Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-T-BE-33

    Jännevoimasta murtuneet betonikannakset

    Julkaistu: 18.11.2008 / Päivitetty: 14.2.2017

    1. Virhe

    Piha-aluetta rajaavien tiiliseinien väliseen tilaan rakennettavan pysäköintitason jännitetyn holvin punoksien passiiviankkureiden ankkuroimiseksi vanhaan tiiliseinään tehtyjen kolojen täytevalu jäi vajaaksi.

    Kolot eivät olleet täyttyneet koska ilman poispääsystä ei ollut huolehdittu ja tärytys oli tehty huolimattomasti.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Jännitystyön yhteydessä kahdesta eri kohdasta yhteensä kolmen jännepunoksen ankkurit mursivat betonikannaksen ja nousivat ylös. Murtumishetkellä jännitysvoima oli noin puolet suunnitellusta.

    Työt keskeytyivät, jouduttiin suunnittelemaan ja toteuttamaan vaurioituneiden rakenteiden purku- sekä korjaustyö. Aikataulu kiristyi ja rakennuskustannukset nousivat.

    Kuva 1. Korjaussuunnitelma

    3. Virheen korjaaminen

    Murtuneiden kannasten kohdalta piikattiin pois vaurioitunut betoni sekä vaurioitumatonta betonia korjaustyön tekemiseen tarvittavan tilan vuoksi. Alue puhdistettiin ja passiiviankkurit vaihdettiin uusiin. Ankkurit siirrettiin poispäin alkuperäisestä kiinnityskohdasta. Raudoitukset sekä valettavan ja vanhan rakenteen väliset irrotuskaistat korjattiin suunnitelmia vastaaviksi. Korjausvalu tehtiin juotosbetonilla 600/3. Korjausvalun kovettumisen jälkeen punokset jännitettiin ja vastaava rakennesuunnittelija hyväksyi jännityspöytäkirjan.

    Kuva 2. Yleiskuva korjatusta ankkuroinnista. HUOM! Vanhaan tiilimuuriin tehty kolo, jonka täyttämättä jääminen aiheutti kannaksen lohkeamisen.

    Kuva 3. Lähikuva korjatusta ankkuroinnista.

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    Rakennustöiden laadunvarmistuksessa käytetään tarkastusasiakirjamenettelyä. Rakennus­töi­den tarkastusasiakirja laaditaan ennen rakennustöiden aloittamista ja sovitaan ketkä toimivat rakennusvaihekokonaisuuksien vastuuhenkilöinä ja keillä on oikeus tehdä tarkastusasiakirjaan työvaiheiden osatarkastusmerkintöjä. Sovitaan mihin ja millä tavalla osatarkastusmerkinnät tehdään.

    Osana tarkastusasiakirjamenettelyä laaditaan tarkka ja yksilöity kirjallinen betonointi­suun­nitelma. Varmistetaan suunnitelman noudattamiseen tarvittavien hen­ki­löresurssien sekä kaluston ja tarvikkeiden olemassaolo.

    Hyvästä betonointisuunnitelmasta käy ilmi kuka antaa luvan valutöiden aloittamiselle sekä kuka varmistaa, että betonointityö suoritetaan asianmukaisesti.

    Rakennustöiden vastaavan työnjohtajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on valvoa, että tarkastus­asia­kirjamenettelyn mukaiset malliasennukset, työvaiheiden osatarkastukset sekä rakennusvaihe­kokonaisuuksien tarkastukset ja niiden suorittamisen dokumentoivat merkinnät tehdään oikea-aikaisesti.

    5. Muuta

    Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).

    Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.