Rakennusvirhepankki on julkinen tietokanta, joka sisältää asiantuntijoiden laatimia rakennusvirhekortteja rakentamisen eri vaiheissa toteutuneista rakennusvirheistä ja ratkaisuehdotuksia niiden korjaamiseksi. Sen on tarkoitus toimia rakentamisen eri osapuolten työkaluna, josta voi monipuolisesti hakea suunnittelussa, toteutuksessa tai ylläpidossa tarvittavaa tietoa niin uudis- kuin korjausrakentamisestakin.
Rakennusvirhepankin sisältämät rakennusvirhekortit esitetään puhtaasti tekniseltä kannalta ilman tapauksiin liittyviä tuotenimiä tai osapuolia. Tarkoitus ei siis ole leimata yksittäisiä henkilöitä, organisaatiota, ammattiryhmiä tai tuotteita. Tarkoitus on toimia puolueettomasti avoimena tiedon jakajana ja siten hyvän rakentamistavan edistäjänä.
Rakennusvirhepankin tavoitteena on esimerkkien avulla kuvata rakentamisen ongelmatilanteita ja siten estää vastaavia virheitä tulevaisuudessa.
Rakennusvirhepankkia ei tule rinnastaa voimassa oleviin määräyksiin, virallisiin ohjeisiin tai alan käsikirjoihin. Sen tarkoituksena on jakaa tietoa kokemusten pohjalta ja ohjata tiedonhakijoita luotettavien lähteiden pariin.
Rakennusvirhekorttien taustalla on aina uniikki ongelmatilanne, jonka muodostumiseen on voinut liittyä useita vaikuttavia tekijöitä. Niistä ei siten voi tehdä yleistyksiä, jotka koskevat tiettyä materiaalia, rakennetta tai laitteistoa kaikissa olosuhteissa. Esitettyjä rakennusvirhekortteja ei ole tarkoitettu todistusmateriaaliksi rakentamisen riitatapauksiin ja oikeudenkäynteihin.
Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin.
Rakennusvirhekortiston tavoitteena on jakaa korttien muodossa tietoa virheiksi tulkituista rakenne- ja järjestelmäratkaisuista ja hyvän rakentamistavan mukaisista korjaustavoista sekä lisäksi ohjata lisätietoa hakevaa luotettavien tietolähteiden pariin.
Virhekortistoon laaditaan virhekortit ennen kaikkea toistuvista ja lisäinformaatiota tarvitsevista ongelmatilanteista. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen sen laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.
Kortistoon kuuluvien korttien avulla voidaan
Rakennusvirhekorttien aiheet tulevat rakennusalan ammattilaisilta. Ehdotuksia korttien aiheiksi saavat lähettää esim. päteväksi todetut rakennesuunnitelmien ulkopuoliset tarkastajat ja rakennusvalvontaviranomaiset. FISEn nimeämä rakennusvirhepankin asiantuntijaryhmä/sihteerijärjestö valitsevat esitetyistä aiheista toteutettavat kortit.
Kortit laaditaan mahdollisimman yksityiskohtaiselle tasolle, mutta tapauksiin liittyviä tuotenimiä tai osapuolia ei esitetä. Mukaan pyritään saamaan ainakin toistuvimmat ja opettavaisimmat tapaukset. Yhdessä kortissa esitetään vain yksi virhe ja näin ollen yhdestä toteutuneesta ongelmatilanteesta voi syntyä useita kortteja. Korttiin liitetään kuvaus mahdollisesta korjaustavasta ja hyvän rakentamistavan mukaisesta ratkaisusta kortin laatimisajankohtana. Esitys rajoittuu virheeseen liittyviin yksityiskohtiin, eikä siten yleensä ole koko rakennetta kattava. Esitettävistä lähdemateriaaleista on mahdollista etsiä lisätietoa laajemmin.
Virhekortin taustalla on aina virheeksi tulkittu ongelmatilanne. Koska ongelmatilanteen syntymiseen ovat vaikuttaneet yleensä useat eri tekijät, virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien. Esimerkiksi ympäristöolosuhteet, materiaalien ominaisuudet ja työsuoritukset ovat aina erilaisia. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle onkin riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin.
Kortit laaditaan kortin aihealueen asiantuntijan toimesta. Kortin valmistuttua kyseessä olevan aihealueen pätevyyslautakunta arvioi kortin sisällön, viimeistelee sen ja toimittaa kortin hyväksyttäväksi FISEn hallitukseen. Hallitus päättää kortin hyväksymisestä.
Valmis tunnuksella varustettu kortti liitetään julkiseen rakennusvirhekortistoon fise.fi/rakennusvirhepankki/.
Hyväksymisen jälkeen kortti luokitellaan ja numeroidaan. Jokaisella kortilla on yksilöity tunnus RVP – X –YY- NRO. X on kortin pääryhmä ja se voi olla jokin seuraavista:
YY on kortin erityisala. YY voi olla:
Esimerkiksi ”Paikallavaletun betonilaatan jäätyminen” -kortti on varustettu tunnuksella RVP-T-BE-32. Kyseessä oli paikallavaletun betonilaatan (BE) valutyössä tapahtunut virhe (T).
Osa korteista voi liittyä useampaan kuin yhteen kortiston pääryhmään. Tällaisissa tapauksissa kortin tunnuksessa on kaksi tai useampia pääryhmiä kauttaviivalla erotettuna. Esimerkiksi RVP-S/M-BE-6 kertoo kuormatietojen virheellisestä määrittämisestä ja ongelmatilanne syntyi sekä suunnittelun (S) että menettelytapojen (M) laiminlyöntien seurauksena.