Pätevyysvaatimukset koostuvat koulutus- ja työkokemusvaatimuksesta.
1. KOULUTUS
Koulutusvaatimus koostuu tutkinnosta, rakennuttajan pätevyyskoulutuksesta ja pätevyystentistä.
Tutkintona edellytetään rakennus- tai viheralalla suoritettua vähintään AMK-tasoista tutkintoa tai vastaavaa aiempaa tutkintoa. Aiemman vastaavan tutkinnon tulee olla rakennusalalla vähintään teknikon tutkinnon tasoinen ja viheralalla vähintään hortonomin tutkinnon tasoinen.
Poikkeustapauksissa voidaan erityisen painavin syin hyväksyä muu korkeakoulututkinto, jota on täydennetty laajalla rakennus- ja viheralan täydennyskoulutuksella. Lisäksi tulee olla pitkä rakennuttamiskokemus haettua pätevyyttä vastaavalla osa-alueella.
Pätevyyskoulutuksena edellytetään FISEn hyväksymää RAP-pätevyyskoulutusta: vähintään kymmenen päivää kurssimuotoista tai jaksotettua maisema- tai infra-RAP-koulutusta, joka sisältää viherympäristön rakennuttamisen edellyttämät perustiedot ja tehtäväalueet seuraavilla osa-alueilla:
Taustatiedot
- Rakentamista säätelevät lait, asetukset, määräykset ja ohjeet sekä viranomaisohjaus
- Rakennushankkeen kulku
- Konsulttitoiminnan ja rakennusurakoiden yleiset sopimusehdot
- Osapuolten keskeiset roolit, vastuut ja tehtävät rakentamisessa
Hankehallinta
- Hankesuunnittelu ja projektisuunnittelu
- Elinkaaritaloudellisuus
- Rakennushankkeen ympäristövaikutusten hallinta
- Hankkeen ulkoinen ja sisäinen viestintä
- Hankkeen projekti- ja kiinteistötiedon hallinta
- Hankkeen toteutusmuodot ja toteutusmuodon valinta
- Suunnittelun hankinta ja suunnittelun ohjauksen menettelyt
- Hankkeen sopimusjohtaminen ja hankintamenettelyt
- Tietomallintaminen
- Hankkeen rakentamisaikainen ohjaus
- Hankkeen riskien hallintamenettelyt
- Hankkeen kustannusten, aikataulun ja laadun hallinta
- Hankkeen turvallisuuden ja terveellisyyden hallinta
Hankkeen jälkihoito
- Vastaanotto- ja käyttöönottomenettelyt
- Takuu- ja käytönajan menettelyt ja vastuut
Viheralan tutkinnon suorittaneilta edellytetään lisäksi vähintään 5 op:n täydennyskoulutus sisältäen maa- ja georakentamisen perusteet (keskeiset laskelmat ja mitä mitoituslaskelmilla haetaan – riippuvuussuhteet ja vaikutukset) sekä maarakentamisen kokonaisuuden hallinta (liite).
Hakijan tulee olla läpäissyt FISEn valtakunnallisen kirjallisen pätevyystason pätevyystentin (RAP-infra). Pätevyyttä haettaessa tentti ei saa olla 5 vuotta vanhempia.
FISEn hyväksymät RAP- ja RAPS-koulutukset ja pätevyystentit löytyvät kohdasta pätevyyskoulutus ja tentit.
2. TYÖKOKEMUS
RAP- pätevyyteen vaaditaan rakennusalan tai maisemarakentamisen työkokemusta tutkinnosta ja työn vaativuudesta riippuen seuraavasti:
- rakennusmestari(AMK) tai aiempi vastaava tutkinto vähintään 8 vuotta
- rakennusalan insinööri(AMK) tai rakennusarkkitehti(AMK) tai vastaava aiempi tutkinto vähintään 6 vuotta
- rakennusalan diplomi-insinööri, arkkitehti tai insinööri(YAMK) vähintään 4 vuotta
- hortonomi(AMK) tai aiempi hortonomi vähintään 6 vuotta
- maisema-arkkitehti vähintään 4 vuotta
- muut tutkinnot vähintään 8 vuotta
Työkokemuksen arviointiperusteet:
- Arvioinnissa otetaan huomioon viimeisen 15 vuoden työkokemus.
- Työkokemuksesta tulee kaikilla olla vähintään 3 vuotta rakennuttajatehtäviä.
- Työkokemus tulee pääsääntöisesti olla kokonaisuudessaan vaaditun tutkinnon suorittamisen jälkeistä. Ennen vaaditun rakennusalan tutkinnon suorittamista kertynyt rakennusalan työkokemus voidaan erityisin edellytyksin hyväksyä rakennuttajapätevyyttä arvioitaessa:
- kyseisen työkokemuksen tulee olla pidempiaikaista, täysipäiväistä ja yhtäjaksoista, ja jonka voidaan todeta kehittäneen hakijan edellytyksiä rakennuttajatehtäviin,
- kyseisestä työkokemuksesta huomioidaan 1/3. Ts. 2/3 rakennusalan työkokemuksesta tulee olla tutkinnon jälkeistä,
- RAP-pätevyyteen vaadittu rakennuttajatyökokemus min. 3 vuotta tulee aina olla kokonaisuudessaan tutkinnon jälkeen hankittua,
- kyseisestä työkokemuksesta tulee hakijan laatia kattava selvitys, josta käy ilmi työnantajakohtaisesti työkokemuksen kesto ja täysipäiväisyys sekä hakijan tehtävät ja rooli,
- tämä poikkeus koskee vain rakennusalalla toimineita ja rakennusalan tutkinnon jatko-opiskelleita. Muun kuin rakennusalan korkeakoulututkinnon osalta ei aikuiskoulutustapauksissakaan tehdä poikkeuksia,
- RAPS-pätevyyttä jatko-opiskellut ja tutkinnon edeltävää työkokemusta hyödyntävä hakija voi hakea RAP-pätevyyden saatuaan, toimittuaan ensin vähintään 5 vuotta RAP-pätevyysluokan tehtävissä.
- Rakennuttamisen työkokemuksesta tulee vähintään puolet olla Suomessa hankittua.
- RAP-pätevyyteen kuuluu ensisijaisesti toimiminen aidosti rakennuttajana ohjaten hanketta tilaajan eduksi. Tällä tarkoitetaan, että henkilö toimii rakentamispalvelutuottajasta (rakennusliikkeistä) riippumattomana tilaajan edustajana ja hankkii rakentamispalvelut markkinoilta ulkopuolisilta palveluntuottajilta (tilanteeseen sopivimmalla toteutusmuodolla). Henkilö hoitaa mm. rakennusurakkasopimusten lisä- ja muutostöihin, aikatauluihin yms. tulkintaan ja ristiriitoihin sekä takuukysymyksiin liittyvät tehtävät tilaajansa riippumattomana edunvalvojana.
- Kokemuksen tulee kattaa rakennuttamisen olennaiset vaiheet C-IJ (3-7). Joku edellä mainituista vaiheista voidaan osittain kompensoida tietyn vaiheen A-K (1-8) erittäin vahvalla kokemuksella.
- Rakennusliikkeen palveluksessa toimiminen rakennuttajana voidaan erityisin edellytyksin hyväksyä rakennuttajapätevyyttä arvioitaessa seuraavin periaattein:
- Rakennusliikkeen palveluksessa kertynyt työkokemusaika huomioidaan pätevyyden arvioinnissa kertoimella 0,7 (eli hyväksyttävääkin rakennusliikkeessä hankittua rakennuttajatyökokemusta vaaditaan enemmän kuin rakentamispalvelutuottajasta riippumattomasti toimineelta rakennuttajalta),
- rakennusliikkeessä hankittu rakennuttajatyökokemus voidaan ottaa huomioon siltä osin, kuin rakennuttajatehtäviä on hoidettu erillään rakennusliikkeen tuotanto‐organisaatiosta ja työmaanjohto-organisaatiosta ja että rakennuttajatehtävät sisällöltään, luonteeltaan ja vaativuudeltaan vastaavat haettavan rakennuttajapätevyyden edellyttämiä rakennuttajatehtäviä ja vastuuta rakennushankkeen toteutuksesta,
- em. edellytysten täyttyessä ja kertoimella 0,7 huomioituna hyväksytään se, että rakennusliikkeessä rakennuttajakokemuksensa hankkinut pätevyyden hakija ei ole toiminut aidossa tilaajan edunvalvojan roolissa ja on esimerkiksi sopinut kohteiden urakoista työnantajayhteisöönsä kuuluvan tuotanto-organisaation kanssa. Tämän aidon tilaajan edunvalvontatehtäviin liittyvän rakennuttajatyökokemuksen puutteen kompensaatioksi edellytetään, että rakennusliikkeessä rakennuttajakokemuksensa hankkinut on henkilökohtaisesti toiminut johtavassa, vastuullisessa ja rakennushankkeen vaiheet (RAP‐pätevyydessä C‐IJ ja RAPS‐pätevyydessä A‐K) kattavassa rakennuttajaroolissa ja lisäksi pätevöitynyt hankkeiden kehittämiseen liittyvissä tehtävissä, kuten esim. kaavoitus‐, maankäyttösopimus‐, kiinteistökauppa‐, sijoittaja‐ ja vuokralaisneuvotteluissa. RAP‐pätevyyttä haettaessa jonkun hankevaiheen C‐IJ kokemuspuute voidaan osittain kompensoida tietyn vaiheen A‐K (1‐8) erittäin vahvalla kokemuksella. RAPS‐pätevyydessä täytyy kokemuksen kattaa kaikki vaiheet A‐K,
- rakennusliikkeessä hankitusta rakennuttajakokemuksesta tulee laatia kattava, työnantajan edustajan vahvistama erillisselvitys yksityiskohtaisine työtodistuksineen, joista käy ilmi hakijan tehtävät ja rooli toiminnassaan rakennusliikkeen rakennuttajana.