Hakutulokset sanalle: "palo" (10 kpl)

Esimerkkikuva savupiipun seinäläpiviennistä (itse kuva ei liity kuvattuun virhetilanteeseen)

Kiukaan metallinen järjestelmäsavupiippu oli toteutettu seinäläpivientinä, mutta läpivienti oli toteutettu virheellisesti käyttäen palosuojaeristeen vahvuutena vastaavaa eristepaksuutta kuin pystysuuntaisessa asennustavassa. Myös suojaetäisyys palava-aineiseen pystykoolaukseen oli riittämätön. Virheellisestä seinäläpiviennin asennuksen takia lämpö on päässyt johtumaan ympärillä olleisiin puisiin rakenteisiin aiheuttaen tulipalon.

Omakotitalon takkahuoneessa sijaitsevan, paikalla rakennetun metallisen savupiipun läpiviennin kohdalta oli lähtenyt tulipalo sytyttäen vesikaton palamaan. Rakennus kärsi merkittäviä savu- ja vesivahinkoja, mutta pelastuslaitoksen suorittaman ylipaineistuksen ansiosta rakennuksen yleissyttyminen vältettiin.

Omavalmisteinen metallisavupiippu oli rakennettu 1991. Tuolloin voimalla olevien määräysten (RakMK E3 1988) mukaan savupiipun sisäputken ympärillä tuli olla mineraalivillaa vähintään 50 mm asennettuna saumat limittäen vähintään kahtena kerroksena. Palontutkinnan perusteella mineraalivillan paksuus oli 40–50 mm ja se oli asennettu yhtenä kerroksena. Lisäksi eristekerroksessa havaittiin rako sisäkuoreen saakka.

Savupiippuun oli jouduttu tekemään läpiviennin kohdalle mutka, jotta se oli saatu sijoitettua kattorakenteiden väliin. Tästä huolimatta osa savupiipusta sijaitsi alle määräysten mukaisen 100 mm:n etäisyydellä palava-aineisista puurakenteista. Ilmeisesti savupiipun kaltevan osan kohdalla savukaasut olivat kuumentaneet eristekerrosta epätasaisesti, sillä sen kohdalla eristeet olivat sintraantuneet ja palaneet kiinni sisäputkeen. Eristeen eristämiskyky oli näin alentunut kohottaen savupiipun ulkokuoren pintalämpötilaa.

Savupiippuun liitetty tulisija oli tyypiltään metallinen kamiina. Ilmeisesti poikkeuksellisen korkeiden energiahintojen takia (syksy 2022) tulisijaa oli lämmitetty normaalia useammin ja isommilla pesällisillä. Tämä on voinut olla osasyynä savupiipun ylikuumenemiseen ja eristeiden sintraantumiseen.

Paikalla muurattuun savupiippuun oli liitetty uusi takkasydän, jonka savukaasujen johdattaminen hormiin oli toteutettu aikaisemmin paikalla ollutta takkasydämestä poikkeavasti aiheuttaen savukaasujen lämpötilan merkittävän nousemisen. Hormi oli kuumennut niin, että ympäröivät rakenteet sisäkatossa ja yläpohjassa olivat syttyneet. Tulisijan vaihdon yhteydessä ei ollut tehty muutoksia savupiippuun tai ympäröiviin rakenteisiin eikä myöskään tarkistettu suojaetäisyyksien riittävyyttä.

Tulipalon jälkeen tehdyssä tarkastuksessa ilmeni, että suojaetäisyydet palava-aineisiin materiaaleihin eivät olleet riittäviä rakennusajankohdan määräykset huomioiden.

Huolimatta puutteellisista suojaetäisyyksistä tiilihormin ympäröineet rakenteet olivat kestäneet vaurioitta jo lähes 50 vuotta, kun edellisen takkasydämen (mahdollisesti useiden) savukaasujen kierron ansiosta hormiin johdettujen savukaasujen lämpötila pysyi alhaisena.

Muurattu savupiippu ei tulipalossa kärsinyt näkyviä vaurioita.

Tehdasvalmisteinen järjestelmäsavupiippu oli pellitetty vesikatolla siten, että pellityksen takia savupiipun ympäröivä kotelo ei ole valmistajan ohjeiden mukaisesti tuuletettu. Kyseinen savupiippu on testattu koteloituun rakenteeseen edellyttäen valmistajan ohjeiden mukaista tuuletettua rakennetta, mutta näin toteutettu asennus oli virheellinen.

Pellityksen yhteydessä myös järjestelmään kuuluva päätekappale ja savupiipun hattu oli korvattu muilla kuin valmistajan osilla asennusohjeiden vastaisesti.

Palo on syttynyt takkaan liitetyn testatun ja hyväksytyn metallisavupiipun läpiviennin ympäriltä yläpohjassa. Läpiviennin kohdalla savupiipun ulkokuoren päälle oli asennettu palojälkien (kuva 1) perusteella mineraalivillaa yli 700 mm korkeudelle. Tämä oli aiheuttanut savupiipun sisäputken ja ulkokuoren välisen eristevillan ylikuumenemisen ja eristeen sintraantumisen (kuva 2). Sintraantuneen eristeen ominaisuudet olivat lämmittämisen yhteydessä oleellisesti heikentyneet aiheuttaen savupiipun ulkokuoren lämpötilan kohoamisen ja savupiipun läheisyydessä olevien rakenteiden syttymisen.

