Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen

1. Virhe

Kangaskattoinen teräshalli oli perustettu asfaltin päälle pilareiden pohjalevyjen varaan, jotka oli ankkuroitu neljällä noin metrin mittaisella vinosti maahan lyödyllä harjaterästangolla. Nostovoimalle mitoitettaessa omapainon osavarmuuskertoimena oli käytetty arvoa 1,2. Harja­teräsankkureille ei ollut tehty rakennuspaikalla vetokokeita. Rakennuksen käyttöikää ei ollut määritelty.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Kova tuulenpuuska voi lennättää näin ankkuroidun kevyen hallin paikoiltaan. Maaperän jäätymisestä ja sulamisesta voi aiheutua perustusten epätasaisia painumia ja niistä muodonmuutoksia ja mahdollisia lisärasituksia rakennuksen runkoon. Harjateräsankkurit ovat alttiina korroosiolle.

3. Virheen korjaaminen

Perustamistapaa ei käytetä pysyvissä rakenteissa. Käytettäessä tilapäisissä rakennuksissa mitoitus suoritetaan alla olevien periaatteiden mukaan.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Tilapäinen rakennus (maankäyttö- ja rakennuslaki 176 §) on tarkoitettu pysytettäväksi paikal­laan korkeintaan viisi vuotta. Rakennus tarvitsee viranomaisen myöntämän raken­nusluvan.

Tilapäisissä rakennuksissa ratkaisun käyttämisen tulee perustua laskentamenetelmiin, joiden pätevyys on kokeellisesti varmistettu. Kokeet ja koetulosten arviointi pitää olla tehty kokeel­liseen mitoitukseen hyvin perehtyneen henkilön valvonnassa.

Varmuuskertoimen murtokuormaan nähden pitää olla vähintään 2-kertainen, ellei tarkemmin menetelmin muuta osoiteta.

Rakennustyömaalla on lisäksi perustusten kelpoisuus varmistettava kokeellisesti, mikäli ei osoiteta että perustamisolosuhteet ovat vastaavat kuin laskentamenetelmän tarkistuksen yhteydessä tehdyissä kokeissa.

Kuormitukset määritetään Suomen rakentamismääräyskokoelman ”Rakenteiden lujuus ja vakaus” osan ”Rakenteiden kuormat” mukaan. Nostovoimalle mitoitettaessa omapainon osavarmuuskerroin on 0,9.

Rakennukselle laadittavissa käyttö- ja huolto-ohjeissa tulee olla ohjeet perustusten kunnon seuraamiselle ja tarkastuksille.

Standardi SFS-EN 13782 vuodelta 2006 käsittelee myös tilapäisten rakennusten perustamista maahan lyötävien teräsankkurien avulla.

Toteutettava rakenneratkaisu ja ankkuritankojen lukumäärä vaihtelevat rakennuskohtaisesti. Rakenne on laskennollisesti nivel. Mitoitus tehdään normaali- (nosto- ja puristus-) ja leikkaus­voimille. Kuvassa 1 on esitetty viitteellinen suunnitelma ankkuroinnista.

Kuva 1. Viitteellinen ankkurointipiirustus.

5. Muuta

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy