Paikallavaletun kattorakenteen (väestönsuojat tms.) kosteusvaurioriski

1. Virhe

Kuvassa 1 on esitelty riskirakenne, jonka mukaisia paikalla valettuja kattorakenteita on joudut­tu korjaamaan niissä havaitun kosteusvaurion ja homekasvuston takia.

Kuva 1. Väestönsuojan kattorakenteen mahdollinen kosteusvaurio.

Rakenneratkaisu on tyypillinen, ja sitä käytetään yleisesti. Huolellisesti ohjeiden mukaan suun­niteltuna ja rakennettuna se ei ole virheratkaisu.

Virheelliseksi rakenne muuttuu siinä tapauksessa, ettei väestönsuojarakenteena riittävän paksua kantavaa laattaa (voi olla yli 300 mm) saada riittävän kuivaksi ennen yläpuolisten rakennekerrosten valmistamista, tai välikerroksen tuuletuksesta ei huolehdita riittävästi.

Kantavan laatan kuivumisen yhteydessä syntyvä vesihöyry kulkeutuu paitsi alaspäin myös ylöspäin sepelikerroksen tai vastaavan välikerroksen ja pintalaatan läpi kastellen ne, jolloin yläpuolisen tilan lattiapäällysteen alle alkaa kertyä kosteutta, ja siihen syntyy homekasvustoa.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Kantavan laatan kuivumisen yhteydessä haihtuva kosteus kertyy lattiapäällysteen alle. Seu­ra­uksena on homeen­kasvu sekä homeitiöiden ja muiden mahdollisten haitallisten aineiden haihtuminen sisäilmaan ja niistä aiheutuva terveyshaitta. Seurauksena voi olla myös tasoitteen, liiman ja maton kemialliset hajoamisreaktiot, jolloin sisäilmassa esiintyy merkittävät VOC-pitoisuudet.

3. Virheen korjaaminen

Virhe/kostumisriski voidaan suurelta osin välttää, kun huolehditaan kantavan betonirakenteen nopeasta kuivumisesta, eikä toisaalta pintarakenteita asenneta liian märkien rakenteiden päälle.

Riski lisääntyy

• mitä tiiviimpi käytetty lattiapäällyste on
• kun pintalaatan alla on helposti homehtuvaa materiaalia
• kun käytetään epäpuhdasta ja märkää hiekkaa sepelin asemasta.

Rakenteen korjausratkaisu on tapauskohtainen, joka perustuu tehtyyn kuntotutkimukseen. Korjaustapoja ovat esim. lattiapäällysteen vaihtaminen ja laatan pinnan puhdistus tai pintalaatan ja sepelikerroksen uusiminen.

Myös välikerroksessa mahdollisesti sijaitsevien erilaisten putkien ja IV-kanavien asennus joudutaan mahdollisesti uusimaan.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017):

§ 15 Rakenteiden kuivuminen

Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että rakenteissa olevan kosteuden ja rakennuskosteuden kuivumisaste mahdollistaa rakenteiden peittämisen kuivumista hidastavalla ainekerroksella, pinnoitteella tai rakenteella vaurioita aiheuttamatta. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten.

 

Rakenteeseen liittyvät riskit ja niiden välttäminen kuvataan työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa. Sen sisältöön sovelletaan rakentamisen suunnitelmista ja selvityksistä annetun ympäristöministeriön asetuksen 15 §:ää.

Kantavan massiivilaatan kuivumisen aikaan on välikerroksen mahdollisen rakennusaikaisen veden poistaminen ja sepelikerroksen tuulettaminen välttämätöntä.

Tuulettaminen tehdään yleensä asentamalla välikerrokseen reiällisiä salaojaputkia, joiden kautta vesihöyry voidaan imeä pois. Putkisto pitää suunnitella siten, että tuuletuskerros pysty­tään sen avulla kuivaamaan kauttaaltaan.

Salaojaputket on syytä pitää käytettävissä myös myöhemmin. Joissakin tapauksissa niiden päihin on asennettu venttiilit, joiden kautta välikerroksen tuuletus voidaan tarvittaessa tehdä myöhemminkin.

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).

YM asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (216/2015).

5. Muuta

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy