Maapohjan painumisriski kantavan alapohjarakenteen alla

RVP-S-RF-45

Julkaistu: 01.12.2010 / Päivitetty: 12.12.2016

1. Virhe

Useita erilaisia riskirakenteiksi luokiteltavia maanvaraan valettuja kantavia lattioita on jouduttu korjaamaan joko kosteusvaurioiden tai lattian alhaisen pintalämpötilan takia. Ohessa käsitellään kaksi esimerkkiä lattiarakenteista, joita jatkuvasti rakennetaan ja joiden teossa huonoille ja painuville maapohjille piilee riskejä.

Kuva 1. Esimerkki 1: Yksinkertainen maata vasten valettu kantava laatta – painuma- ja tuuletusongelma.

Kuvassa 1 esitetyn maanvaraisen laatan ja sen varaan tehdyn lattian/pinnoitteen riskinä on maaperän painuminen. Huonoilla rakennuspaikoilla maaperän painuminen voi olla kymmeniä senttejä. Painumisen yhteydessä laatan tai sen minkä tahansa alapuolisten kerrosten väliin syntyy tyhjä tila, joka muuttaa rakenteen kosteus- ja lämpöteknistä toimintaa ja aiheuttaa kosteus- ja mikrobivaurioriskin.

Maapohjan painuminen aiheuttaa myös salaojituskerroksen ja viemäreiden painumista, joka voi aiheuttaen tukkeutumisia, vesivaurioita ja putkien irtoamista.

Kostumisriskiä saattaa pienentää, jos laatan alapinnassa käytetään vain yhtä eristekerrosta, joka pysyy kiinni valussa. Mineraalivillaa ei tule käyttää.

Paksun laatan kuivuminen on hidasta, joka sinänsä on kosteustekninen riski.

Kuva 2. Esimerkki 2: Kaksinkertainen maata vasten valettu kantava laatta – painuma- ja tuuletusongelma.

Esimerkissä 2 (kuva 2) on vastaavanlainen pohjamaan painumisongelma kuin esimerkissä 1. Maan varaan rakennetun kantavan laatan ja sen varaan rakennetun lattian riskinä on painumasta muodostuva ilmatila sepelikerroksen ja laatan väliin. Mikäli väliin pääsee kylmää ilmaa, lattia kylmenee, ja kosteutta alkaa tiivistyä kantavan laatan päälle. Joskus ongelmana voi olla kosteuden imeytyminen sepelikerroksen läpi, mikäli hienoainesta ei ole poistettu.

Joissakin tapauksissa esimerkin 2 tyyppisen rakenteen ongelmana on ollut väliseinien runkotolppien lähteminen suoraan alemman kantavan laatan päältä. Puurankoja tai levyseiniä ei saa aloittaa esimerkin 2 alemman kantavan laatan päältä.

Riskirakenteissa on yleisenä ongelmana se, että niiden suunnittelun yhteydessä laaditut työohjeet ovat olleet vähäisiä tai puutteellisia, eikä työmaalla rakenteita valmistettaessa ole osattu ottaa huomioon rakenteisiin liittyviä riskejä. Rakennusvirhe syntyy, jos pohjatutkimuk­sessa on todettu, että maaperä painuu, eikä sitä oteta huomioon.

Esimerkin 2 tapauksessa kantavan laatan kosteus tulee säilymään melko korkeana, eikä sen mukaista rakennetta suositella.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Maan painumisesta aiheutuvat mahdollisesti kylmää ilmaa sisältävät tilat aiheuttavat lattian kylmenemisen ja asumisviihtyvyyden vähentymisen. Kylmässä ilmassa tai alapuolisessa maaperässä oleva kosteus voi epäedullisissa olosuhteissa kertyä kantavan laatan päälle ja aiheuttaa homekasvuston. Esimerkissä 1 sisäpuolinen kosteus voi tiivistyä kantavan laatan yläpintaan.

Laatan alle muodostuva ilmaontelo voi toimia korvausilmareittinä.

Rakennuksen viemärien tarkastus ja korjaus voi olla lähes mahdotonta. Maapohjan mukana painuvat viemärit voivat vaurioitua.

3. Virheen korjaaminen

Korjaaminen vaatii aina tapauskohtaisen suunnittelun. Virheet tai kosteusongelmat voivat olla mahdottomia korjata lattiaa purkamatta.

Lattian eristeet voidaan mahdollisesti korjata alakautta tai eristeitä voidaan ehkä lisätä. Viemärien kannakointien korjaaminen on hankalaa. Jos maan pinta on laskeutunut runsaasti esimerkissä 2, eräs mahdollisuus parantaa rakenteen toimintaa on lisätä tyhjän alustatilan tuuletusta.

Rakenne voidaan jossain tapauksissa muuttaa siten, että siihen tehdään ryömintätila, levitetään maan pinnalle kevytsoraa, uusitaan viemäreiden kannatus ja järjestetään tuuletus (tarvittaessa koneellinen).

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Rakennetta tulee välttää erityisesti asuin- ja toimistorakennuksissa. Teollisuusrakennuksissa rakenne on mahdollinen.

Maaperän painumisesta aiheutuvia ongelmia voi vähentää esimerkiksi:

  • kiinnittämällä lämpöeristeet kantavan laatan alapintaan, jolloin mahdolliseen tyhjään väliin pääsevä kylmä ilma ei pääse suoraan vaikuttamaan kantavaan laattaan
  • tarvittaessa mahdollistamalla lattian alapuolinen tuuletus esimerkiksi salaojaputkien avulla
  • valitsemalla salaojituskerroksen materiaali oikein
  • rakentamalla lattia (päällyste) vasta kantavan laatan kuivuttua riittävästi
  • tiivistämällä alapohjalaatta ilmatiiviiksi
  • maarakennusteknisin keinoin estää painumaa, esim. stabiloinnilla ja kevytsorake-vennyksellä.

Maaperän painumisesta saattaa aiheutua ongelmia myös viemäreille. Siksi niiden sijoitus ja kannatus pitää maanvaraan valettujen laattojen yhteydessä suunnitella huolellisesti ja noudattaa Rakentamismääräyskokoelman aiheeseen liittyviä määräyksiä.

5. Muuta

Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

Virhekortin pääluokka:

Virhekortin alaluokka:

Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.