kuivatettu oikealla tavalla kevytsorasta tehtyyn täyttökerrokseen rakennusvaiheessa asennettujen tuuletusputkien avulla (ks. kuva 1). Putkien päät oli tuotu väestönsuojan viereisen käytävän seinän yläosaan, mutta niihin ei ollut liitetty mitään poistopuhallinta. Näin ollen ilma ei kiertänyt lainkaan täyttökerroksessa eikä siten kuivattanut rakennekerroksia. Rakennuskosteus (väestönsuojan paikalla valetun paksun kattolaatan sisältämä kosteus, kevytsoraa
- [Lattian ja seinän välinen ilmavuoto](https://fise.fi/virhekortti/lattian-ja-seinan-valinen-ilmavuoto/) - Kantavan seinän ja lattian välinen liitos ei ollut tiivis ja ilma pääsi virtaamaan sisätilaan lattian alapuolisesta täytöstä. Tämän seurauksena sisätiloissa aistittiin maanhajua. Kuva 1. Ulkoseinän ja lattian välissä on rako, jopa paikoin sormet menevät laatan reunan vierustalta lattiapinnan alapuolelle. Kuva 2. Ulkoseinän ja lattian välissä on rako. Kuvassa näkyvä höyrynsulkumuovi on taitettu seinältä levyn takaa
- [Märkätilan vedeneristyksen vaurioituminen lattian kelluvan betonilaatan kaareutumisen vuoksi](https://fise.fi/virhekortti/markatilan-vedeneristyksen-vaurioituminen-lattian-kelluvan-betonilaatan-kaareutumisen-vuoksi/) - Peruskorjauksessa uimahallin märkätilan lattiarakenne oli korjattu vanhaa kantavaa betonilaattaa lukuun ottamatta. Rakenteessa oli lattialämmityksen vuoksi käytetty kelluvaa pintabetonilaattaa (kuva 1), ja tämä oli betonin kuivumisasteen vaihtelun seurauksena kaareutunut nurkissa ylöspäin. Vedeneristys- ja laatoitustyöt oli tehty liian aikaisin, eli ennen kuin reunannousu oli palautunut kuivumisasteen tasaantumisen seurauksena. Muutama kuukausi kohteen käyttöönoton jälkeen havaittiin märkätilan alapuolisen tilan
- [Tuulensuojalevyn virheellinen asentaminen](https://fise.fi/virhekortti/tuulensuojalevyn-virheellinen-asentaminen/) - Tuulensuojalevyt oli asennettu ilman tiivistämistä puurunkoiseen ulkoseinään. Avosaumaisen ulkoverhouksen taakse pääsi viistosateella vähäinen määrä vettä tuulensuojalevyn ulkopintaan saakka. Vesi kulkeutui tuulensuojalevyn saumojen kautta ulkoseinän sisälle aiheuttaen kosteusongelman.
- [Kosteudenhallinta, ontelolaattojen onteloiden vedenpoisto](https://fise.fi/virhekortti/kosteudenhallinta-ontelolaattojen-onteloiden-vedenpoisto/) - Rakennustyön aikana rakennustöiden vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut, että ontelolaattojen onteloiden vedenpoistoreiät avataan saumavalujen jälkeen. Onteloihin jäi runsaasti vettä.
- [Jännebetonipalkin ylisuuret reiät ja palkin kestävyys jännevoiman siirron yhteydessä](https://fise.fi/virhekortti/jannebetonipalkin-ylisuuret-reiat-ja-palkin-kestavyys-janne-voiman-siirron-yhteydessa/) - Eräässä liikerakennuksessa jouduttiin vahvistamaan systeemirei’illä varustetut jännitetyt harjapalkit, koska reikien koot ylittivät selvästi suositukset ja suuret reiät olivat lähellä toisiaan. Tapaukseen liittyy kaksi tarkasteltavaa ongelmaa: Palkin kestävyys jännevoiman siirron yhtey­dessä reikien kohdilla ja palkin leikkausvoiman kestävyys reikien alueella (RVP-S-BE-3). Tässä kortissa tarkastellaan palkin kestävyyttä jännevoiman siirron yhteydessä.
- [Jännebetonipalkin ylisuuret reiät ja palkin leikkauskestävyys](https://fise.fi/virhekortti/jannebetonipalkin-ylisuuret-reiat-ja-palkin-leikkauskestavyys/) - Eräässä liikerakennuksessa jouduttiin vahvistamaan systeemirei’illä varustetut jännitetyt harjapalkit, koska reikien koot ylittivät selvästi suositukset ja suuret reiät olivat lähellä toisiaan. Tapaukseen liittyy kaksi tarkasteltavaa ongelmaa: Palkin kestävyys jännevoiman siirron yhtey­dessä reikien kohdilla (RVP-S-BE-2) ja palkin leikkausvoiman kestävyys reikien alueella. Tässä kortissa tarkastellaan palkin leikkausvoiman kestävyyttä reikien alueella.
- [Jännitetyn harja-I-palkin ylälaipan raudoitusvirheet](https://fise.fi/virhekortti/jannitetyn-harja-i-palkin-ylalaipan-raudoitusvirheet/) - Jännitetyn harja-I-palkin ylälaipan (puristuslaipan) raudoituksen haoitus oli riittämätön. Harja-I-palkeissa käytetään ylälaipassa vetoraudoitusta eliminoimaan jännittämisen aikana kehittyvistä vetojännityksistä aiheutuvaa halkeilua (kuva 1). Vetoraudoituksen jatkokset tulee toteuttaa EN 1992-1-1 mukaisia jatkospituuksia käyttäen. Palkin kuormittamisen lopputilanteessa kyseinen raudoitus on puristettu ja se on sidottava aina nurjahduksen estävästi riittävällä haoituksella. On virheellistä ajatella, että raudoitus on toimimaton vaikka rasituksen
- [Virheet ontelolaatta-matalapalkkirakenteen välisen liitoksen suunnittelussa](https://fise.fi/virhekortti/virheet-ontelolaatta-matalapalkkirakenteen-valisen-liitoksen-suunnittelussa/) - Vääntörasitetun matalapalkin ja ontelolaatan muodostaman rakenteen suunnittelussa tehdään usein virheitä, kun palkki ei heikon vääntökestävyytensä tai liitosratkaisujen takia pysty välittämään palkin epäkeskeisestä kuormituksesta aiheutuvia vääntörasituksia rakennuksen pystyrungolle. Tällaisen syntyvää vääntöä kestämättömän palkin tapauksessa vääntö tasapainotetaan ontelolaataston saumoihin asennettavilla saumateräksillä, jotka tulee sijoittaa ja kiinnittää matalapalkin alareunaan väännöstä aiheutuvaa voimaparia vastaavalle vetokomponentille Ns. Yleisimpiä virheitä ovat:
- [Betonilaatan kuormatietojen virheellinen määrittely](https://fise.fi/virhekortti/betonilaatan-kuormatietojen-virheellinen-maarittely/) - Teollisuus-/varastohallin (n. 2800 m2) toteutusmuotona käytettiin kokonaisvastuurakentamista (KVR-urakka). Pohjatutkimuksen suosituksen mukai­sesti rakennuksen perustamistavaksi valittiin lyöntipaalutus. Hankkeesta neuvoteltaessa oli tilaaja kertomansa mukaan ensimmäisessä vaiheessa esittänyt, että varastoalueen osalta laatalta vaadittu kantavuus on 20 kN/m2. Neuvottelujen edetessä oli päädytty mitoituskuormaan 10 kN/m2. Kuormia ei kuitenkaan kirjattu neuvotteluasiakirjoihin. Paalukuormia määrittäessään rakennesuunnittelija arvioi kantavan alapohjalaatan oman painon arkkitehdin luonnossuunnitelmissa
- [Pientalon tulo- ja poistoilmalaitteiston ulkoilmasäleikkö](https://fise.fi/virhekortti/pientalon-tulo-ja-poistoilmalaitteiston-ulkoilmasaleikko/) - Ulkoilmasäleiköksi on valittu ja asennettu ulkoilmakanavakokoa vastaava yleensä pyöreä vedetty al-levystä valmistettu säleikkö. Tällaisen säleikön aiheuttama virtausvastus saattaa olla jopa 200 Pa (esimerkiksi d=160 säleikkö ja ilmavirta 60 dm3/s). Säleikön virtausvastus on niin suuri, ettei sitä esitetä valmistajien käyrästöillä. Tällöin ei tarkoitettuja tuloilmavirtoja saavuteta. Kuva 1. Kaaviokuva säleikön aiheuttamasta virtausvastuksesta.
- [Ontelolaatta-matalapalkkirakenteen puutteellinen asennuksen aikainen tuenta](https://fise.fi/virhekortti/ontelolaatta-matalapalkkirakenteen-puutteellinen-asennuksen-aikainen-tuenta/) - Matalapalkin ja ontelolaatan muodostaman rakenteen tuennassa asennuksen tuenta ei pystynyt estämään palkkia kiertymästä. Palkki ei heikon vääntö-kestä­vyytensä johdosta pystynyt välittämään palkin epäkeskeisestä kuormituksesta aiheutuvia vääntörasituksia rakennuksen pystyrungolle.
- [Liittopilareiden betonointi](https://fise.fi/virhekortti/liittopilareiden-betonointi/) - Talviolosuhteissa tapahtuvista liittopilareiden betonivalutöistä ei ollut laadittu riittävän yksityiskohtaista talvibetonointisuunnitelmaa. Suunnitelmassa ei ollut esitetty erillistä lämmitys- eikä lämpötilojen seurantasuunnitelmaa, jäätymislujuuden määrittämistapaa eikä lujuudenkehityksen seurantaa. Myöskään lämmitys- ja suojauskalustoa ja suojaustapaa ei ollut yksilöity. Betonointisuunnitelma oli puutteellinen myös tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvien valutöiden osalta. Vastuu- ja varahenkilöitä ei ollut nimetty, betonointi- ja tiivistämiskaluston yksilöintitiedot sekä laadunvarmistus- ja
- [Kerroksen korkuisen betonielementtipilarin yläpään epätasaisuus](https://fise.fi/virhekortti/kerroksen-korkuisen-betonielementtipilarin-ylapaan-epatasaisuus/) - Toimistorakennuksen runko toteutettiin pääasiassa kerroksen korkuisilla betoni­element­tipilareilla ja esijännitetyillä teräslaippaisilla liittopalkeilla. Osa palkeista oli esijännitettyjä betoni-betoni-liitopalkkeja. Pilarin yläpään ja palkin liitoksessa käytettiin juotosbetoniliitoksen sijaan lyijylevylaakeria (1 mm teräslevy – 3 mm lyijylevy – 1 mm teräslevy). Pilarit jatkettiin alemmasta pilarista lähtevillä palkin läpi kulkevilla, yläpäästään kierteytetyillä harjateräs­tartunnoilla, jotka liitettiin ylemmän pilarin pilarikenkään. Runkoelementtien työselostuksen mukaan
- [Muoviputkella tehty vesijohtoasennus](https://fise.fi/virhekortti/muoviputkella-tehty-vesijohtoasennus/) - Muoviputkista tehdyt vesijohdot voidaan asentaa rakenteiden sisään, kun paineellinen putki sijoitetaan muovisen suojaputken sisään. Usein paineellinen vesijohto ja suojaputki hankitaan erikseen. Paineellinen vesijohto-osa tehdään yleensä riittävän pitkänä, jotta se riittää varmasti hanakulmarasialle asti. Sen sijaan suojaputki voi olla rakennettu ”pätkistä”. Jatkoskohdat on liitetty toisiinsa joskus jopa ns. ilmastointiteipillä. Markkinoilla on myös tarkoitusta varten valmistettuja jatkoskappaleita.
- [Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen](https://fise.fi/virhekortti/terasrunkoisen-kangaskatteisen-hallin-perustaminen/) - Kangaskattoinen teräshalli oli perustettu asfaltin päälle pilareiden pohjalevyjen varaan, jotka oli ankkuroitu neljällä noin metrin mittaisella vinosti maahan lyödyllä harjaterästangolla. Nostovoimalle mitoitettaessa omapainon osavarmuuskertoimena oli käytetty arvoa 1,2. Harja­teräsankkureille ei ollut tehty rakennuspaikalla vetokokeita. Rakennuksen käyttöikää ei ollut määritelty.
- [Ontelolaatta-matalapalkkirakenteen välisen liitoksen toteutuksen virheet](https://fise.fi/virhekortti/ontelolaatta-matalapalkkirakenteen-valisen-liitoksen-toteutuksen-virheet/) - Virheet vääntörasitetun matalapalkin ja ontelolaatan muodostaman rakenteen toteutuksessa silloin, kun palkki ei heikon vääntökestävyytensä tai epäonnistuneiden liitosratkaisujen takia pysty välittämään palkin epäkeskeisestä kuormituksesta aiheutuvia vääntörasituksia raken­nuksen pystyrungolle. Tällaisen syntyvää vääntöä kestämättömän palkin tapauksessa vääntö tasapainotetaan onte­lolaataston saumoihin asennettavilla saumateräksillä, jotka tulee ankkuroida matalapalkin alareunaan. Yleisiä virheitä ovat: Väärä tuenta Palkki tuetaan siten, että se pääsee
- [Rakennesuunnittelun ja työmaan välinen puutteellinen tiedonkulku ja yhteistyö](https://fise.fi/virhekortti/rakennesuunnittelun-ja-tyomaan-valinen-puutteellinen-tiedonkulku-ja-yhteistyo/) - Rakennesuunnittelun ja työmaan yhteistyön tulee toimia siten, että mahdolliset epäselvyydet ja puutteet rakennesuunnitelmissa selvitetään yhteistyönä ennen kuin toteutukseen ryhdytään. Mikäli suunnitelmista halutaan poiketa tai on vahingossa poikettu, tulee tästä ehdottomasti ilmoittaa välittömästi rakennesuunnittelijalle. Rakennesuunnittelun ei myöskään tule jättää tärkeiden liitosten suunnitelmia keskeneräiseksi olettaen, että työmaalla ratkaistaan puuttuvat detaljiasiat. Esimerkkitapaus (kuva 1): Vesikattoa kannattavien 115x540 liimapuupalkkien
- [Kattovesiviemärin puutteellinen kannakointi](https://fise.fi/virhekortti/kattovesiviemarin-puutteellinen-kannakointi/) - Kattovesien poistoviemärissä olevan 90 asteen mutkan kohdalla kannakointi oli puutteellinen.
