Hakutulokset sanalle: "harjapalkki" (3 kpl)

RVP-S-BE-4
Julkaistu: 03.10.2006 / Päivitetty: 8.4.2017

Jännitetyn harja-I-palkin ylälaipan (puristuslaipan) raudoituksen haoitus oli riittämätön.

Harja-I-palkeissa käytetään ylälaipassa vetoraudoitusta eliminoimaan jännittämisen aikana kehittyvistä vetojännityksistä aiheutuvaa halkeilua (kuva 1). Vetoraudoituksen jatkokset tulee toteuttaa EN 1992-1-1 mukaisia jatkospituuksia käyttäen.

Palkin kuormittamisen lopputilanteessa kyseinen raudoitus on puristettu ja se on sidottava aina nurjahduksen estävästi riittävällä haoituksella.  On virheellistä ajatella, että raudoitus on toimimaton vaikka rasituksen suunta on muuttunut.

Kuva 1 Harja-I-palkin rasitukset muodostuvat jännittämisen aikana jännevoimasta P0 ja palkin omasta painosta gB, joiden vaikuttaessa ylälaippa on vedetty. Vasta lopulli­sessa rakenteessa ylälaippa muuttuu puristetuksi.

RVP-S-BE-3
Julkaistu: 20.06.2006 / Päivitetty: 8.4.2017

Eräässä liikerakennuksessa jouduttiin vahvistamaan systeemirei’illä varustetut jännitetyt harjapalkit, koska reikien koot ylittivät selvästi suositukset ja suuret reiät olivat lähellä toisiaan.

Tapaukseen liittyy kaksi tarkasteltavaa ongelmaa: Palkin kestävyys jännevoiman siirron yhtey­dessä reikien kohdilla (RVP-S-BE-2) ja palkin leikkausvoiman kestävyys reikien alueella. Tässä kortissa tarkastellaan palkin leikkausvoiman kestävyyttä reikien alueella.

RVP-S-BE-2
Julkaistu: 20.06.2006 / Päivitetty: 8.4.2017

Eräässä liikerakennuksessa jouduttiin vahvistamaan systeemirei’illä varustetut jännitetyt harjapalkit, koska reikien koot ylittivät selvästi suositukset ja suuret reiät olivat lähellä toisiaan.

Tapaukseen liittyy kaksi tarkasteltavaa ongelmaa: Palkin kestävyys jännevoiman siirron yhtey­dessä reikien kohdilla ja palkin leikkausvoiman kestävyys reikien alueella (RVP-S-BE-3). Tässä kortissa tarkastellaan palkin kestävyyttä jännevoiman siirron yhteydessä.