Language:
Language:

RVP-T-BE-31

Kosteudenhallinta, ontelolaattojen onteloiden vedenpoisto

Julkaistu: 18.11.2008 / Päivitetty: 16.8.2018

1. Virhe

Rakennustyön aikana rakennustöiden vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut, että ontelolaattojen onteloiden vedenpoistoreiät avataan saumavalujen jälkeen. Onteloihin jäi runsaasti vettä.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Pitkään jatkuneesta rakenteen kosteudesta seuraa kosteus- ja homevaurio, joka saattaa pahimmillaan aiheuttaa terveyshaitan, mikäli altistus jatkuu riittävän pitkään. Vähimmillään pitkään jatkunut kosteusrasitus aiheuttaa maali- ja tapettipintoihin ulkonäöllistä heikkenemistä.

Rakennuskustannukset nousevat, koska ontelot joudutaan tyhjentämään ja kuivattamaan rakennuksen valmistumisen jälkeen erikoiskalustolla jo käytössä olevissa tiloissa.

Kuivattaviin pintoihin joudutaan poraamaan runsaasti reikiä ja käytännössä pinnat joudutaan pinnoittamaan uudestaan (kuvat 1 ja 2).

Asuinrakennuksissa kuivaus- sekä pintojen uudelleenpinnoitustyöstä aiheutuu asukkaille merkittävää asumisen haittaa.

Kuva 1. Keittiön katon kuivausputkistoa. HUOM! Reikien määrä.

Kuva 2. Yksittäinen kuivauspiste.

Asuinrakennuksissa kuivaus- sekä pintojen uudelleenpinnoitustyöstä aiheutuu asukkaille merkittävää asumisen haittaa.

3. Virheen korjaaminen

Kartoitetaan kosteusvaurion laajuus. Suunnitellaan kuivaustyö ja tehdään kosteudenmittaus­suunnitelma sekä kuivaussuunnitelma.

Tarvittaessa järjestetään asukkaille väliaikainen majoitus.

Suojataan valmiit pinnat ja varataan kalusto vuotavan irtoveden keräämiseksi. Porataan ontelot auki riittävässä laajuudessa ja valutetaan irtovesi pois. Kuivataan ontelot koneellisesti. Mitataan kosteudet suunnitelman mukaisesti. Kun ontelot ja betoni on todettu kuiviksi, paikataan reiät ja uusitaan pinnoitteet.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Ontelolaatoissa tulee olla vesireikä jokaisessa erillisessä (myös työmaavalulla erotetussa) ontelossa työmaalla onteloon pääsevän veden poistamiseksi. Ontelolaatan molempiin päihin porataan tehtaalla vesireiät Ø 12–14 mm. Ne tehdään alapintaan noin 500–1500 mm laatan päästä. (Parma Oy, ontelolaattojen asennus- ja työmaaohje)

Tilaajan on huolehdittava rakennusaikana onteloihin kertyvän veden poistosta ja estää jäätymisvaurioiden syntyminen. Onteloiden vedenpoistoreiät tulee tarkistaa ja tarvittaessa avata mahdollisimman nopeasti laattojen saumaamisen jälkeen välipohjarakenteen kuivumisen jouduttamiseksi ja jäätymisvaurioiden välttämiseksi. Ontelolaatoissa on useita paikkoja, joissa reiät, varaukset, tartunnat, valut tms. tukkivat ontelon ja estävät näin veden pääsyn onteloiden päiden vesireikien kautta pois. Vesireikien tekemisestä näihin onteloihin huolehtii työmaa. (Parma Oy, ontelolaattojen asennus- ja työmaaohje)

Rakennustöiden valvomisessa käytetään tarkastusasiakirjamenettelyä. Rakennustöiden tarkastusasiakirja laaditaan ennen rakennustöiden aloittamista ja sovitaan ketkä toimivat rakennusvaihekokonaisuuksien vastuuhenkilöinä ja keillä on oikeus tehdä tarkastusasiakirjaan työvaiheiden osatarkastusmerkintöjä. Sovitaan mihin ja millä tavalla osatarkastusmerkinnät tehdään. Osana tarkastusasiakirjamenettelyä sovitaan malliasennuksista, joilla varmistetaan tekijöiden ammattitaito ja oikeiden työvälineiden saatavuus ja käyttäminen sekä oikeat työmenetelmät ja materiaalit.

Osana tarkastusasiakirjamenettelyä laaditaan rakennustyön alkaessa työmaan kosteudenhallinta­suunnitelma, jossa kartoitetaan kosteuden kannalta riskilliset materiaalit sekä työvaiheet, arvioidaan rakenteiden kuivumiseen menevä aika, huomioidaan esimerkiksi vuodenajasta johtuvat rakentamisolosuhteet, suunnitellaan kosteudenmittaus riskikartoituksen yhteydessä määriteltyjen tietojen pohjalta sekä varmistetaan riittävät henkilöresurssit kosteudenhallinta­suunnitelman mukaan toimimiseksi.

Rakennustöiden vastaavan työnjohtajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on valvoa, että tarkas­tus­asiakirjamenettelyn mukaiset malliasennukset, työvaiheiden osatarkastukset sekä rakennus­vaihekokonaisuuksien tarkastukset ja niiden suorittamisen dokumentoivat merkinnät tehdään oikea-aikaisesti.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017)

3 § Rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden olennaiset tekniset vaatimukset

Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää sen kosteustekniselle toimivuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.

Rakennuksen liian suuri kosteuspitoisuus tai kosteuden kertyminen rakennuksen osiin tai sisäpinnoille ei saa vaurioittaa rakennusta eikä aiheuttaa rakennuksessa oleskeleville terveyshaittaa.

5. Muuta

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).

Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöopas 2016.

Ontelolaattojen kosteudenhallinta. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2013.

Kuivaketju10.fi

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

Virhekortin pääluokka:

Virhekortin alaluokka:

Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.