Ontelolaatasto oli tuettu seinäkonsoliin vanerilapuilla, jotka olivat irrotuskaistaksi tarkoitetun neopreeninauhan päällä ja sijaitsivat seinäkonsolin etureunassa. Suunnitelmiin merkitty vaakasauman saumavalu oli jätetty tekemättä. Sauman toteutuksen rakennesuunnitelmien mukaisuuden tarkastaminen oli työmaan työnjohdon toimesta jätetty varmistamatta ennen sisävalmistustöiden aloittamista.
Seinäkonsolien teräkset olivat 45 – 90 millimetrin syvyydellä konsolin etureunasta. Ontelolaatoista vanerilappujen välityksellä siirtyvät kuormat kohdistuivat konsolin etureunaan, jossa raudoitus oli puutteellinen ja rakenne pelkkää betonia. Seinäkonsolien terästen oikean sijainnin tarkastaminen oli elementtitehtaan työnjohdon toimesta jätetty varmistamatta ennen elementin valamista.
Rakennuksen keskellä olevan liikuntasauman kohdalla olevissa seinäkonsoleissa havaittiin lohkeamia rakennuksen kymmenvuotistarkastuksen yhteydessä (kuva1). Myös ontelolaatan ja seinäkonsolin sekä seinäkonsolin ja ulkoseinäelementin liitoskohtaan asennettu elastinen sauma oli repeillyt. Saumasta oli asukkaiden havaintojen mukaan kuulunut ääntä.
Kuva 1 Tarkastuksessa havaittu lohkeama.
Kuva 2 Korjattu seinäkonsoli. Teräsosat on palosuojamaalattu.
Huoneistot tyhjennettiin asukkaista perusteellisemman tutkimuksen alkaessa ja huoneistot olivat tyhjillään koko korjaustyön ajan.
Rakenne korjattiin asentamalla konsolin alle rivoilla jäykistetty kulmateräs ja valamalla teräksen ja konsolin väli täyteen juotosbetonilla painelaatikkovaluna (kuva 2). Kulmateräs kiinnitettiin betoniseinään läpipulteilla (kuva 3). Konsolin etureunaan asennettiin toinen kulmateräs, joka myös kiinnitettiin läpipulteilla. Ennen terästen asentamista lohkeamat ja rakenteen aukaistut kohdat korjattiin sekä hiottiin tasoitteet pois alkuperäisistä pinnoista.
Teräsosien palosuojaus tehtiin yleensä levysuojauksena sekä ahtaissa paikoissa palosuojamaalilla (Kuva 2). Palosuojauksena toimivat kotelot sekä palosuojamaalatut teräsosat merkittiin huoneistoittain koteloihin sekä palosuojamaalattuihin teräsosiin kiinnitetyillä tarroilla.
Kuva 3 Seinäkonsolin korjaussuunnitelma.
Rakennustyössä noudatetaan Ympäristöministeriön ohjetta rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta YM5/601/2015. Varmistetaan, että esivalmisteiset tuotteet ovat tuotehyväksynnän piirissä ja tuotehyväksyntä kattaa käytön edellyttämät ominaisuudet.
Tässä esitetään lisäksi alkuperäisen 2008 valmistuneen virhekortin yksityiskohtaisia ohjeita, jotka eivät ole ristiriidassa ympäristöministeriön ohjeen (YM5/601/2015) kanssa.
Teräsbetonielementtien betonipeitteen suunnitelmien mukaisuuden varmistamiseen kehitetään toimiva mittausmetodi ja dokumentointitapa, joilla estetään virheellisten elementtien toimittaminen työmaille. Elementtien vastaanottotarkastuksen sisältöön kiinnitetään huomiota työmaan työnjohdon toimesta ja tehdään esimerkiksi betonipeitemittauksia kriittisimpien elementtien osalta erillisen suunnitelman mukaisesti.
Rakennustöiden vastaava työnjohtaja huolehtii, että rakennustyön edetessä tarkastetaan rakenteiden sekä niiden liitosten suunnitelmien mukaisuus. Vuodesta 2000 lähtien tarkastusmerkinnät on pitänyt tehdä rakennustyön tarkastusasiakirjaan, jonka yhteenveto-osan jäljennös luovutetaan rakennusvalvontaviranomaiselle arkistoitavaksi lopullisen loppukatselmuksen yhteydessä. Huolehditaan, että elementtiasennustyön johtajalla on rakenneluokan mukainen pätevyys.
Kantavien rakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti, koska osa vaurioitumisista tapahtuu pitkän ajan kuluessa. Rakenteiden kunnon tarkastaminen tehdään lähietäisyydeltä. Rakenteiden kunnon tarkastamista varten tehdään ohje rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjekirjaan.
Virhekortin pääluokka:
Toteutus
Virhekortin alaluokka:
Kantavat rakenteet
Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.