- [Teräsbetonipilarin epäonnistunut korjaustyo](https://fise.fi/virhekortti/terasbetonipilarin-epaonnistunut-korjaustyo/) - Painelaatikkovaluun käytetyn itsestään tiivistyvän betonin leviämä mitattiin suoraan pumppu-autosta otetusta näytteestä eikä pumppausletkun purkupäästä. Valettavat määrät olivat melko pieniä ja valutöiden alkuvaiheessa betonimassa oli jäykempää kuin oli suunniteltu. Pilarin ja palkin välissä käytetyn neopreenilaakerin materiaalin suunnitelmien mukaisuus tar­kastettiin puutteellisesti ennen asennustyön aloittamista. Varmistuttiin ainoastaan neopreenin oikeasta kovuudesta (Shore 70) lähetysluettelon perusteella, mutta suunnitelmissa esitetyt pu­ristusjännityksen
- [Jännebetonipalkin ja paikalla valetun pilarin puutteelliset raudoitukset sekä virheellinen laakeri](https://fise.fi/virhekortti/jannebetonipalkin-ja-paikalla-valetun-pilarin-puutteelliset-raudoitukset-seka-virheellinen-laakeri/) - Pilareiden yläpäiden raudoitus oli puutteellinen haka- sekä pystyraudoituksen osalta. Suun­nitelmissa esitetyt pilareiden raudoitteet olivat riittävät. Syyksi raudoituspuutteisiin jäi rau­doit­teiden valahtaminen valutyön yhteydessä. Huonoimmassa tapauksessa ylin haka oli 330 mm:n ja pystyraudoitus 300 mm:n etäisyydellä pilarin yläreunasta Pilareiden yläpäissä havaittiin kaltevuusvirheitä ja epätasaisuutta. Laakerina pilarin ja jänne­betonipalkin välissä oli teräslevy. Palkin ja pilarin tukipintojen erisuuntaisuudesta sekä
- [Liittorakenteen puutteellinen työnaikainen tuenta](https://fise.fi/virhekortti/liittorakenteen-puutteellinen-tyonaikainen-tuenta/) - Asennus- ja tuentasuunnitelmassa oli tieto ainoastaan kuorilaattojen tuennan tarpeesta. Palkkien tuennasta oli tieto jännitettyjen palkkien raudoitussuunnitelmassa, joka ei ollut työ­maan käytössä, eikä se myöskään ole normaali työmaan työpiirustus. Tieto jännitettyjen palk­kien tuennan tarpeesta ei ollut siirtynyt työmaan käytössä olleeseen tuentasuunnitelmaan. Betonointisuunnitelmaa laadittaessa ei ollut huomioitu, että palkkien, kuorilaattojen ja valet­tavan laatan oli betonin lujittumisen jälkeen
- [Maneesin maassa koottavan teräsrakenteisen pääkannattajan valmistus- ja asennusvirheet](https://fise.fi/virhekortti/maneesin-maassa-koottavan-terasrakenteisen-paakannattajan-valmistus-ja-asennusvirheet/) - Maneesirakennuksen teräsrakenteet oli toimitettu osina rakennuspaikalle ja ne oli tarkoitus koota maassa kehärakenteeksi (kuva 1, jänneväli 26 metriä) ja nostaa paikoilleen. Kehää nostettaessa harjan laippaliitoksen laipan kiinnityshitsi irtosi, eikä kehää voitu nostaa paikoil­leen. Suunnitelmien tarkastus osoitti, että kehän nostosuunnitelma oli luonteeltaan yleinen, eikä sitä oltu tarkennettu kyseistä kohdetta varten. Nostosuunnitelma ei ottanut huomioon kehän rakennetta
- [Teräsbetonikonsolin puutteellinen raudoitus](https://fise.fi/virhekortti/terasbetonikonsolin-puutteellinen-raudoitus/) - Ontelolaatasto oli tuettu seinäkonsoliin vanerilapuilla, jotka olivat irrotuskaistaksi tarkoitetun neopreeninauhan päällä ja sijaitsivat seinäkonsolin etureunassa. Suunnitelmiin merkitty vaakasauman saumavalu oli jätetty tekemättä. Sauman toteutuksen rakennesuunnitelmien mukaisuuden tarkastaminen oli työmaan työnjohdon toimesta jätetty varmistamatta ennen sisävalmistustöiden aloittamista. Seinäkonsolien teräkset olivat 45 – 90 millimetrin syvyydellä konsolin etureunasta. Ontelo­laa­toista vanerilappujen välityksellä siirtyvät kuormat kohdistuivat konsolin etureunaan, jossa
- [Paikallavaletun betonilaatan jäätyminen](https://fise.fi/virhekortti/paikallavaletun-betonilaatan-jaatyminen/) - Asuinkerrostalon rakennustyömaalla valettiin neljännen kerroksen katon betonilaatta helmikuun alkupuolella. Rakennustöiden vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut, että valettu betonilaatta suojataan yläpuolelta asianmukaisesti valutöiden päätyttyä. Ainoastaan muottien alapuolella oli lämmitys, joka yhdessä betonin sitoutumisesta tulevan lämmön kanssa ei riittänyt pitämään betonilaattaa sulana -16 – -22 asteen pakkasessa.
- [Jännevoimasta murtuneet betonikannakset](https://fise.fi/virhekortti/jannevoimasta-murtuneet-betonikannakset/) - Piha-aluetta rajaavien tiiliseinien väliseen tilaan rakennettavan pysäköintitason jännitetyn holvin punoksien passiiviankkureiden ankkuroimiseksi vanhaan tiiliseinään tehtyjen kolojen täytevalu jäi vajaaksi. Kolot eivät olleet täyttyneet koska ilman poispääsystä ei ollut huolehdittu ja tärytys oli tehty huolimattomasti.
- [Paikallavaletun vedeneristämättömän yläpohjan / piharakenteen kosteusvaurioriski](https://fise.fi/virhekortti/paikallavaletun-vedeneristamattoman-ylapohjan-piharakenteen-kosteusvaurioriski/) - Oheisessa piirustuksessa on esitelty eräs riskirakenne, jonka mukaisia paikalla valettuja yläpohjarakenteita on jouduttu korjaamaan niissä havaittujen kosteusvaurioiden ja home­kas­vuston takia. Kuva 1. Yläpohjan / pihakannen poikkileikkaus. Kuvan 1 rakenneratkaisu on tyypillinen, ja sitä käytetään yleisesti, myös kylmissä rakennuk­sis­sa ilman lämmöneristettä. Vedenpitävyys on toteutettu tekemällä massiivilaatta halkeilematto­maksi esim. jännittämällä. Kantava massiivilaatta on käytännössä aina märkä. Laatan
- [Puuristikoiden erikoistyyppien virheellinen asennus](https://fise.fi/virhekortti/puuristikoiden-erikoistyyppien-virheellinen-asennus/) - Erikoistyyppisillä puisilla naulalevyristikoilla tehtyjä yläpohjia (jänneväli > 20 metriä) on jou­duttu korjaamaan ja/tai tukemaan jälkikäteen, koska työmaalla ei ole ymmärretty rakenteen toimintaa ja on tehty suunnitelmien vastaisia asennusratkaisuja. Kuvan 1 tapauksessa virhe oli syntynyt, kun alemman kattokannattajan vaakasuoran ylä­paarteen poikittaisia sivutukia ei ollut asennettu paikalleen, tai niiden liitokset oli tehty huolimattomasti siten, ettei liitoksen kestävyys
- [Ontelolaatan katkeaminen](https://fise.fi/virhekortti/ontelolaatan-katkeaminen/) - Ontelolaatan valmistaneen elementtitehtaan antaman raportin mukaan ontelolaattaan oli teh­taalla katkaisun yhteydessä syntynyt punosalueelle vaakasuun­tainen hiushalkeama. Punokset olivat leikkauksen yhteydessä siirtyneet sivusuunnassa ja niiden tartunta oli heikentynyt noin 40 senttimetrin matkalla. Hiushalkeamaa ja punosten siirty­mää ei huomattu tai siitä ei välitetty tehtaan laadunvalvonnassa, työmaalle toimittamisen yhteydessä eikä asennustyön aikana. Vioittunut ontelolaatta asennettiin paikoilleen. Tehtaalla syntyneiden vaurioiden
- [Maapohjan painumisriski kantavan alapohjarakenteen alla](https://fise.fi/virhekortti/maapohjan-painumisriski-kantavan-alapohjarakenteen-alla/) - Useita erilaisia riskirakenteiksi luokiteltavia maanvaraan valettuja kantavia lattioita on jouduttu korjaamaan joko kosteusvaurioiden tai lattian alhaisen pintalämpötilan takia. Ohessa käsitellään kaksi esimerkkiä lattiarakenteista, joita jatkuvasti rakennetaan ja joiden teossa huonoille ja painuville maapohjille piilee riskejä. Kuva 1. Esimerkki 1: Yksinkertainen maata vasten valettu kantava laatta – painuma- ja tuuletusongelma. Kuvassa 1 esitetyn maanvaraisen laatan ja
- [Asuntokohtaisen ilmanvaihtokoneen kondenssivesiletkun asennus](https://fise.fi/virhekortti/asuntokohtaisen-ilmanvaihtokoneen-kondenssivesiletkun-asennus/) - Varsinkin levylämmönsiirtimillä varustetut ilmanvaihtokoneet vaativat kondenssiveden poistojärjestelmän. Joissakin tapauksissa kondenssivesiletku on johdettu ilman siinä olevaa vesilukkoa lattiakaivoon, viemäröintirenkaaseen tai pesualtaaseen. Tällöin on mahdollista, että ilmanvaihtokoneen poistoilmapuhaltimen aiheuttama ympäristöä pienempi ilmanpaine estää kondenssiveden pääsyn letkuun.
- [Vapaa-ajan asunnon lattialämmitysputkien jäätyminen](https://fise.fi/virhekortti/vapaa-ajan-asunnon-lattialammitysputkien-jaatyminen/) - Vapaa-ajan asuntojen talotekniset järjestelmät vastaavat nykyisin ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettujen rakennusten järjestelmiä. Huvilat varustetaan edellisen mukaisesti lattialämmityksellä ja maalämpöpumpulla. Ne pidetään lämpiminä läpi vuoden, vaikka niissä oleskellaan vain satunnaisesti. Talvella huvilalta voidaan olla pois yhtäjaksoisesti useitakin viikkoja. Lattialämmitysverkossa kiertää yleensä pelkkä vesi. Lämmityksen katkettua vesi voi jäätyä kovilla pakkasilla jopa päivässä.
- [Tuuletusviemäreiden yhdistäminen, viemärihajut](https://fise.fi/virhekortti/tuuletusviemareiden-yhdistaminen-viemarihajut/) - Monikerroksisten (asuin)rakennusten tasakattojen lämmöneristyskerroksissa voidaan määrä­ysten mukaan tehdä jätevesiviemärin tuuletusputkien vaakasiirtoja. (RakMK D1 2007 liite 4, kohdan 5 ”Tuuletusviemärin mitoitus” mukaan ”enintään kolme tuuletusviemäriä saa liittää yhteiseksi DN 100 kokoiseksi vesikaton läpi meneväksi tuuletusviemäriksi”). Tuuletusviemärien siirrot luoksepääsemättömissä paikoissa edellyttävät suurta huolellisuutta viemäriliitosten tekemisessä. Ellei muhviliitoksen tiiviste ole asianmukaisesti paikallaan tai tiiviste puuttuu kokonaan, pääsevät viemärikaasut
- [Katosten alustilojen sadevesien pois johtaminen](https://fise.fi/virhekortti/katosten-alustilojen-sadevesien-pois-johtaminen/) - Rakennuksiin liittyy usein maanpinnan alapuolella olevien tilojen katoksilla varustettuja sisäänkäyntejä. Katosten sadevedet johdetaan tavallisesti ulkopuolisten sadevesikourujen ja -syöksyjen kautta rännikaivoihin. Katosten alla oleville porrastasanteille satavien ja tuulen mukanaan tuomien sadevesien pois johtaminen unohtuu usein suunnitelmista. Rakennusvaiheessa sadevesiongelma ratkaistaan usein virheellisellä tavalla – sadevedet johdetaan tavallisen lattiakaivon kautta salaojiin. Lattiakaivo on saatettu liittää viemäriputkella salaojaputkeen tai
- [Vesipostiventtiilin jäätyminen](https://fise.fi/virhekortti/vesipostiventtiilin-jaatyminen/) - Kiinteistöjen tavanomaiset vesipostiventtiilit ovat kokoa NS 15 tai NS 20. Vesipostiventtiili tulee asentaa lämpimään tilaan ja yleensä näkyville. Jos vesipostiventtiilin seinän läpivientiputki (seinäputki) on asennettu kaltevaksi huoneeseen päin tai varsinainen venttiiliosa on asennettu seinän sisään, voi venttiili jäätyä. Mahdollisesti kiinni jääneeseen kasteluletkuun on jäänyt vettä, jolloin myös oikein asennettu vesiposti saattaa jäätyä. Jos venttiili sijoitetaan
- [Kotitalouskäytössä olevan pyykinpesukoneen viemäröinti](https://fise.fi/virhekortti/kotitalouskaytossa-olevan-pyykinpesukoneen-viemarointi/) - Kotitalouskäytössä oleva pyykinpesukone sijoitetaan asunnoissa yleensä kodinhoitotilaan tai kylpyhuoneeseen. Pesukone viemäröidään tavallisesti tyhjöventtiilin tai suppilon kautta NS 32 viemäriputkella lattiakaivoon. Pesukoneen viemäröintiletku voidaan liittää myös pesualtaan tai -pöydän vesilukkoon vesilukon vedenpinnan yläpuolella olevaan yhteeseen. Pesukone voidaan sijoittaa myös sellaiseen tilaan, jossa ei ole varsinaista viemäröintipistettä, vaan ns. kuivakaivo, joka on viemäröity muussa tilassa olevaan lattiakaivoon.
- [Maakostean betonin käyttö pihakansirakenteissa](https://fise.fi/virhekortti/maakostean-betonin-kaytto-pihakansirakenteissa/) - Rakenteessa pintalaatat oli kiinnitetty maakostealla betonilla paikalleen. Rakenne oli rakennusteknisesti toimiva, mutta maakosteasta betonista liukenevat aineet tukkivat rakenteen vedenpoiston ja aiheutti vesivaurioita ja tulvimista. Ongelma koskee myös vastaavaa lämmöneristämätöntä rakennetta. Kuva 1. Pihakansirakenne
- [Alempien vesireikien tukkeutuminen pihakansirakenteissa](https://fise.fi/virhekortti/alempien-vesireikien-tukkeutuminen-pihakansirakenteissa/) - Alemmat käännetyn katon kaivon sihtireiät tukkeutuivat veden mukana kulkeutuvasta materiaalista. Puutteellisesta huollosta johtuen niitä ei oltu avattu, jolloin vesi padottui ja aiheutti rakenteen vaurioitumisen. Kuva 1. Pihakansirakenteen kaivo.
- [Virheelliset liikuntasaumaratkaisut pihakansirakenteissa](https://fise.fi/virhekortti/virheelliset-liikuntasaumaratkaisut-pihakansirakenteissa/) - Taipuva pihakansirakenne (teräsbetonilaatta) liittyi liikuntasauman yli painumattomaan seinään. Laatan vedeneriste oli viety liikuntasauman yli, eikä sillä ollut riittävää muodonmuutoskykyä, jolloin vedeneriste vaurioitui. Rakenteissa oli myös ollut pintakerrosten kallistuksia kohti liikuntasaumaa, jolloin vesi oli padottunut vasten saumaa. Saman tyyppisiä virheitä on ollut myös eristämättömissä pihakansirakenteissa. Kuva 1. Pihakansirakenteen virheellinen liitos seinään.
- [Kerroksellisen välipohjarakenteen epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan](https://fise.fi/virhekortti/kerroksellisen-valipohjarakenteen-epapuhtauksien-paasy-sisailmaan/) - Väestönsuojan yläpuolisessa kerroksellisessa välipohjarakenteessa oli käytetty kovakuitulevyä pintabetonilaatan valualustana (ks. kuva 1). Rakennuskosteutta (väestönsuojan paikalla valetun paksun kattolaatan sisältämää kosteutta, kevytsoraa asennettaessa käytettyä vettä ja pintabetonilaatan sisältämää kosteutta) oli jäänyt rakenteeseen (ks. kuva 2), mikä oli aiheuttanut kuitulevyyn mikrobikasvustoja. Lisäksi täyttökerros sisälsi homehtuvaa orgaanista ainesta kuten sahanpurua. Pintabetonilaatan kutistumisen seurauksena (ks. RVP-S-RF-65) laatan ja seinän
- [Vesikaton vedeneristyksen ylösnoston virheellinen sijainti](https://fise.fi/virhekortti/vesikaton-vedeneristyksen-ylosnoston-virheellinen-sijainti/) - Vesikaton vedeneristys oli nostettu yläpuolella olevan ulkoseinän ulkokuoren ulkopintaa vasten (kuva 1). Tällöin yläpuolisen julkisivuverhouksen taakse viistosateella saumojen kautta tunkeutunut vesi oli kulkeutunut vedeneristyksen alapuolelle kantavan rakenteen päälle ja edelleen sen saumojen ja läpivientien kautta sisätiloihin. Kuva 1. Käännetyn vesikattorakenteen vedeneristys on nostettu yläpuolella olevan seinän sokkelin ulkopintaa vasten (Kuva: K.Hakala ja Vahanen Oy). Virhe on
- [Rakennustarvikkeiden säilytys, kosteuden hallinta ja työturvallisuus](https://fise.fi/virhekortti/rakennustarvikkeiden-sailytys-kosteuden-hallinta-ja-tyoturvallisuus/) - Rakennustarvikkeet oli varastoitu ilman asianmukaista alustaa ja suojausta maakosteutta vas­taan. Tarvikkeet oli kasattu keoiksi piha-alueelle ja jätetty peittämättä vedenpitävillä peitteillä. Rakennustarvikkeiden seassa oli rakennusjätettä. Rakennuksen sisälle ennen alus- ja vesikatteen asennusta kerääntynyt lumi ja jää oli jätetty poistamatta ennen sisäpuolisten töiden jatkamista. Kulkuväylät olivat lumen vallassa ja hie­koittamatta.
- [Lankanaulojen virheellinen käyttö sisäkaton kannatuksissa](https://fise.fi/virhekortti/lankanaulojen-virheellinen-kaytto-sisakaton-kannatuksissa/) - Lankanauloja oli käytetty virheellisesti sisäkaton kannatuksissa. Sisäkaton ruoteet oli naulattu yhteen kuvan 1 mukaisin liitoksin. Kuva 1. Esimerkki sisäkaton virheellisestä naulaustavasta.
- [Puuristikoiden suurten alkukäyryyksien puutteellinen korjaaminen](https://fise.fi/virhekortti/puuristikoiden-suurten-alkukayryyksien-puutteellinen-korjaaminen/) - Useita suurilla naulalevyristikoilla (jänneväli > 20 metriä) varustettuja yläpohjia on jouduttu korjaamaan ja/tai tukemaan jälkikäteen, kun ristikoiden alkukäyryyksien hallinta on työmaalla ollut puutteellista. Työmaalla ei ole ollut ymmärrystä tai tietoa kuinka rakennuspaikalle vastaan otetut merkittäviä tai näkyviä alkukäyryyksiä sisältävät puristusrasitetut rakenneosat tulee asentaa paikalleen ja/tai erityisesti missä tapauksissa ne pitää oikoa tai tukea. Osa kohteiden
- [Naulaliitosongelmat puisten kattoristikoiden päälle naulattavissa ja tukirakenteissa](https://fise.fi/virhekortti/naulaliitosongelmat-puisten-kattoristikoiden-paalle-naulattavissa-ja-tukirakenteissa/) - Useita puisista kattoristikoista (nippuristikko) valmistettuja kattorakenteita on jouduttu korjaa­maan ja vahvistamaan, koska valmistaja ei ole asennuksen yhteydessä voinut tai osannut tehdä voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisia naulaliitoksia. Liitosten lujuudet eivät ole olleet riittäviä, ja rakenteiden stabiilius on ollut puutteellinen. Erityisesti on ongelmia ollut tapauksissa, missä puiset kattokannattajat on sekä lujuus­teknisistä että palonkestävyyden takia tehty
- [Puuristikoiden suunniteltuja sivutuentoja jätetty pois asennuksen yhteydessä](https://fise.fi/virhekortti/puuristikoiden-suunniteltuja-sivutuentoja-jatetty-pois-asennuksen-yhteydessa/) - Useita naulalevyristikoilla suunniteltuja suurilla jänneväleillä (> 20 metriä) valmistettuja raken­nusten yläpohjia on jouduttu korjaamaan jälkikäteen, koska valmistuksen/asennuksen aikana on suunnitelmien vastaisesti jätetty osa pääkannattajaristikoiden puristetuista yläpaarteista tukematta. Näin on tehty mm. sivuharjan alueella (kuva 1). Syynä virheeseen on todennäköisesti, että rakennuksen pituussuuntaisten sivuharjaa kannattelevien puuristikoiden on tuentoineen kuviteltu antavan riittävästi tukea myös pääkannattajille. Kuva 1.
- [Hoikan puuristikon suunnittelu](https://fise.fi/virhekortti/hoikan-puuristikon-suunnittelu/) - Useita naulalevyristikoin suunniteltuja jänneväliltään noin 25 m yläpohjia on jouduttu vahvis­tamaan ja tukemaan, koska ristikon suunnittelijan ja vastaavan rakennesuunnittelijan välinen yhteis­työ ei toiminut eikä työmaalla ymmärretty normaalista poikkeavaa uudenlaista ratkaisua. Ristikot suunnitellaan nykyisin tietokoneella optimoiden, joka johtaa hoikkiin rakenteisiin. Hoikempi rakenne puolestaan edellyttää asennusaikaisen tilanteen ja ristikoiden lopullisen tuennan tarkempaa suunnittelua ja toteutusta. Eräässä tapauksessa
- [Alakaton rakenne- ja kannakointipuutteet](https://fise.fi/virhekortti/alakaton-rakenne-ja-kannakointipuutteet/) - Ilman suunnitelmia toteutettu alakatto, jossa oli käytetty kipsilevyä ripustusrakenteena, romahti alas. Salin alakaton ripustusten tiheys vaihteli suuresti ja oli alueita, joilla ripustuksia ei ollut lainkaan. Harva ripustus porrastuksen takareunalta ja ripustus kipsilevyotsan kautta seu­raavaan hyllyyn ei kantanut riittävällä varmuudella edes hyllyjen omaa painoa. Tällaisella kohdalla myös ilmanvaihtohormi oli puutteellisesti kannakoitu. Se tukeutui heikosti tai ei

## Kategoriat

- [Uutiset](https://fise.fi/category/uutiset/)

## Tags

- [Suomi](https://fise.fi/)
- [English](https://fise.fi/en/)
- [Svenska](https://fise.fi/se/)

## Rakennushankkeet

- [Korjausrakentaminen](https://fise.fi/rakennushanke/korjausrakentaminen/)
- [Uudisrakentaminen](https://fise.fi/rakennushanke/uudisrakentaminen/)

## Virhetyypit

- [Suunnittelu](https://fise.fi/virheetyyppi/suunnittelu/)
- [Työn toteutus](https://fise.fi/virheetyyppi/tyon-toteutus/)
- [Valvonta](https://fise.fi/virheetyyppi/valvonta/)

## Virhekortin pääluokat

- [Menettelytapa](https://fise.fi/virhekortin-paaluokka/menettelytapa/)
- [Suunnittelu](https://fise.fi/virhekortin-paaluokka/suunnittelu/)
- [Toteutus](https://fise.fi/virhekortin-paaluokka/toteutus/)
- [Ylläpito](https://fise.fi/virhekortin-paaluokka/yllapito/)

## Virhekortin alaluokat

- [Kantavat rakenteet](https://fise.fi/virhekortin-alaluokka/kantavat-rakenteet/)
- [Rakennusfysiikka](https://fise.fi/virhekortin-alaluokka/rakennusfysiikka/)
- [Pohjarakenteet](https://fise.fi/virhekortin-alaluokka/pohjarakenteet/)
- [Talotekniikka (LVI)](https://fise.fi/virhekortin-alaluokka/talotekniikka/)
- [Muut](https://fise.fi/virhekortin-alaluokka/muut/)
- [Palo](https://fise.fi/virhekortin-alaluokka/palo/)

## Asiasanat

- [lvi](https://fise.fi/asiasana/lvi/)
- [puurakenne](https://fise.fi/asiasana/puurakenne/)
- [naulalevyristikko](https://fise.fi/asiasana/naulalevyristikko/)
- [hoikkuus](https://fise.fi/asiasana/hoikkuus/)
- [nurjahdus](https://fise.fi/asiasana/nurjahdus/)
- [säleikkö](https://fise.fi/asiasana/saleikko/)
- [tuloilmavirta](https://fise.fi/asiasana/tuloilmavirta/)
- [sisäilma](https://fise.fi/asiasana/sisailma/)
- [ulkoilmasäleikkö](https://fise.fi/asiasana/ulkoilmasaleikko/)
- [ulkoilmakanava](https://fise.fi/asiasana/ulkoilmakanava/)
- [iv-kone](https://fise.fi/asiasana/iv-kone/)
- [ilmanvaihtokone](https://fise.fi/asiasana/ilmanvaihtokone/)
- [Vesijohto](https://fise.fi/asiasana/vesijohto/)
- [vesijohdon suojaputki](https://fise.fi/asiasana/vesijohdon-suojaputki/)
- [muovinen vesijohto](https://fise.fi/asiasana/muovinen-vesijohto/)
- [Suunnitelmista poikkeaminen](https://fise.fi/asiasana/suunnitelmista-poikkeaminen/)
- [ylipaineinen rakennus](https://fise.fi/asiasana/ylipaineinen-rakennus/)
- [konvektio](https://fise.fi/asiasana/konvektio/)
- [höyrynsulku](https://fise.fi/asiasana/hoyrynsulku/)