Saunarakennuksen vesikatto oli palanut testatun ja hyväksytyn metallisavupiipun läheisyydessä. Tulipalo oli aiheutunut jatkuvalämmitteisen kiukaan savupiipun virheellisestä asentamisesta. Savupiippuelementtien välinen limittämätön liitoskohta* oli asennettu yläpohjan läpivientikohdassa rakenteiden sisään. Tuntemattomasta syystä savupiippuun oli kohdistunut ulkoisia voimia (esim. säärasitus/lumikuorma, lämpölaajeneminen tai henkilön aiheuttama) ja savupiippuelementtien välinen liitoskohta oli auennut. Seurauksena jatkuvalämmitteisen kiukaan kuumat savukaasut olivat päässeet elementtien välisestä liitoskohdasta yläpohjan rakenteisiin sytyttäen ne palamaan.

* limittämättömällä liitoskohdalla tarkoitetaan pystysuorissa asennuksissa samalla tasolla vaakatasossa sijaitsevia eri savupiipun osien (sisäputki, eristemateriaalit, ulkovaippa) välisiä liitoksia

Piharakennuksen läheisyyteen sijoitettu kylpytynnyri oli aiheuttanut tulipalon, joka johti piharakennuksen tulipaloon ja tuhoutumiseen korjauskelvottomaksi. Kylpytynnyrin savupiipun etäisyys piharakennuksesta oli vain noin yksi metri ja sen korkeus suhteessa viereisen rakennuksen kattoon oli liian lyhyt. Tutkinnassa ei kiistattomasti voitu selvittää, oliko tulipalon syynä savupiipun ja palava-aineisen materiaalin välinen riittämätön suojaetäisyys vai mahdollisesti savupiipusta piharakennukseen lentänyt kipinä. Kamiinan savupiipun korkeus ylsi vain piharakennuksen räystään tasalle.

Peltikatolla ollut lumikuorma oli lähtenyt liikkeelle, vaurioittaen lähellä räystästä sijainnutta harkkopiippua (CE-merkitty elementtipiippu). Lumikuorman painosta savupiippu oli murtunut sisätiloissa halkeaman ulottuessa savukanavaan asti. Tapahtumaan vaikutti oleellisesti harkkopiipun sijainti lähellä jyrkähkön peltikaton räystästä, jolloin asetusten mukaisen savupiipun korkeuden katolla tulee olla suhteellisen pitkä.

Harkkopiipun asentamisessa ei ollut noudatettu valmistajan ohjetta vahvistaa harkkopiipun yläosaa raudoitusten avulla, joka olisi estänyt vahingon. Ohjeen mukaan raudoitus tarvitaan, kun savupiipun vesikaton yläpuolinen osuus ylittää yhden metrin. Harkkopiipussa oli vain yhdessä kulmassa raudoitus ohjeistetun neljän sijaan. Ohjeen mukainen juotosbetoni puuttui kokonaan.

Yläpohjan puhalluseristeellä toteutetun lisäeristystyön yhteydessä CE-merkityn, metallisen järjestelmäsavupiipun hormin läpivienti oli uusittu korkeampaa yläpohjan eristekorkeutta vastaavasti. Toteutuksessa oli käytetty metallihormin ympärille kipsilevystä rakennettua tuulettuvaksi tarkoitettua rakennetta. Kotelon korkeus ei ole riittävä, jotta estetään puhallusvillan kulkeutuminen kotelon sisään. Savupiipun ympärillä oleva läpivientieriste puuttuu ja tuulettuva tila oli täytetty tuntemattomalla eristemateriaalilla, joka ei täytä tulipalon etenemisen perusteella asetuksen vaatimuksia. Virheellisesti tehty rakenne ja siinä käytetyt materiaalit johtivat savupiipun läpiviennin kohdalla tulipaloon, joka ei kuitenkaan ehtinyt levitä ympäröiviin rakenteisiin. Eristyspaksuudeltaan yli 200 mm:n rakenteiden¹ läpiviennistä ja siinä käytetyistä materiaaleista annetaan ohjeet savupiipun asennusohjeessa. Savupiipun läpivientikohdassa ei saa olla palava-aineista materiaalia suoritustasoilmoituksen mukaisen suojaetäisyyden sisällä.

¹ Testistandardissa EN1859 käytetty eristyspaksuus

Markkinoilla olevissa valmispihasaunoissa on todettu useita paloturvallisuuspuutteita. Niistä on aiheutunut useita tulipaloja ja vaaratilanteita. Valmispihasaunoille ei ole kokonaisuutena EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisia vaatimuksia, koska kyseessä on rakennus eikä tuote. Valmispihasaunassa käytetyille yksittäisille tuotteille sen sijaan on tuotekohtaisia vaatimuksia.

Esiin tulleita virheitä ovat:

• pihasaunan kiuas, savupiippu ja yhdysputki* eivät ole CE-merkittyjä, vaikka niille on laadittu harmonisoitu tuotestandardi ja näin ollen ne on CE-merkittävä.  (*yhdysputkelle on useita, samaa tarkoittavia nimiä, kuten yhdyshormi, liitosputki, liitoshormi)
• puulämmitteisen kiukaan, savupiipun tai yhdysputken suojaetäisyydet eivät ole valmistajan ilmoittaman suojaetäisyyden mukaisia
• suojaetäisyyttä on pyritty pienentämään tavalla, joka ei ole mahdollista CE-merkityn tuotteen kohdalla
• CE-merkittyjen savupiippujen kohdalla ei ole huomioitu YM:n asetuksen 745/2017 (ko. asetus korvannut RakMK E3:n; 2011) vaatimuksia lämpötilaluokasta (T600) ja nokipalonkestävyydestä (G) kiinteää polttoainetta käyttävien tulisijojen kanssa
• kiukaan ja savupiipun yhteensopivuutta ei ole osoitettu kansallisissa määräyksissä vaaditulla tavalla
• savupiipun korkeus vesikatolla ei täytä kansallisia vaatimuksia
• pihasauna on sijoitettu liian lähelle muita rakennuksia tai naapuritontin rajaa