Painelaatikkovaluun käytetyn itsestään tiivistyvän betonin leviämä mitattiin suoraan pumppu-autosta otetusta näytteestä eikä pumppausletkun purkupäästä. Valettavat määrät olivat melko pieniä ja valutöiden alkuvaiheessa betonimassa oli jäykempää kuin oli suunniteltu.
Pilarin ja palkin välissä käytetyn neopreenilaakerin materiaalin suunnitelmien mukaisuus tarkastettiin puutteellisesti ennen asennustyön aloittamista. Varmistuttiin ainoastaan neopreenin oikeasta kovuudesta (Shore 70) lähetysluettelon perusteella, mutta suunnitelmissa esitetyt puristusjännityksen (sallittu jännitys 10 MPa) sekä leikkausmodulin (liukukerroin 1,7 MPa) arvot jätettiin tarkastamatta sekä tilaus- että asennusvaiheessa.
Työmaalle toimitetut laakerit tutkittiin jälkeenpäin VTT:llä ja todettiin, että ne eivät täyttäneet suunnitelmissa esitettyjä vaatimuksia edes kovuuden osalta.
Painelaatikkovaluna tehty valu jäi vajaaksi (kuva 1) ja valettu pilarinpää jouduttiin vesipiikkaamaan auki sekä valamaan uudestaan.
Ensimmäistä korjattua pilaria kuormitettaessa yläpään betoni lohkesi laakerin alareunan kohdalta noin 45 asteen kulmassa pilarin kahdelta sivulta (kuva 2). Laakeri painui kasaan noin 2 mm (laskettu painuma noin 1,3 mm) ja pursui sivuille noin 10 – 15 mm mittauskohdasta riippuen. Kuormitus lohkeamishetkellä oli noin 80 – 90 prosenttia pysyvistä kuormista. Kannen hyötykuormaa ei ollut, koska kannen käyttö oli kielletty korjaustyön aikana.
Laakeri jouduttiin vaihtamaan yhdeksään jo korjattuun pilariin. Pilareiden päistä jouduttiin piikkaamaan yläosa pois ja valamaan painelaatikkovaluna uudelleen.
Kuva 1. Vajaaksi jäänyt painevalu.
Kuva 2. Kuormituksen yhteydessä laakerin laajenemisesta johtuva lohkeama.
Työsuunnitelmaa täydennettiin massan notkeuden mittauksen osalta. Massan notkeuden mittaus tehtiin jatkossa pumppausputkesta ulostulevalle massalle kun mittaus ensimmäisiin valuihin tehtiin suoraan autosta otetusta massasta.
Suunniteltiin uusi siltalaakerityyppinen ratkaisu (teräslevyllä vahvistettu neopreenilaakeri), joka testattiin ja todettiin toimivaksi. Kaikki laakerit vaihdettiin uuden tyyppisiin.
Kuva 3. Laakerin vaihdosta johtunut piikkaus. Uusi laakeri paikoillaan. Huom! uusi laakeri on kaksiosainen, ettei katastrofitappia tarvinnut katkaista ja piikata koko korjattua pilarin päätä pois.
Työvaihesuunnitelmaa laadittaessa kiinnitetään huomiota erikoistuotteiden kelpoisuuden toteamismenettelyihin, erityisesti tuotteen tunnistettavuuteen.
Työvaihesuunnitelmaa laadittaessa paneudutaan valun suuruudesta tai muista seikoista johtuviin erityispiirteisiin, kuten koestettavan erän ottopisteeseen.
Lisätietoa betonielementtien neopren laakereista löytyy verkkosivustolta www.elementtisuunnittelu.fi.
Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).
Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.
Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE OyVirhekortin pääluokka:
Toteutus
Virhekortin alaluokka:
Kantavat rakenteet
Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.