Hakutulokset sanalle: "nurjahdus" (3 kpl)
Useita naulalevyristikoilla suunniteltuja suurilla jänneväleillä (> 20 metriä) valmistettuja rakennusten yläpohjia on jouduttu korjaamaan jälkikäteen, koska valmistuksen/asennuksen aikana on suunnitelmien vastaisesti jätetty osa pääkannattajaristikoiden puristetuista yläpaarteista tukematta.
Näin on tehty mm. sivuharjan alueella (kuva 1). Syynä virheeseen on todennäköisesti, että rakennuksen pituussuuntaisten sivuharjaa kannattelevien puuristikoiden on tuentoineen kuviteltu antavan riittävästi tukea myös pääkannattajille.
Kuva 1. Kattorakenteen tuentojen valmistusvirhe (sivuharjan kannattajia tai sen suuntaisia ruoteita ei ole piirretty kuvaan).
Erikoistyyppisillä puisilla naulalevyristikoilla tehtyjä yläpohjia (jänneväli > 20 metriä) on jouduttu korjaamaan ja/tai tukemaan jälkikäteen, koska työmaalla ei ole ymmärretty rakenteen toimintaa ja on tehty suunnitelmien vastaisia asennusratkaisuja.
Kuvan 1 tapauksessa virhe oli syntynyt, kun alemman kattokannattajan vaakasuoran yläpaarteen poikittaisia sivutukia ei ollut asennettu paikalleen, tai niiden liitokset oli tehty huolimattomasti siten, ettei liitoksen kestävyys ole riittävä.
Kuva 1. Erikoisrakenteinen puuristikko, joka on koottu päällekkäisistä osista.
Useita naulalevyristikoin suunniteltuja jänneväliltään noin 25 m yläpohjia on jouduttu vahvistamaan ja tukemaan, koska ristikon suunnittelijan ja vastaavan rakennesuunnittelijan välinen yhteistyö ei toiminut eikä työmaalla ymmärretty normaalista poikkeavaa uudenlaista ratkaisua.
Ristikot suunnitellaan nykyisin tietokoneella optimoiden, joka johtaa hoikkiin rakenteisiin. Hoikempi rakenne puolestaan edellyttää asennusaikaisen tilanteen ja ristikoiden lopullisen tuennan tarkempaa suunnittelua ja toteutusta.
Eräässä tapauksessa ristikot oli lisäksi toteutettu paloteknisistä syistä kolmen ristikon nippuina. Nippujen ristikot oli kiinnitetty toisiinsa siten, että ristikkonippu ei auttanut yläpaarteen nurjahdustuennassa merkittävästi. Ongelmaa lisäsi se, että kaikki nipun ristikot olivat identtisiä, jolloin mm. yläpaarteen jatkokset olivat samalla kohdalla aiheuttaen jatkoskohtaan kulmanmuutoksen ja sitä kautta koko yläpohjaan suuria vaakasuuntaisia lisärasituksia.