Ontelolaatta-matalapalkkirakenteen välisen liitoksen toteutuksen virheet

RVP-T-BE-15

Julkaistu: 07.12.2006 / Päivitetty: 14.2.2017

1. Virhe

Virheet vääntörasitetun matalapalkin ja ontelolaatan muodostaman rakenteen toteutuksessa silloin, kun palkki ei heikon vääntökestävyytensä tai epäonnistuneiden liitosratkaisujen takia pysty välittämään palkin epäkeskeisestä kuormituksesta aiheutuvia vääntörasituksia raken­nuksen pystyrungolle.

Tällaisen syntyvää vääntöä kestämättömän palkin tapauksessa vääntö tasapainotetaan onte­lolaataston saumoihin asennettavilla saumateräksillä, jotka tulee ankkuroida matalapalkin alareunaan.

Yleisiä virheitä ovat:

  1. Väärä tuenta
    • Palkki tuetaan siten, että se pääsee vääntymään vaikka sitä ei ole suunniteltu synty­välle väännölle.
    • Palkki tuetaan jänteen keskeltä, jolloin taipumat ennen laataston saumavaluja eivät pääse tapahtumaan. Tällöin laatastoon syntyy palkin suuntaisia rasituksia, joita ei suunnittelussa ole otettu huomioon.
  2. Saumaterästen pois jättäminen
    • kun ontelolaataston saumat eivät kohtaa palkeissa olevia varauksia.
  3. Saumateräksen puutteellinen tartunta
    • saumaustyö on huonoa esim. puutteellisen tärytyksen takia
    • saumassa on tartuntaa heikentäviä tekijöitä kuten liian monta sauman pohjalla olevaa sähköputkea tai jäätä tai roskia.
  4. Saumaterästen epäonnistunut liitos palkkiin. Lyhyen (palkin leveys!) ankkurointimatkan takia joudutaan käyttämään erikoisratkaisuja kuten mutteriankkurointia.
  5. Pitkiä valutulppia sisältävät ontelolaatat asennetaan väärin päin, jolloin pitkät tulpat jäävät laataston väärälle puolelle.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Kortin kohdassa 2 esitetään mitä ongelmia virheestä seuraa.

Virhe 1
Asennustilanteessa vino tai epäkeskeinen työnaikainen tuenta saattaa johtaa palkin kiertymi­seen laataston alta ja ontelolaattojen putoamiseen. Tämä on vakava työturvallisuusriski. Palkin kantokyky on virheellisestä asennuksesta johtuen riittämätön, koska sitä ei ole suunniteltu kestämään vääntörasituksia. Palkin liitos pystyrakenteisiin saa ylimääräisiä vään­törasituksia, jonka johdosta liitos saattaa menettää kantokykynsä.

Virheet 1 ja 2
Ontelolaataston kannasten kestävyys väännöstä tai poikittaisesta taivutuksesta aiheutuvia lisäjännityksiä vastaan on riittämätön, joka alentaa laataston kantokykyä.

Virheet 2, 3 ja 4
Virheet aiheuttavat palkin kiertymisestä johtuen tason yläpuolisiin pintarakenteisiin halkeilu-vaurioita. Palkin kantokyky alittuu.

Virhe 5
Jos laatat asennetaan väärin päin siten, että pitkät tulpat jäävät väärälle puolelle, alentuu liitto-rakenteena palkin kanssa toimivan laataston pään leikkauskestävyys ja rakenteen kantokyky.

3. Virheen korjaaminen

Virheiden korjaaminen ennen saumavaluja on suhteellisen helppoa. Saumavalujen jälkeen korjaaminen taasen on hankalaa ja vaatii aina erillisen korjaussuunnitelman tekemistä.

Lisäksi

Virhe 1
Palkki ja laatasto tunkataan suoraksi ja tuetaan vääntöä estävästi ennen saumausvaluja.

Virheet 2, 3 ja 4
Virheet voidaan korjata suhteellisen helposti ennen saumausvaluja. Valujen jälkeen korjauk­sesta on tehtävä erillinen tapauskohtainen suunnitelma.

Virhe 5
Laatat on käännettävä oikein päin. Se käy suhteellisen helposti ennen saumausvaluja.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Palkkien ja laattojen valmistuksessa ja asennuksessa noudatetaan laadittuja, mitoituslaskelmiin perustuvia suunnitelmia. Suunnitelmat tulee tehdä hyväksytyn suunnittelujärjestelmän mukaan, joka on esitetty Rakentamismääräyskokoelman osassa Rakenteiden lujuus ja vakaus, Betonirakenteet, Betoni-teräs-liittorakenteet (http://www.ym.fi/Rakentamismaarayskokoelma).  Asennusdetaljeissa ja asennussuunnitelmissa huomioidaan ja tutkitaan sekä mitoituslaskelmin osoitetaan myös työnaikaisten asennus- ja kuormitustilanteiden edellyttämät tuentatoimenpiteet. Asennustyössä noudatetaan laadittuja suunnitelmia, ja asennustyö keskeytetään, mikäli asennustilannetta vastaavaa suunnitelmaa ei ole laadittu.

Asennustyönjohtajalla tulee olla FISE:n toteama pätevyys, ja huolehditaan myös siitä, että asennustyötä tekevät asentajat tuntevat ja ymmärtävät asennussuunnitelman sekä laadittujen asennusdetaljien sisällön.

Ontelolaataston palkit tuetaan päistään siten että vääntyminen estetään mutta taipumat mahdollistetaan. Saumateräkset sijoitetaan ja kiinnitetään palkin alareunaan siten että suunnitelmien mukaiset kestävyysvaatimukset täyttyvät. Saumavalut suoritetaan kelvollisissa olosuhteissa huolehtien siitä, että roskat, lumi, jää, sähköputkitukset tms. eivät heikennä saumavalun laatua eivätkä saumaterästen tartuntaa. Kaikki saumavalut tiivistetään huolellisesti täryttämällä. Pitkien tulppien valutäyttöjen onnistuminen varmistetaan poraamalla.

5. Muuta

Tässä koontikortissa mainituista virheestä 1 on laadittu erillinen kortti RVP-T-BE-9.

Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).

Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

Virhekortin pääluokka:

Virhekortin alaluokka:

Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.