Hakutulokset sanalle: "homevaurio" (2 kpl)
Väestönsuojan yläpuolisessa kerroksellisessa välipohjarakenteessa oli käytetty kovakuitulevyä pintabetonilaatan valualustana (ks. kuva 1). Rakennuskosteutta (väestönsuojan paikalla valetun paksun kattolaatan sisältämää kosteutta, kevytsoraa asennettaessa käytettyä vettä ja pintabetonilaatan sisältämää kosteutta) oli jäänyt rakenteeseen (ks. kuva 2), mikä oli aiheuttanut kuitulevyyn mikrobikasvustoja. Lisäksi täyttökerros sisälsi homehtuvaa orgaanista ainesta kuten sahanpurua. Pintabetonilaatan kutistumisen seurauksena (ks. RVP-S-RF-65) laatan ja seinän liitos ei ollut tiivis, ja ilma pääsi virtaamaan mikrobivaurioituneista rakennekerroksista sisätiloihin. Tämän seurauksena niissä aistittiin mikrobiperäistä hajua.
Kuva 1. 1980- ja 90-luvun tyypillinen väestönsuojan katon kerroksellinen välipohjarakenne (kuva Ramboll Finland Oy).
Kuva 2. Kovalevyn alapinnassa mikrobikasvustoa (kuva Hannu Kääriäinen).
Kuvassa 1 on esitelty riskirakenne, jonka mukaisia paikalla valettuja kattorakenteita on jouduttu korjaamaan niissä havaitun kosteusvaurion ja homekasvuston takia.
Kuva 1. Väestönsuojan kattorakenteen mahdollinen kosteusvaurio.
Rakenneratkaisu on tyypillinen, ja sitä käytetään yleisesti. Huolellisesti ohjeiden mukaan suunniteltuna ja rakennettuna se ei ole virheratkaisu.
Virheelliseksi rakenne muuttuu siinä tapauksessa, ettei väestönsuojarakenteena riittävän paksua kantavaa laattaa (voi olla yli 300 mm) saada riittävän kuivaksi ennen yläpuolisten rakennekerrosten valmistamista, tai välikerroksen tuuletuksesta ei huolehdita riittävästi.
Kantavan laatan kuivumisen yhteydessä syntyvä vesihöyry kulkeutuu paitsi alaspäin myös ylöspäin sepelikerroksen tai vastaavan välikerroksen ja pintalaatan läpi kastellen ne, jolloin yläpuolisen tilan lattiapäällysteen alle alkaa kertyä kosteutta, ja siihen syntyy homekasvustoa.