Ulkoseinän alaosan kosteusvaurio

1. Virhe

Keskeneräisen ulkoseinärakenteen alaosa pääsi rakennusaikana haitallisesti kastumaan, mistä seurasi seinärakenteen alaosan vaurioituminen myöhemmin. Kosteusvaurion taustalla oli useita puutteita, joista merkittävimmät olivat seuraavat:

• Betonisokkelin yläpinta oli vaakasuora, paikoitellen jopa sisäänpäin viettävä. Yläpinta ei johtanut sen päälle rakennusaikana kertynyttä vettä tai lumesta sulanutta vettä ulospäin, vaan vesi pääsi kulkeutumaan seinän alaosiin.
• Julkisivuverhoukseksi tarkoitettu tiiliverhous muurattiin vasta kahden vuoden kuluttua seinän rungon rakentamisesta ja rakenne oli siten kahden talven ajan ilman julkisivuverhousta. Tiiliverhouksen alle asennettava ja tuulensuojalevyä vasten nostettava kermi ei ollut tässä vaiheessa vielä paikoillaan. Seinän alaosan puutteellisen sääsuojauksen seurauksena rakenteet kastuivat.
• Höyrynsulkuna toimivat polyuretaanilevyt asennettiin vasta toisena talvena sen jälkeen, kun rakennusta oli jo alettu lämmittää. Sisäilman vesihöyryn pitoisuus oli suuri mm. kuivuvien rakenteiden takia ja sitä tiivistyi tuulensuojana toimivaan rakennuslevyyn.

Kuva 1. Rakennuksen perustusleikkaus.

Kuva 2. Keskeneräinen seinärakenne kuvattuna ajankohtana, jolloin tiiliverhousta ei ollut vielä muurattu. Kuvasta näkyy lumen ja jään kertyminen sokkelin yläreunan päälle ja puutteellinen sääsuojaus.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Ensimmäiset havainnot ongelmista tehtiin rakennusaikana. Alajuoksun kastuminen todettiin jo ensimmäisen rakentamistalven jälkeen. Tehdyissä kosteusmittauksissa alajuoksun todettiin olevan märkä. Tätä ei kuitenkaan pidetty huolestuttavana, vaan puurakenteen ajateltiin kuivuvan aikanaan.

Rakenteen kuivumiskykyä selvitettiin toisen talven keväällä rakennusfysikaalisilla mallinnuksilla. Mallinnustulosten mukaan alajuoksun kuivuminen oli hyvin hidasta. Yhtenä merkittävänä kuivumista hidastavana tekijänä oli kylmä ja sen takia kostea alajuoksu. Kylmyys johtui sekä tuulensuojalevyn vähäisestä lämmöneristävyydestä että sen sijainnista kylmän betonirakenteen päällä. Mallinnustulosten esiin tuomista riskeistä huolimatta rakennus päätettiin tehdä valmiiksi.

Rakennuksessa todettiin sisäilmaongelmia noin kolmen vuoden kuluttua sen valmistumisesta. Yhtenä mahdollisena ongelman aiheuttajana tutkittiin seinärakenteen alaosaa. Tehdyissä tutkimuksissa rakenteen alaosasta löytyi kosteusvaurioindikaattorimikrobeja. Metrin korkeudelta otetuista näytteistä niitä ei enää löydetty.

3. Virheen korjaaminen

Korjauksesta tehdään suunnitelma ja määritellään siihen liittyvät laadunvarmistustoimenpiteet. Suunnitelmassa on otettava huomioon rakennusfysikaalisen toimivuuden ohella myös rakenteen kantavuuden säilyttäminen korjaustöiden aikana.

Tässä tapauksessa vaurioituneet alueet korjattiin poistamalla seinien alaosien rakenteet noin metrin korkeudelle. Tolppien alaosat ja alaohjauspuut sekä lämmöneristeen, tuulensuoja- ja sisäverhouslevyjen alaosat uusittiin kokonaan.

Korjaustöiden laadunvarmistus tehtiin työn lopussa tiiviysmittauksella sekä kosteusmittauksilla noin vuoden kuluttua töiden valmistumisesta.

Kuva 3. Seinärakenne kuvattuna korjaustyön aikana. Alaohjauspuu ja runkotolppien alaosat on uusittu.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017):

 12 § Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatiminen ja sisältö

 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava rakennushankkeen kosteudenhallinta-selvityksen laatimisesta.

 Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa, toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen sekä kosteudenhallinnan henkilöresurssit. Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä myös tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä.

 13 § Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatiminen ja sisältö

 Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava työmaan kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen.

 Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman sisältöön sovelletaan rakentamisen suunnitelmista ja selvityksistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (216/2015) 15 §:ää. Sen lisäksi työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tiedot rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaavista rakennusvaiheen vastuuhenkilöistä.

 14 § Rakennustuotteiden ja -osien suojaus

 Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava rakennustuotteiden ja keskeneräisten rakennusosien suojaamisesta kastumiselta ja epäpuhtauksilta työmaavarastoinnin ja rakentamisen aikana.

 Julkisivumuurauksen alareunan sijainti alajuoksun alapintaa alempana pienentää riskiä veden joutumisesta seinärakenteeseen sekä rakennustyön aikana että valmiissa rakenteessa. Tuuletusraosta vettä poisjohtava kermi on hyvä asentaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kuva 4. Periaatekuva tuuletusvälillisen kerroksellisen tiiliverhotun ulkoseinän alareunan tuuletuksesta ja vedenohjauksesta. Seinän alaosan vedenohjaus ei saa vaikuttaa seinärakenteen alaosan kuivumiskykyyn heikentävästi. (Lähde: Rakennusten kosteustekninen toimivuus, Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta, 2020).

Rakennuksia, joissa on erillistä höyrynsulkua edellyttäviä kerroksellisia seinä- tai kattorakenteita (mm. puurunkoiset tiiliverhotut ulkoseinät), ei saa talvella eikä ylipäätään rakennusten lämmityskaudella lämmittää, ellei seinien ja katon höyrynsulkua ole huolellisesti asennettu paikoilleen. Erityisen riskialtis on tilanne keskeneräisessä rakennuksessa, jossa lämmityksen seurauksena vapautuu sisäilmaan kosteutta uusista, vielä paljon rakennuskosteutta sisältävistä rakenteista. Varsinkin vasta valettujen betonirakenteiden kosteustuotto on runsasta. Korkeasta sisäilman kosteudesta seuraa se, että kosteutta tiivistyy höyrynsuluttomassa kerroksellisessa rakenteessa tuulensuojan sisäpintaan.

5. Muuta

Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

 

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).

Rakennusten kosteustekninen toimivuus. Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Helsinki 2020.

RIL 107-2012. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Helsinki 2012.

RIL 255-1-2014. Rakennusfysiikka 1 Rakennusfysikaalinen suunnittelu ja tutkimukset. Suomen Rakennusinsinöörienliitto RIL ry. Helsinki 2014.

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy