Hakutulokset sanalle: "sisäilma" (2 kpl)
Rakennuksen rakennusosia eikä niissä käytettyjä materiaaleja ollut selvitetty ennen rakennuksen peruskorjausta. Muutaman vuoden kuluttua peruskorjauksen valmistumisesta rakennuksen käyttäjille alkoi ilmaantua sisäilmaongelmaan viittaavia oireita.
Ongelmien syiden selvittämiseksi tehdyssä kosteus- ja sisäilmateknisessä kuntotutkimuksessa paljastui, että 1. kerroksen lattiassa (kuva 1) sekä ulkoseinien patterisyvennyksissä (kuva 2) oli laaja-alaisesti mikrobivaurioituneita muottilaudoituksia ja eristemateriaaleja ja niistä oli rakenteiden liittymien kautta ilmayhteyksiä sisätiloihin. Lisäksi ilmanvaihto oli peruskorjauksessa suunniteltu ottamatta huomioon vanhan rakennuksen vaipan epätiiviyttä, minkä seurauksena ilmavirtaukset epäpuhtauslähteistä sisäilmaan lisääntyivät peruskorjausta edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna.
Vasta vähän aikaa sitten peruskorjattu rakennus jouduttiin ottamaan pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi.
Kuva 1. Välipohjan sisässä oleva mikrobivaurioitunut muottilaudoitus (kuva: Ramboll Finland Oy).
Kuva 2. Ulkoseinän patterisyvennyksessä mikrobivaurioitunutta korkkieristettä (kuva: Ramboll Finland Oy).
Ulkoilmasäleiköksi on valittu ja asennettu ulkoilmakanavakokoa vastaava yleensä pyöreä vedetty al-levystä valmistettu säleikkö. Tällaisen säleikön aiheuttama virtausvastus saattaa olla jopa 200 Pa (esimerkiksi d=160 säleikkö ja ilmavirta 60 dm3/s). Säleikön virtausvastus on niin suuri, ettei sitä esitetä valmistajien käyrästöillä. Tällöin ei tarkoitettuja tuloilmavirtoja saavuteta.
Kuva 1. Kaaviokuva säleikön aiheuttamasta virtausvastuksesta.