Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-T-PA-82

    Tulisijan takana oleva virheellinen seinärakenne

    Julkaistu: 27.05.2019

    1. Virhe

    Kuva 1. Vasemmalla purettua seinärakennetta saunan puolelta kuvattuna, oikealla puretut vaurioituneet seinän koolauspuut.

    Vuonna 2005 rakennetussa omakotitalossa oli aloitettu saunatilojen remontti. Purkutyön yhteydessä havaittiin korkeahko lämpötila saunan ja takkahuoneen välisessä seinässä sekä sen puukoolausten hiiltyminen. Takkahuoneen puolella olevan varaavan tulisijan lämmitys oli aiheuttanut seinän lämpenemisen ja edelleen vaurioitumisen.

    Varaavien tulisijojen kohdalla lämpö siirtyy tulisijan sisäosista ympäröiviin rakenteisiin hitaasti, jolloin mahdollinen vaaratilanne voi syntyä huomattavan myöhään varsinaisen lämmityksen jälkeen. Tässä tapauksessa takkahuoneessa sijaitsevaa varaavaa tulisijaa oli lämmitetty edellisen kerran lauantaina ja purkutyö suoritettiin maanantaina.

    Tulisijan valmistajan asennusohjeet edellyttivät tulisijan taakse täyden tiilen (130 mm) palomuuria ja 50 mm tuuletusväliä, jonka jälkeen puurakenteinen saunanseinä eristeineen, alumiinipapereineen ja paneeleineen voitiin rakentaa.

    Palomuurin sijaan seinärakenteena oli käytetty valmistajan ohjeista ja rakennesuunnitelmista poiketen 75 mm harkkoa, johon oli suoraan ilman tuulettuvaa ilmaväliä kiinnitetty saunan puukoolaus, eriste, alumiinipaperi ja paneeli. Lämmön siirtymistä oli todennäköisesti edesauttanut myös puukoolauksessa käytetyt kiinnitysproput.

    Virheellisen seinärakenteen vuoksi suojaetäisyys palava-aineiseen puukoolaukseen jäi liian pieneksi.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Virheestä aiheutuvia ongelmia olivat:

    • seinärakenteen kuumeneminen
    • puukoolauksen hiiltyminen
    • rakennuspalovaara

    3. Virheen korjaaminen

    Tulisijan takana oleva seinärakenne puretaan. Korjaustoimenpiteet suunnitella tapauskohtaisesti olemassa olevat rakenteet ja tulisijavalmistajan asennusohjeet huomioiden.

    Korjaustyö dokumentoidaan, tarkastetaan sekä pidetään tarvittavat viranomaiskatselmukset.

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017):

    3 § Paloturvallisuutta koskevien olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen osoittaminen

    Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.

    Laki pelastustoimen laitteista (10/2007):

    1 § Lain tarkoitus

    Tämän lain tarkoituksena on varmistaa, että pelastustoimen laitteet ovat turvallisia ja tarkoitukseensa sopivia sekä että ne vaatimustenmukaisina voidaan esteettä luovuttaa markkinoille ja käyttöön.

    Lain tarkoituksena on myös varmistaa, että pelastustoimen laitteiden oikealla asennuksella, huollolla ja tarkastuksella turvataan laitteiden tehokas ja luotettava toiminta niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.

     

    Tehdasvalmisteisia tulisijoja koskevien määräysten ja ohjeiden mukaan tulisijan asennuksessa on noudatettava asennusohjeiden mukaisessa suoritustasoilmoituksessa (DoP) mainittua suojaetäisyyttä. Asentamisen yksityiskohdissa on noudatettava valmistajakohtaisia ohjeita.

    Asennustyön suorittajalla tulee olla riittävä asiantuntemus ja ammattitaito. Vastaavan työnjohtajan tulee varmistaa, että rakennustyön toteutus vastaa suunnitelmia.

    Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti.

    5. Muuta

    Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

    Lähteet

    Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017).

    Laki pelastustoimen laitteista 12.1.2007/10. Sisäministeriö.

    SFS-EN 15250    Kiinteällä polttoaineella lämmitettävät varaavat tulisijat – Vaatimukset ja testausmenetelmät.

    SFS 7021 ”Kiinteällä polttoaineella lämmitettäville varaaville tulisijoille, kamiinoille, kotitalousliesille ja takkasydämille eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot”.

    RIL 195-1-2018 Rakenteellinen paloturvallisuus – Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

    RIL 251-2015 Tulisijat. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

    Ympäristöministeriön verkkosivut CE-merkintää koskien: https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Rakennustuotteiden_tuotehyvaksynta/CEmerkinta.

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.