Betonirakenteiden vaativan luokan korjaussuunnittelijan (materiaalitekninen korjaus) pätevyys on rakennettu maankäyttö- ja rakennuslain sekä sitä täydentävien Ympäristöministeriön ohjeiden (Ympäristöministeriö: Suomen rakentamismääräyskokoelma) periaatteiden mukaisesti alan tarvelähtöisenä pätevyytenä.
Betonirakenteiden korjaussuunnittelussa tarkastellaan kuntotutkimuksen tulosten pohjalta eri vauriomekanismien, kuten raudoitteiden korroosion, betonin rapautumisen ja halkeilun vaikutuksia rakenteiden toimintaan ja kelpoisuuteen, valitaan korjaustavat, joilla saavutetaan rakenteelta vaadittavat ominaisuudet ja hidastetaan vaurioiden etenemistä sekä suunnitellaan tarvittavat korjaustoimenpiteet.
Kantavien rakenteiden kantavuuteen liittyvät tarkastelut ja korjaus- ja vahvistussuunnitelmat laatii kantavien betonirakenteiden korjaus- ja muutostyön suunnittelija, jolla on vähintään kohderakenteen vaativuusluokkaa vastaava kantavien rakenteiden suunnittelijan pätevyys.
Betonirakenteiden korjaussuunnittelijan pätevyyttä voi hakea erikseen seuraavilla osa-alueilla
Betonirakenteiden korjaussuunnittelijan pätevyydessä on yksi pätevyysluokka:
Tämä vastaa maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyä suunnittelutehtävän vaativaa vaativuusluokkaa.
Betonirakenteiden korjaussuunnittelun (materiaalitekninen) vaativuus
Pätevyysvaatimukset koostuvat koulutus- ja työkokemusvaatimuksista. Alla on esitetty tiivistetyt pätevyysvaatimukset pätevyysluokittain.
Koulutusvaatimus koostuu tutkinnosta ja opinnoista sekä pätevyystentistä.
Tutkinnon tulee olla kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu
Tutkinnon ja sitä täydentävien opintojen tulee sisältää taulukossa 1 esitetyt opinnot.
Taulukko 1. Opintovaatimukset eri osa-alueiden betonirakenteiden korjaussuunnittelijoille.
| PÄTEVYYDEN ALUE | OPINNOT |
| BETONIRAKENNUKSET |
|
| BETONISET INFRARAKENTEET |
|
Tutkinnon lopputyö voidaan osittain sisällyttää vaadittuihin opintoihin edellyttäen, että hakija osoittaa sen liittyvän olennaisesti haettuun pätevyyteen ja että se on vahvistanut hakijan osaamista esitetyistä aihealueista. Korkeintaan 30 % lopputyön opintopisteistä voidaan hyväksyä osaksi opintoja. Myös yli 10 vuoden suunnittelukokemuksella voidaan osittain (korkeintaan 20 %) korvata opintoja. Yllä esitetty opintojen kokonaismäärä tulee kuitenkin olla suoritettuna opintopisteinä.
Ns. AHOT-menettely eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on koulutusjärjestelmän piirissä toteutettavaa toimintaa. Halutessaan hakija voi kääntyä esim. pätevyyksiin valmentavien koulutusten järjestäjien puoleen. Pätevyyslautakunta ei tee AHOT-menettelyä, vaan hakemuksessa esitettyjen opintojen tulee olla koulutusorganisaatioiden todentamia.
Pätevyyskoulutus- ja pätevyystenttivaatimukset on esitetty taulukossa 2. Näillä varmistetaan osaaminen betonirakenteista, -teknologiasta, betonin vauriotavoista, kuntotutkimuksista, korjausmenetelmistä, korjaustöiden suunnittelusta ja laadun varmistamisesta sekä julkaisujen by41 Betonirakenteiden korjausohjeet ja by42 Betonijulkisivujen kuntotutkimusohjeet soveltamisesta betonirakenteiden kunnon tutkimiseen ja korjausperiaatteiden esittämiseen. Lisäksi
Taulukko 2. Pätevyyskoulutus- ja pätevyystenttivaatimukset eri osa-alueiden betonirakenteiden korjaussuunnittelijoilta.
| PÄTEVYYDEN ALUE | KURSSIT JA TENTIT |
| BETONIRAKENNUKSET |
|
| BETONISET INFRARAKENTEET |
|
Linkki FISEn hyväksymiin pätevyyskoulutuksiin ja sihteerijärjestön järjestämät pätevyystentit löytyvät kohdasta pätevyyskoulutus ja -tentit.
Hakemukseen liitettävä opintosuoritustaulukko: Opintosuoritusliite
Betonirakenteiden korjaussuunnittelijalta edellytetään vähintään 6 vuoden suunnittelukokemusta (avustavana tai vastuullisena suunnittelijana) pätevyyden alasta riippuen seuraavasti:
Työkokemuksesta vähintään 2/3 tulee olla kertynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelun aikaisesta työkokemuksesta hyväksytään vain se osuus, joka on syntynyt vaaditun opintopistemäärän täyttymisen jälkeen ja joka voidaan laskea suunnittelutyöksi.
Pätevyys on voimassa 7 vuotta kerrallaan, jonka jälkeen pätevyys tulee uusia.
Pätevyyden uusimisella hakija osoittaa, että on toiminut aktiivisesti todetun pätevyyden määrittelemässä tehtävässä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi tiedot työsuhteista, työkokemuksesta ja päivityskoulutuksesta pätevyyden voimassaoloajalta.
Työkokemus pätevyyden mukaisissa suunnittelutehtävissä pätevyyden voimassaoloajalta.
Betonirakenteiden korjaussuunnittelijan tehtävien suorittamista tukevaa päivityskoulutusta tulee olla vähintään 3 koulutuspäivää (21 opetustuntia) tai 3 op edeltävältä 7 vuoden rekisteröintiajalta.
Pätevyyttä tai pätevyyden uusimista haetaan FISEn digitaalisella Pätevyyspalvelulla, joka avautuu PÄTEVYYDEN HAKULOMAKE -painikkeesta tämän sivun yläosassa. Siirryt patevyyspalvelu.fi sivustolle, jossa on esitetty ohjeet palvelun käyttämiseen.
Pätevyyshakemuksen käsittely- ja rekisteröintimaksut löytyvät HAE PÄTEVYYTTÄ -kohdasta.
Lisätietoja betonirakenteiden korjaussuunnittelijan pätevyyden hakemisesta antaa pätevyyslautakuntaa ylläpitävä sihteerijärjestö BY.