Rakenteessa pintalaatat oli kiinnitetty maakostealla betonilla paikalleen. Rakenne oli rakennusteknisesti toimiva, mutta maakosteasta betonista liukenevat aineet tukkivat rakenteen vedenpoiston ja aiheutti vesivaurioita ja tulvimista.
Ongelma koskee myös vastaavaa lämmöneristämätöntä rakennetta.
Kuva 1. Pihakansirakenne
Maakostea betoni jää hyvin huokoiseksi ja siinä oleva sementti sitoutuu vain osittain. Tästä johtuen kerroksesta läpi suotautuva vesi liuottaa sementistä kalkkia, joka kiinnittyy/kivettyy salaojituskerrokseen, salaojakaivoihin ja viemäriputkiin, varsinkin vaakasuorille osuuksille. Tukkeuma putkissa voi olla täydellinen tai osittainen.
Kalkki voi tukkia myös perusvesikaivojen padotusventtiilit, jonka jälkeen myös salaojajärjestelmän putket tukkeutuvat (salaojaputkien reiät).
Pahimmissa tapauksissa putket ovat täyttyneet kokonaan kivettyneestä kalkista (kalsiumkarbonaatista). Putkien materiaalilla (kupari, muovi tai valurauta) ei ole havaittu olevan vaikutusta tukkeutumiseen, mutta putkien koolla on merkitystä.
Kivettyneen kalkin poistaminen liuottamalla ja mekaanisesti rouhimalla ei yleensä onnistu, vaan vaurio voidaan korjata purkamalla rakennetta siten, että tukkeutuneet kaivot voidaan uusia ja tarkastaa myös mahdollinen rakenteen salaojakerroksen tukkeutuminen. Salaojakerroksen ollessa myös tukkeutunut, on rakennetta purettava riittävän laajalta alueelta ja salaojakerros uusittava koko tukkeutuneelta alueelta.
Kun poistoputket ovat tukkeutuneet, joudutaan putket uusimaa, sillä kalkkisaostumasta johtuvan tukkeuman avaaminen ei yleensä onnistu rakennetta purkamatta. Usein myös verkoston kaivot joudutaan uusimaan. Jos vedenpoisto voidaan muuttaa ulkoiseksi, voidaan myös tällaista korjaustapaa harkita.
Maakosteasta betonista kulkeutuvan kalkin määrä vähenee ajan myötä ja korjatut rakenteet eivät yleensä tukkeudu uudestaan.
Maakosteaa betonia ei tule käyttää kansirakenteissa! Ensisijaisesti pyritään käyttämään pintalaattojen kiinnityksessä jotain muuta materiaalia.
Käytettäviä laattojen alustoja voivat olla esimerkiksi:
Poikkeustapauksissa maakosteaa betonia voidaan käyttää alueilla, joilla liukeneva kalkki joutuu maaperään eikä pääse tukkimaan viemäreitä.
Lisäksi kaikkien vedeneristyksen yläpuolisten betonirakenteiden pakkasenkestävyys tulee varmistaa, koska myös rapautuvasta betonista liukenee runsaasti kalkkia.
Lisätoimenpiteitä tukkeutumisen estämiseksi:
Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.
Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE OyVirhekortin pääluokka:
Suunnittelu
Virhekortin alaluokka:
Rakennusfysiikka
Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.