Puutteellinen salaojitus

1. Virhe

Rakennuksen salaojajärjestelmä oli toteutettu puutteellisesti. Virheitä olivat salaojaputkien virheellinen asennus, tarkastuskaivojen puuttuminen ja salaojajärjestelmän huollon laiminlyönti.

Salaojat sijaitsevat usein liian ylhäällä perustuksiin nähden. Putkien kaltevuus voi olla liian loiva, halkaisija liian pieni ja maan painumisen seurauksena ne saattavat mennä notkolle tai alkaa viettää väärään suuntaan. Tarkastuskaivojen kannet voivat olla maan peitossa niin, ettei niiden sijaintia tiedetä eikä niiden säännöllinen tarkastaminen onnistu.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Virhe voi johtaa perustusten sekä ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden liialliseen kastumiseen, josta voi seurata

• Mikrobivaurioita (home- ja lahovauriot)
• Pintamateriaalien irtoamista ja värimuutoksia
• Pintamateriaalien, liimojen ja tasoitteen mikrobivaurioita sekä kemiallisia hajoamisreaktioita, joiden seurauksena sisäilmaan voi haihtua terveydelle haitallisia yhdisteitä.

3. Virheen korjaaminen

Rakennuspohja voidaan jättää salaojittamatta, mikäli erikseen selvitettynä perusmaan vedenläpäisykyky on todettu riittävän hyväksi eikä korkein pohjaveden korkeus ole ollut haitallinen.

Salaojitusputkistojen tulisi pääsääntöisesti sijaita rakennuksen perustusten ulkopuolella ja anturan alapinnan alapuolella. Syvälle meneviä pilareita tai perusmuuriperustuksia käytettäessä tulee salaojaputken olla pilarien välisen sokkelipalkin alapuolella tai riittävän syvällä perusmuurin yläosan suojaamiseksi alempana olevalta kosteudelta.

Mikäli salaojajärjestelmä on osin tai kokonaan puutteellinen, se tulee korjata asiantuntijan laatiman salaojasuunnitelman mukaisesti. Yleensä järjestelmä rakennetaan kokonaan uudestaan, jolloin rakennusta ympäröivä maa-aines kaivetaan pois. Tällöin myös sokkelin, maanvastaisen seinän ja perustusten kunto voidaan tarkistaa.

Rakennuksen salaojitusjärjestelmä koostuu salaojaputkista, salaojituskerroksesta, salaojakaivoista, tarkastusputkista/-kaivoista ja kokoojakaivosta (perusvesikaivosta). Vedet johdetaan yleensä kaivosta hulevesiviemäriin, mutta joissakin tapauksissa ne on luvallista johtaa joko kivipesään tai avo-ojaan. Salaojituskerroksen tarkoituksena on siirtää vedet salaojaputkistoihin. Se tehdään karkearakeisesta maa-aineksesta rakennuksen ympärille ja alle. Järjestelmän toiminnan kannalta olennaista on, että salaojituskerros muodostaa suoraan salaojaputkistoon yhteydessä olevan materiaalikerroksen.

Salaojaputket asennetaan pääsääntöisesti suoraviivaisesti tarkastuskaivoittain. Yksi loiva kaarre voidaan kuitenkin sallia kutakin kaivoväliä kohti. Kaivot tulisi sijoittaa rakennuksen nurkkien läheisyyteen sekä salaojien liittymä- ja korkoerokohtiin. Salaojaputkien kaltevuuden tulee olla vähintään 1:200; tavallinen kaltevuus on 1:100.

Kuva 1. Esimerkki rakennuspohjan kuivatuksesta (Meltex)

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017):

17 § Rakennuspohjan salaojitus

Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava rakennuspohjan salaojitus veden kapillaarivirtauksen katkaisemiseksi ja pohjavedenpinnan pitämiseksi riittävällä etäisyydellä rakennuksen alapohjasta sekä perustusten kuivatusvesien johtamiseksi pois perustusten vierestä ja rakennuksen alta.

Rakennuspohja voidaan jättää salaojittamatta, jos erityissuunnittelija on varmistunut perustamis- ja pohjaolosuhdeselvityksen perusteella, että perusmaan vedenläpäisykyky ja pohjaveden korkeus eivät ole omiaan aiheuttamaan haittaa rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle.

5. Muuta

Salaojajärjestelmän tarkoituksena on johtaa maaperässä virtaava vesi pois rakennuksen ympäriltä ja estää perustusrakenteiden kastuminen. Salaojajärjestelmän korjaustöiden yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös sekä pinta- että kattosadevesien poisjohtamiseen ulkoseinien vierustoilta. Mikäli rakennukseen ei ole asennettu sadevesijärjestelmää, tulisi myös sellainen asentaa. Huomattavaa on, että sadevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa salaojiin, koska salaojat saattavat johtaa niihin kertyneen veden perustuksiin esimerkiksi rankkasateen yhteydessä.

Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).

RIL 107-2012, Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2012.

RIL 126-2009, Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2009.

RIL 255-1-2014, Rakennusfysiikka 1 Rakennusfysikaalinen suunnittelu ja tutkimukset. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2014.

MaaRYL 2010, Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, Talonrakennuksen maatyöt. Rakennustietosäätiö, Helsinki 2010.

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy