RVP-S/T-RF-71

Märkätilan vedeneristyksen vaurioituminen lattian kelluvan betonilaatan kaareutumisen vuoksi

1. Virhe

Peruskorjauksessa uimahallin märkätilan lattiarakenne oli korjattu vanhaa kantavaa betonilaattaa lukuun ottamatta. Rakenteessa oli lattialämmityksen vuoksi käytetty kelluvaa pintabetonilaattaa (kuva 1), ja tämä oli betonin kuivumisasteen vaihtelun seurauksena kaareutunut nurkissa ylöspäin. Vedeneristys- ja laatoitustyöt oli tehty liian aikaisin, eli ennen kuin reunannousu oli palautunut kuivumisasteen tasaantumisen seurauksena. Muutama kuukausi kohteen käyttöönoton jälkeen havaittiin märkätilan alapuolisen tilan katon maalipinnan vaurioituminen.

Rakenne tutkittiin ja havaittiin, että maalipinnan vaurioitumisen syynä oli vedeneristyksen vuotaminen. Pintabetonilaatta oli jatkanut kuivumistaan ja siten myös oikenemistaan, mistä oli aiheutunut lopulta seinän laattasaumaan ja laatoituksen taustalla olevaan vedeneristykseen liian suuri muodonmuutos. Ne eivät olleet kyenneet ottamaan tätä rasitusta vastaan, vaan niihin oli syntynyt halkeamia ja repeämiä (kuva 2). Vedeneristeen taakse päässyt vesi kulkeutui vanhan ohuen betonilaatan päälle ja imeytyi siitä laatassa olleiden halkeamien kautta laatan läpi alapintaan.

Kuva 1. Märkätilan kelluvan betonilaatan ja muuratun väliseinän liittymä (kuva Ramboll Finland Oy).

Kuva 2. Laatoituksen saumaan syntynyt halkeama märkätilan nurkassa (kuva Ramboll Finland Oy).

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Virheestä aiheutuvia ongelmia olivat:

• Vedeneristyksen vaurioituminen, josta seurasi
  • kosteuden pääsy eristekerrokseen ja betonilaattaan
  • alapuolisen tilan katon maalipinnoitteen vaurioituminen

3. Virheen korjaaminen

Ensiksi on selvitettävä vaurion syy kuntotutkimuksen avulla ja vaurioituneen alueen laajuus kosteusmittauksia hyödyntäen. Korjauksesta tulee tehdä suunnitelma ja määritellä siihen liittyvät laadunvarmistustoimenpiteet. Kuhunkin kohteeseen soveltuva korjaustapa on aina määriteltävä tapauskohtaisesti korjaussuunnittelijan toimesta.

Tässä tapauksessa vaurio korjattiin irrottamalla lattian reunimmaiset ja seinän alimmat laatat vedeneristyksen korjaamista varten. Lattian ja seinän liitoksessa ollut repeytynyt vahvikenauha poistettiin. Kastunut betonilaatta ja eristekerros kuivatettiin ja suunnittelijan määrittämä riittävä kuivuminen todennettiin kosteudenmittausten perusteella. Korjauksessa asennettiin uusi siveltävä vedeneriste ja vahvikenauha. Uusi vedeneriste limitettiin sekä seinässä että lattiassa alkuperäisen ehjän vedeneristeen päälle vedeneristeen valmistajan ohjeissa esitetyn minimipituuden verran ja lopuksi asennettiin uusi kiinnityslaasti ja laatoitus.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017):

3 § Rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden olennaiset tekniset vaatimukset

Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan velvollisuutena on huolehtia, että rakennuksen rakenteet täyttävät niiden kosteustekniselle toimivuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.

Lattialämmityksen käyttö märkätiloissa edellyttää rakenne- ja LVI-suunnittelijoiden yhteistyötä kosteustekniset ja muut tekniset vaatimukset täyttävän rakenneratkaisun suunnittelussa.

Kelluvan lattiarakenteen, jossa väliseinät alkavat kantavan laatan päältä, suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon seuraavat seikat:

• Reunannousu voidaan estää kiinnittämällä laatan reunat terästappien avulla väliseinään; mikäli tapitusta ei käytetä, reunannousujen on annettava palautua riittävästi ennen laatoitus- ja vedeneristystöiden aloittamista.
• Laatan paksuuden on oltava vähintään 80 mm.
• Käytetään nopeasti kuivuvaa ja vähän kutistuvaa betonia (suositeltava notkeusluokka S2 ja maksimiraekoko 16 mm) eikä päästetä laattaa kuivumaan liian nopeasti, jotta kosteuserot pysyvät pieninä ja reunannousut hallinnassa.
• Suositeltava raudoitus on halkaisijaltaan 8 mm raudoitusverkko 150 – 200 mm jaolla, ja se sijoitetaan kolmannespaksuuden päähän laatan yläpinnasta kaareutumisen vähentämiseksi; laatan yläpintaan erityisesti nurkka- ja reuna-alueilla sijoitettava lisäraudoitus estää nurkkien nousua.

Väliseinät voidaan muurata myös pintabetonilaatan päältä, jolloin reunannoususta ei aiheudu ongelmia. Väliseinän paino on otettava huomioon pintabetonilaatan paksuutta ja raudoitusta suunniteltaessa sekä lämmöneristeen kuormituskestävyyttä määritettäessä.

5. Muuta

Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).

RIL 107-2012. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

BY 45/BLY 7 Betonilattiat 2014. Suomen Betoniyhdistys r.y.

BLY 14 Betonilattiat-kortisto. Suomen Betonilattiayhdistys r.y. 2012.

Avainsanat

Märkätila, vedeneriste, vedeneristys, kelluva laatta, pintalaatta, laatoitus, reunannousu, lattialämmitys