- [yläpohja](https://fise.fi/asiasana/ylapohja/)
- [Rakennustarvike](https://fise.fi/asiasana/rakennustarvike/)
- [säilytys](https://fise.fi/asiasana/sailytys/)
- [työturvallisuus](https://fise.fi/asiasana/tyoturvallisuus/)
- [varastointi](https://fise.fi/asiasana/varastointi/)
- [kattovesiviemäri](https://fise.fi/asiasana/kattovesiviemari/)
- [kannakointi](https://fise.fi/asiasana/kannakointi/)
- [lämmöneriste](https://fise.fi/asiasana/lammoneriste/)
- [eristäminen](https://fise.fi/asiasana/eristaminen/)
- [lämpövuoto](https://fise.fi/asiasana/lampovuoto/)
- [ilmavirtaus](https://fise.fi/asiasana/ilmavirtaus/)
- [ilmatiiviys](https://fise.fi/asiasana/ilmatiiviys/)
- [väestönsuojan katto](https://fise.fi/asiasana/vaestonsuojan-katto/)
- [VSS](https://fise.fi/asiasana/vss/)
- [paikallavalettu laatta](https://fise.fi/asiasana/paikallavalettu-laatta/)
- [maanvarainen alapohja](https://fise.fi/asiasana/maanvarainen-alapohja/)
- [diffuusio](https://fise.fi/asiasana/diffuusio/)
- [kapillaarinen veden liike](https://fise.fi/asiasana/kapillaarinen-veden-liike/)
- [puristussauva](https://fise.fi/asiasana/puristussauva/)
- [maanvastainen seinä](https://fise.fi/asiasana/maanvastainen-seina/)
- [painovoimainen veden liike](https://fise.fi/asiasana/painovoimainen-veden-liike/)
- [yläpaarre](https://fise.fi/asiasana/ylapaarre/)
- [sivutuki](https://fise.fi/asiasana/sivutuki/)
- [salaojitus](https://fise.fi/asiasana/salaojitus/)
- [perusmuuri](https://fise.fi/asiasana/perusmuuri/)
- [naulaliitos](https://fise.fi/asiasana/naulaliitos/)
- [alkukäyryys](https://fise.fi/asiasana/alkukayryys/)
- [vinous](https://fise.fi/asiasana/vinous/)
- [ryömintätilainen alapohja](https://fise.fi/asiasana/ryomintatilainen-alapohja/)
- [kondensoituminen](https://fise.fi/asiasana/kondensoituminen/)
- [korroosio](https://fise.fi/asiasana/korroosio/)
- [savupiippuvaikutus](https://fise.fi/asiasana/savupiippuvaikutus/)
- [painuminen](https://fise.fi/asiasana/painuminen/)
- [valesokkeli](https://fise.fi/asiasana/valesokkeli/)
- [piilosokkeli](https://fise.fi/asiasana/piilosokkeli/)
- [tiiveys](https://fise.fi/asiasana/tiiveys/)
- [lankanaula](https://fise.fi/asiasana/lankanaula/)
- [sisäkatto](https://fise.fi/asiasana/sisakatto/)
- [kondenssivesi](https://fise.fi/asiasana/kondenssivesi/)
- [kondenssivesiletku](https://fise.fi/asiasana/kondenssivesiletku/)
- [vesikiertoinen](https://fise.fi/asiasana/vesikiertoinen/)
- [lattialämmitys](https://fise.fi/asiasana/lattialammitys/)
- [jäätyminen](https://fise.fi/asiasana/jaatyminen/)
- [kosteusvaurio](https://fise.fi/asiasana/kosteusvaurio/)
- [tuuletusviemäri](https://fise.fi/asiasana/tuuletusviemari/)
- [viemäri](https://fise.fi/asiasana/viemari/)
- [viemärilaitteisto](https://fise.fi/asiasana/viemarilaitteisto/)
- [sadevesi](https://fise.fi/asiasana/sadevesi/)
- [katos](https://fise.fi/asiasana/katos/)
- [sadevesiviemäröinti](https://fise.fi/asiasana/sadevesiviemarointi/)
- [ilmavuoto](https://fise.fi/asiasana/ilmavuoto/)
- [tiivistäminen](https://fise.fi/asiasana/tiivistaminen/)
- [haju](https://fise.fi/asiasana/haju/)
- [vesiposti](https://fise.fi/asiasana/vesiposti/)
- [venttiili](https://fise.fi/asiasana/venttiili/)
- [vesikatto](https://fise.fi/asiasana/vesikatto/)
- [vedeneristys](https://fise.fi/asiasana/vedeneristys/)
- [käännetty katto](https://fise.fi/asiasana/kaannetty-katto/)
- [poistoputki](https://fise.fi/asiasana/poistoputki/)
- [pesukone](https://fise.fi/asiasana/pesukone/)
- [tulva](https://fise.fi/asiasana/tulva/)
- [vesilukko](https://fise.fi/asiasana/vesilukko/)
- [tuulensuojalevy](https://fise.fi/asiasana/tuulensuojalevy/)
- [saumat](https://fise.fi/asiasana/saumat/)
- [avosaumainen ulkoverhous](https://fise.fi/asiasana/avosaumainen-ulkoverhous/)
- [maakostea](https://fise.fi/asiasana/maakostea/)
- [betoni](https://fise.fi/asiasana/betoni/)
- [pihakansi](https://fise.fi/asiasana/pihakansi/)
- [vedenpoisto](https://fise.fi/asiasana/vedenpoisto/)
- [tukos](https://fise.fi/asiasana/tukos/)
- [tulviminen](https://fise.fi/asiasana/tulviminen/)
- [kalkki](https://fise.fi/asiasana/kalkki/)
- [liukeneminen](https://fise.fi/asiasana/liukeneminen/)
- [vesireijät](https://fise.fi/asiasana/vesireijat/)
- [sihti](https://fise.fi/asiasana/sihti/)
- [padottuminen](https://fise.fi/asiasana/padottuminen/)
- [kaivo](https://fise.fi/asiasana/kaivo/)
- [liikuntasauma](https://fise.fi/asiasana/liikuntasauma/)
- [vedeneriste](https://fise.fi/asiasana/vedeneriste/)
- [salaojamatto](https://fise.fi/asiasana/salaojamatto/)
- [taipuma](https://fise.fi/asiasana/taipuma/)
- [betonilaatta](https://fise.fi/asiasana/betonilaatta/)
- [kutistuminen](https://fise.fi/asiasana/kutistuminen/)
- [virtaus](https://fise.fi/asiasana/virtaus/)
- [ulkoseinä](https://fise.fi/asiasana/ulkoseina/)
- [vesi](https://fise.fi/asiasana/vesi/)
- [vedeneristämätön](https://fise.fi/asiasana/vedeneristamaton/)
- [alakatto](https://fise.fi/asiasana/alakatto/)
- [ripustus](https://fise.fi/asiasana/ripustus/)
- [jatkuva sortuma](https://fise.fi/asiasana/jatkuva-sortuma/)
- [teräsrakenne](https://fise.fi/asiasana/terasrakenne/)
- [kehä](https://fise.fi/asiasana/keha/)
- [maneesi](https://fise.fi/asiasana/maneesi/)
- [asennus](https://fise.fi/asiasana/asennus/)
- [nostosuunnitelma](https://fise.fi/asiasana/nostosuunnitelma/)
- [hitsaus](https://fise.fi/asiasana/hitsaus/)
- [putkiprofiili](https://fise.fi/asiasana/putkiprofiili/)
- [liitos](https://fise.fi/asiasana/liitos/)
- [vääntö](https://fise.fi/asiasana/vaanto/)
- [ontelolaatta](https://fise.fi/asiasana/ontelolaatta/)
- [matalapalkki](https://fise.fi/asiasana/matalapalkki/)
- [saumateräs](https://fise.fi/asiasana/saumateras/)
- [tuenta](https://fise.fi/asiasana/tuenta/)
- [pilari](https://fise.fi/asiasana/pilari/)
- [liittorakenne](https://fise.fi/asiasana/liittorakenne/)
- [talvibetonointi](https://fise.fi/asiasana/talvibetonointi/)
- [betonointi](https://fise.fi/asiasana/betonointi/)
- [suunnitelma](https://fise.fi/asiasana/suunnitelma/)
- [painelaatikkovalu](https://fise.fi/asiasana/painelaatikkovalu/)
