Väärin toteutetut palokatkojen korjaustyöt

RVP-S/T-PA-90

Julkaistu: 18.05.2020

1. Virhe

Päivä- ja iltakäytössä olevassa 4938 m2 suuruisessa kokoontumistilassa toimi urheiluseurojen ylläpitämiä harrastustoimintoja. Vuonna 1992 valmistuneen rakennuksen osastoivissa rakenteissa sijaitsevia palokatkoja oli korjattu vuonna 2015 kaapeli- ja putkiläpivientien muutostöiden jälkeen.

Rakennuksen alkuperäiset palokatkot oli rakennettu pelti-palovilla-pelti -menetelmällä.  Tällaisia palokatkoja käytettiin yleisesti rakennusluvan myöntämishetkellä.

Korjattujen palokatkojen pistokoetarkastuksessa todettiin, ettei palokatkojen asennustyötä ollut suoritettu ETA-hyväksynnän vaatimusten mukaisesti (kuvat 1-4). Toteutettu työ ei vastannut annettua toimeksiantoa. Palokatkoasennusliike oli tietämättään tai tiedostaen asentanut käyttämiään tuotteita niiden asennusohjeiden vastaisesti. Erillistä palokatkosuunnitelmaa ei ollut laadittu.

Toteutus rikkoi palokatkoja koskevaa tuoteperhevaatimusta, sillä tuotteita ei ollut testattu yhteensopiviksi. Tuoteperheen ETA-hyväksynnästä (jolla palokatkot oli kohteessa toteutettu ja merkitty) ei löydy ohjeistusta kohteessa käytetylle toteutustavalle. ETA:n voimaan tulon jälkeen rakennetyypiltään pelti-palovilla-pelti-toteutustapaa ei ole testattu eikä hyväksytty ETA-hyväksynnän mukaiseksi palokatkon asennustavaksi. Rakennustuotteiden CE-merkintä ja CE-merkinnän ehtona oleva ETA-arviointi astuivat voimaan 1.7.2013 (ennen 1.7.2013 tuotteille haettiin ETA-hyväksyntöjä).

Kohteen palokatkojen yhteyteen asennetut tarrat oli täytetty virheellisin ja harhaanjohtavin tiedoin. Palokatkojen yhteyteen asennettujen palokatkotarrojen tarkoituksena on ilmaista, mikä on osastoivan rakennusosan läpiviennin luokkavaatimus (esim. EI 60), millä tuotteilla palokatko on toteutettu, sekä milloin asennus on toteutettu. Merkintä on palokatkojen ylläpitämistä ja muutostöitä varten.

Lisäksi palokatkoasentaja ei ollut huomannut, että osastoivissa rakenteissa molemmin puolin osastoivaan seinään kiinnitettyjen peltien välinen tila oli suurelta osin jäänyt tyhjäksi, eli alkuperäisetkään palokatkot eivät olleet täyttäneet rakentamisajan vaatimuksia.

Kuvat 1 ja 2. Metalliputkien virheellisiä läpivientejä.

Kuvat 3 ja 4. Kaapelien virheellisiä läpivientejä massiivirakenteen läpi.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Virheestä aiheutuvia ongelmia olivat:

  • tulipalon leviämisvaara palo-osastosta toiseen ennen rakenteille määriteltyä palonkestoaikaa (osastoivan rakennusosan luokkavaatimukseen perustuen, esim. EI 60).

3. Virheen korjaaminen

Mikäli alkuperäisesti toteutettuun pelti-palovilla-pelti -palokatkoon tehdään jälkikäteen lisäyksiä tai muita kuin vähäisiä muutoksia, tulee vanha palokatko purkaa ja rakentaa uudestaan voimassa olevien määräysten mukaisesti käyttäen ETA-hyväksyttyjä (ETAG 026) ja CE-merkittyjä tuotteita.

Vaihtoehtoinen tapa on käyttää palokatkoa, jonka kelpoisuus varmennetaan rakennuspaikkakohtaisesti.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017)

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

22) rakennusosalla rakennuksen kiinteää osaa, kuten seinää, väliseinää, lattiaa, kattoa, palkkia, pilaria, ovea, savupiippua tai läpivientiä, joka voi tarkoittaa sekä erillisiä rakennustuotteita liitoksineen että osia, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta tuotteesta.

 18 § Läpiviennit osastoivissa rakenteissa

Osastoivan rakennusosan läpi johdetut putket, roilot, kanavat, johdot, savupiiput ja hormit sekä kuljetinlaitteistojen edellyttämät läpiviennit eivät olennaisesti saa heikentää rakennusosan osastoivuutta.

 

Vaihtoehtoinen tapa

Vähäisissä muutoksissa palokatkoratkaisu voidaan palauttaa takaisin rakentamisajankohdan säädösten vaatimukset täyttäväksi eli korjataan pelti-villa-pelti-palokatko nykyaikaisilla materiaaleilla. Näin voidaan hyvin toteuttaen saavuttaa alkuperäisessä luvassa hyväksyttyä turvallisempi ratkaisu.

Ohjeessa RIL 270-2018 kuvataan kattavasti palokatkojen suunnittelu- ja toteutusprosessia sekä eri palokatkotuotteiden käyttöä.

Kuvissa 5 ja 6 on esitetty metalliputken ja kaapelinipun palokatkoratkaisuja.

Kuva 5. Metalliputken palokatko massiiviseinässä. (Lähde: valmistajan ohje)

Kuva 6. Kaapelinipun palokatko massiiviseinässä. (Lähde: valmistajan ohje)

5. Muuta

Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).

Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.

 

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017).

Ympäristöministeriön verkkosivut CE-merkintää koskien:

https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Rakennustuotteiden_tuotehyvaksynta/CEmerkinta

RIL 270-2018. Palokatkojen suunnittelu, toteutus ja huolto. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

Virhekortin pääluokka:
,

Virhekortin alaluokka:

Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.