- [neopren](https://fise.fi/asiasana/neopren/)
- [laakeri](https://fise.fi/asiasana/laakeri/)
- [reikä](https://fise.fi/asiasana/reika/)
- [kosteudenhallinta](https://fise.fi/asiasana/kosteudenhallinta/)
- [kuivatus](https://fise.fi/asiasana/kuivatus/)
- [jännebetoni](https://fise.fi/asiasana/jannebetoni/)
- [jälkijännitys](https://fise.fi/asiasana/jalkijannitys/)
- [valu](https://fise.fi/asiasana/valu/)
- [laatta](https://fise.fi/asiasana/laatta/)
- [kangas](https://fise.fi/asiasana/kangas/)
- [nostovoima](https://fise.fi/asiasana/nostovoima/)
- [tuulen imu](https://fise.fi/asiasana/tuulen-imu/)
- [tilapäinen](https://fise.fi/asiasana/tilapainen/)
- [kevyt halli](https://fise.fi/asiasana/kevyt-halli/)
- [väliaikainen rakennelma](https://fise.fi/asiasana/valiaikainen-rakennelma/)
- [palkki](https://fise.fi/asiasana/palkki/)
- [harjapalkki](https://fise.fi/asiasana/harjapalkki/)
- [jännevoima](https://fise.fi/asiasana/jannevoima/)
- [jännitysrajatila](https://fise.fi/asiasana/jannitysrajatila/)
- [leikkaus](https://fise.fi/asiasana/leikkaus/)
- [ristikkoanalogia](https://fise.fi/asiasana/ristikkoanalogia/)
- [puristus](https://fise.fi/asiasana/puristus/)
- [raudoitus](https://fise.fi/asiasana/raudoitus/)
- [sidonta](https://fise.fi/asiasana/sidonta/)
- [paalu](https://fise.fi/asiasana/paalu/)
- [kuorma](https://fise.fi/asiasana/kuorma/)
- [elementti](https://fise.fi/asiasana/elementti/)
- [paalulaatta](https://fise.fi/asiasana/paalulaatta/)
- [haka](https://fise.fi/asiasana/haka/)
- [elemetti](https://fise.fi/asiasana/elemetti/)
- [kuorilaatta](https://fise.fi/asiasana/kuorilaatta/)
- [konsoli](https://fise.fi/asiasana/konsoli/)
- [saumavalu](https://fise.fi/asiasana/saumavalu/)
- [katkeaminen](https://fise.fi/asiasana/katkeaminen/)
- [tuulettuva alapohja](https://fise.fi/asiasana/tuulettuva-alapohja/)
- [ryömintätila](https://fise.fi/asiasana/ryomintatila/)
- [pinta](https://fise.fi/asiasana/pinta/)
- [kondenssi](https://fise.fi/asiasana/kondenssi/)
- [tiivistyminen](https://fise.fi/asiasana/tiivistyminen/)
- [väliseinä](https://fise.fi/asiasana/valiseina/)
- [kapillaarisuus](https://fise.fi/asiasana/kapillaarisuus/)
- [kapillaarikatko](https://fise.fi/asiasana/kapillaarikatko/)
- [alapohja](https://fise.fi/asiasana/alapohja/)
- [maanvarainen](https://fise.fi/asiasana/maanvarainen/)
- [radon](https://fise.fi/asiasana/radon/)
- [tuuletus](https://fise.fi/asiasana/tuuletus/)
- [kiinteistö](https://fise.fi/asiasana/kiinteisto/)
- [vesilaitteisto](https://fise.fi/asiasana/vesilaitteisto/)
- [kvv](https://fise.fi/asiasana/kvv/)
- [aluskate](https://fise.fi/asiasana/aluskate/)
- [kosteus](https://fise.fi/asiasana/kosteus/)
- [vaurio](https://fise.fi/asiasana/vaurio/)
- [mikrobi](https://fise.fi/asiasana/mikrobi/)
- [kaltevuus](https://fise.fi/asiasana/kaltevuus/)
- [räystäs](https://fise.fi/asiasana/raystas/)
- [detalji](https://fise.fi/asiasana/detalji/)
- [kellari](https://fise.fi/asiasana/kellari/)
- [seinä](https://fise.fi/asiasana/seina/)
- [kellarinseinä](https://fise.fi/asiasana/kellarinseina/)
- [sisäpuoli](https://fise.fi/asiasana/sisapuoli/)
- [lämmöneristys](https://fise.fi/asiasana/lammoneristys/)
- [lisäeristys](https://fise.fi/asiasana/lisaeristys/)
- [kuntotutkimus](https://fise.fi/asiasana/kuntotutkimus/)
- [riskirakenne](https://fise.fi/asiasana/riskirakenne/)
- [korjaustyö](https://fise.fi/asiasana/korjaustyo/)
- [välipohja](https://fise.fi/asiasana/valipohja/)
- [väestönsuoja](https://fise.fi/asiasana/vaestonsuoja/)
- [kevytsora](https://fise.fi/asiasana/kevytsora/)
- [kuivattaminen](https://fise.fi/asiasana/kuivattaminen/)
- [rakennuskosteus](https://fise.fi/asiasana/rakennuskosteus/)
- [kosteudenmittaus](https://fise.fi/asiasana/kosteudenmittaus/)
- [homevaurio](https://fise.fi/asiasana/homevaurio/)
- [mikrobivaurio](https://fise.fi/asiasana/mikrobivaurio/)
- [tiivistyskorjaus](https://fise.fi/asiasana/tiivistyskorjaus/)
- [märkätila](https://fise.fi/asiasana/markatila/)
- [kelluva](https://fise.fi/asiasana/kelluva/)
- [pintalaatta](https://fise.fi/asiasana/pintalaatta/)
- [laatoitus](https://fise.fi/asiasana/laatoitus/)
- [reuna](https://fise.fi/asiasana/reuna/)
- [nousu](https://fise.fi/asiasana/nousu/)
- [lattia](https://fise.fi/asiasana/lattia/)
- [lämmitys](https://fise.fi/asiasana/lammitys/)
- [puu](https://fise.fi/asiasana/puu/)
- [puurakenteet](https://fise.fi/asiasana/puurakenteet/)
- [RVP-T-PU-40](https://fise.fi/asiasana/rvp-t-pu-40/)
- [naula](https://fise.fi/asiasana/naula/)
- [RVP-T-PU-41](https://fise.fi/asiasana/rvp-t-pu-41/)
- [RVP-T-PU-43](https://fise.fi/asiasana/rvp-t-pu-43/)
- [energiatalous](https://fise.fi/asiasana/energiatalous/)
- [katto](https://fise.fi/asiasana/katto/)
- [kosteuden tiivistyminen](https://fise.fi/asiasana/kosteuden-tiivistyminen/)
- [rakennusfysiikka](https://fise.fi/asiasana/rakennusfysiikka/)
- [sääsuojaus](https://fise.fi/asiasana/saasuojaus/)
- [työmaasuunnitelma](https://fise.fi/asiasana/tyomaasuunnitelma/)
- [enimmäisarvo](https://fise.fi/asiasana/enimmaisarvo/)
- [kylmä](https://fise.fi/asiasana/kylma/)
- [lämmityslangat](https://fise.fi/asiasana/lammityslangat/)
- [lämpö](https://fise.fi/asiasana/lampo/)
- [talvi](https://fise.fi/asiasana/talvi/)
- [pientalo](https://fise.fi/asiasana/pientalo/)
- [putkistovuoto](https://fise.fi/asiasana/putkistovuoto/)
- [vapaa-ajan asunto](https://fise.fi/asiasana/vapaa-ajan-asunto/)
- [vesikierto](https://fise.fi/asiasana/vesikierto/)
- [vesivahinko](https://fise.fi/asiasana/vesivahinko/)
- [vesivuoto](https://fise.fi/asiasana/vesivuoto/)
- [sauma](https://fise.fi/asiasana/sauma/)
- [tuuletusputki](https://fise.fi/asiasana/tuuletusputki/)
- [viemärin haju](https://fise.fi/asiasana/viemarin-haju/)
- [ilmastointi](https://fise.fi/asiasana/ilmastointi/)
- [rakennesuunnittelu](https://fise.fi/asiasana/rakennesuunnittelu/)
- [betonirakenne](https://fise.fi/asiasana/betonirakenne/)
- [betonirakenteet](https://fise.fi/asiasana/betonirakenteet/)
- [passiiviankkuri](https://fise.fi/asiasana/passiiviankkuri/)
- [jännepunos](https://fise.fi/asiasana/jannepunos/)
- [teräs](https://fise.fi/asiasana/teras/)
- [teräsrakenteet](https://fise.fi/asiasana/terasrakenteet/)
- [tiedonkulku](https://fise.fi/asiasana/tiedonkulku/)
- [yhteistyö](https://fise.fi/asiasana/yhteistyo/)
- [työmaa](https://fise.fi/asiasana/tyomaa/)
- [muutos](https://fise.fi/asiasana/muutos/)
- [pohjarakenteet](https://fise.fi/asiasana/pohjarakenteet/)
- [värimuutokset](https://fise.fi/asiasana/varimuutokset/)
- [ikkuna](https://fise.fi/asiasana/ikkuna/)
- [ikkunapellitys](https://fise.fi/asiasana/ikkunapellitys/)
- [rintataite](https://fise.fi/asiasana/rintataite/)
- [ylösnosto](https://fise.fi/asiasana/ylosnosto/)
- [lumi](https://fise.fi/asiasana/lumi/)
- [rako](https://fise.fi/asiasana/rako/)
- [sulamisvesi](https://fise.fi/asiasana/sulamisvesi/)
- [vuotojälki](https://fise.fi/asiasana/vuotojalki/)
- [yläpohjan kosteus](https://fise.fi/asiasana/ylapohjan-kosteus/)
- [yläpohjan tuuletus](https://fise.fi/asiasana/ylapohjan-tuuletus/)
- [julkisivu](https://fise.fi/asiasana/julkisivu/)
- [pellitys](https://fise.fi/asiasana/pellitys/)
- [pelti](https://fise.fi/asiasana/pelti/)
- [tiivistys](https://fise.fi/asiasana/tiivistys/)
- [vastapelti](https://fise.fi/asiasana/vastapelti/)
- [kartoitus](https://fise.fi/asiasana/kartoitus/)
- [kosteuskartoitus](https://fise.fi/asiasana/kosteuskartoitus/)
- [mittaus](https://fise.fi/asiasana/mittaus/)
- [pesuhuone](https://fise.fi/asiasana/pesuhuone/)
- [pintakosteudenosoitin](https://fise.fi/asiasana/pintakosteudenosoitin/)
- [pintakosteudenilmaisin](https://fise.fi/asiasana/pintakosteudenilmaisin/)
- [tutkimus](https://fise.fi/asiasana/tutkimus/)
- [kastuminen](https://fise.fi/asiasana/kastuminen/)
- [kuivaaminen](https://fise.fi/asiasana/kuivaaminen/)
- [olosuhteiden hallinta](https://fise.fi/asiasana/olosuhteiden-hallinta/)
- [betonielementti](https://fise.fi/asiasana/betonielementti/)
- [betoniuloke](https://fise.fi/asiasana/betoniuloke/)
- [kannakkeen leveys](https://fise.fi/asiasana/kannakkeen-leveys/)
- [kantava rakenne](https://fise.fi/asiasana/kantava-rakenne/)
- [leuka](https://fise.fi/asiasana/leuka/)
- [luhtikäytävä](https://fise.fi/asiasana/luhtikaytava/)
- [lyhyt uloke](https://fise.fi/asiasana/lyhyt-uloke/)
- [massiivilaatta](https://fise.fi/asiasana/massiivilaatta/)
- [sortuma](https://fise.fi/asiasana/sortuma/)
- [suojabetonietäisyys](https://fise.fi/asiasana/suojabetonietaisyys/)
- [järjestelmä](https://fise.fi/asiasana/jarjestelma/)
- [järjestelmäsavupiippu](https://fise.fi/asiasana/jarjestelmasavupiippu/)
- [lämpötila](https://fise.fi/asiasana/lampotila/)
- [metallisavupiippu](https://fise.fi/asiasana/metallisavupiippu/)
- [palaminen](https://fise.fi/asiasana/palaminen/)
- [palo](https://fise.fi/asiasana/palo/)
- [paloturvallisuus](https://fise.fi/asiasana/paloturvallisuus/)
- [pintalämpötila](https://fise.fi/asiasana/pintalampotila/)
- [rakennuspalovaara](https://fise.fi/asiasana/rakennuspalovaara/)
- [savupiippu](https://fise.fi/asiasana/savupiippu/)
- [sivusiirtymä](https://fise.fi/asiasana/sivusiirtyma/)
- [suojaetäisyys](https://fise.fi/asiasana/suojaetaisyys/)
- [syttyminen](https://fise.fi/asiasana/syttyminen/)
- [tulipalo](https://fise.fi/asiasana/tulipalo/)
- [ullakko](https://fise.fi/asiasana/ullakko/)
- [kalkkihiekkatiili](https://fise.fi/asiasana/kalkkihiekkatiili/)
- [paikalla muurattu savupiippu](https://fise.fi/asiasana/paikalla-muurattu-savupiippu/)
- [poltettu tiili](https://fise.fi/asiasana/poltettu-tiili/)
- [tiili](https://fise.fi/asiasana/tiili/)
- [hiiltyminen](https://fise.fi/asiasana/hiiltyminen/)
- [palomuuri](https://fise.fi/asiasana/palomuuri/)
- [tulisija](https://fise.fi/asiasana/tulisija/)
- [betoniseinä](https://fise.fi/asiasana/betoniseina/)
- [leikkauskestävyys](https://fise.fi/asiasana/leikkauskestavyys/)
- [pystysaumabetoni](https://fise.fi/asiasana/pystysaumabetoni/)
- [sisäkuori](https://fise.fi/asiasana/sisakuori/)
- [liitinhormi](https://fise.fi/asiasana/liitinhormi/)
- [savukaasu](https://fise.fi/asiasana/savukaasu/)
- [uretaani](https://fise.fi/asiasana/uretaani/)
- [kiuas](https://fise.fi/asiasana/kiuas/)
- [jatkuvalämmitteinen](https://fise.fi/asiasana/jatkuvalammitteinen/)
- [tehdasvalmisteinen](https://fise.fi/asiasana/tehdasvalmisteinen/)
- [sulisija](https://fise.fi/asiasana/sulisija/)
- [yhdyshormi](https://fise.fi/asiasana/yhdyshormi/)
- [nuohous](https://fise.fi/asiasana/nuohous/)
- [tarkastus](https://fise.fi/asiasana/tarkastus/)
- [tuulettuminen](https://fise.fi/asiasana/tuulettuminen/)
- [hirsirakenne](https://fise.fi/asiasana/hirsirakenne/)
- [läpivienti](https://fise.fi/asiasana/lapivienti/)
- [muodonmuutos](https://fise.fi/asiasana/muodonmuutos/)
- [eristys](https://fise.fi/asiasana/eristys/)
- [eristyskerros](https://fise.fi/asiasana/eristyskerros/)
- [lisäeristäminen](https://fise.fi/asiasana/lisaeristaminen/)
- [puhallusvilla](https://fise.fi/asiasana/puhallusvilla/)
- [kaluste](https://fise.fi/asiasana/kaluste/)
- [muurattu](https://fise.fi/asiasana/muurattu/)
- [nuohousluukku](https://fise.fi/asiasana/nuohousluukku/)
- [ETA-hyväksyntä](https://fise.fi/asiasana/eta-hyvaksynta/)
- [osastoiva rakennusosa](https://fise.fi/asiasana/osastoiva-rakennusosa/)
- [osastoivuus](https://fise.fi/asiasana/osastoivuus/)
- [palokatko](https://fise.fi/asiasana/palokatko/)
- [kuivuminen](https://fise.fi/asiasana/kuivuminen/)
- [ohutrappaus](https://fise.fi/asiasana/ohutrappaus/)
- [rapautuminen](https://fise.fi/asiasana/rapautuminen/)
- [rappaus](https://fise.fi/asiasana/rappaus/)
- [verhous](https://fise.fi/asiasana/verhous/)
- [puurunko](https://fise.fi/asiasana/puurunko/)
- [lattiapäällyste](https://fise.fi/asiasana/lattiapaallyste/)
- [kosteusmittaus](https://fise.fi/asiasana/kosteusmittaus/)
- [muovimatto](https://fise.fi/asiasana/muovimatto/)
- [VOC](https://fise.fi/asiasana/voc/)
- [hauras](https://fise.fi/asiasana/hauras/)
- [kestävyys](https://fise.fi/asiasana/kestavyys/)
- [sitkeys](https://fise.fi/asiasana/sitkeys/)
- [sortuminen](https://fise.fi/asiasana/sortuminen/)