Language:
Language:

RVP-T-RF-35

Pientalon lämmöneristeiden sekä höyrynsulkumuovin virheellinen asennus

Julkaistu: 18.11.2008 / Päivitetty: 6.11.2018

1. Virhe

Ulkoseinien lämmöneristys oli tehty osittain runkotolppajakoon sopimattomista kappaleista ja lämmöneristeen leikkaamisen yhteydessä ylijääneestä silpusta. Lämmöneriste oli asennettu huolimattomasti eikä se ollut tiivis runkotolppien ja lämmöneristelevyjen saumojen kohdilla (kuva 1). Lämmöneristeen asennuksessa oli puutteita myös ulkonurkissa, joissa virheitä oli yritetty korjata ruiskuttamalla saumoihin ulkoseinäverhoukseen poratun reiän kautta polyure­taani­vaahtoa. Rakennustyön vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut lämmöneristeen asen­nustyön lopputulosta, ennen kuin lämmöneriste peitettiin tuulensuoja­levyllä.

Sisäpuolelle suunnitelmiin merkityn höyrynsulun asennus oli jätetty kesken sekä tiivistämättä putki- ja johtoläpivientien ympäriltä (kuva 2). Asennustapa ei mahdollistanut oikeanlaisen jatkoksen tekemistä jatkoskohtaan. Rakennustyön vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut höyrynsulun asennustyön sekä jatkosten ja läpivientien tiivistämisen asianmukaisuutta, ennen seuraavan työvaiheen aloittamista.

Kuva 1. Avattu ulkoseinärakenne. Lämmön­eriste on asennettu epätiiviisti sekä käytetty ylijäämäpaloja.

Kuva 2. Avattu sisäseinärakenne. Höyrynsulku on jätetty kesken eikä asennustapa mahdollista oikeanlaisen jatkoksen tekemistä.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Ulkoseinän lämmöneristävyys heikkenee ja ilmavirtaukset eristeiden ja runkotolppien sekä eristeen jatkoskohdissa ja eristeen sekä tuulensuojalevyn välissä ovat mahdollisia. Höyrynsulun puutteet mahdollistavat lämpimän kostean sisäilman virtaamisen lämmöneristeen läpi. Molem­mat virheet aiheuttavat vesihöyryn tiivistymisriskin, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa kosteus- ja homevaurion, josta saattaa pahimmillaan seurata asumisterveyshaitta.

Rakennuksen lämmitysenergiakulutus kasvaa ja asumiskustannukset nousevat.

Rakennuskustannukset/ylläpitokustannukset nousevat, koska valmiita rakenteita joudutaan aukomaan sekä suun­nittelemaan ja toteuttamaan korjaustyö.

3. Virheen korjaaminen

Lämpövuodot kartoitettiin lämpökameralla kuvaamalla. Ulkoseinärakenteita avattiin, tuulen­suojalevyjä poistettiin ja lämmöneristeitä vaihdettiin. Polyuretaanivaahto poistettiin saumoista ja lämmöneristeet uusittiin niiltä osin (kuva 3). Sisäkattoja avattiin ja höyrynsulkujen puutteet korjattiin jatkamalla höyrynsulkuja sekä teippaamalla läpiviennit ja jatkokset siihen soveltuvalla teipillä (kuva 4).

Kuva 3. Ulkoseinärakenteita avattiin ja läm­möneristeitä vaihdettiin uusiin.

Kuva 4. Teippaamalla korjattuja läpivientejä.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Rakennustöiden valvomisessa käytetään tarkastusasiakirjamenettelyä. Rakennustöiden tarkastusasiakirja laaditaan ennen rakennustöiden aloittamista ja sovitaan ketkä toimivat rakennusvaihekokonaisuuksien vastuuhenkilöinä ja keillä on oikeus tehdä tarkastusasia-kirjaan työvaiheiden osatarkastusmerkintöjä. Sovitaan mihin ja millä tavalla osatarkastus-merkinnät tehdään. Osana tarkastusasiakirjamenettelyä sovitaan malliasennuksista, joilla varmistetaan tekijöiden ammattitaito ja oikeiden työvälineiden saatavuus ja käyttäminen sekä oikeat työmenetelmät ja materiaalit.

Osana tarkastusasiakirjamenettelyä tulee olla tieto siitä, kuka antaa luvan jatkaa töitä ja peittää edellinen työvaihe. Tarkastusasiakirjamenettelyssä tarkastukset sekä niiden suorit­tamisen todentavat merkinnät ja mahdolliset huomautukset tehdään reaaliaikaisesti ja ne korjataan sekä todennetaan tarkastusmerkinnällä korjatuksi ennen työvaiheen jatkamista. Osana tarkastusasiakirjamenettelyä on hyvä käyttää peittyvien työvaiheiden valokuvaamista ja kuvien taltioimista pitkään säilyvään formaattiin. Tarkastusasiakirjan yhteenveto-osan jäljen­nös arkistoidaan rakennusvalvontaviranomaisen toimesta loppukatselmuspöytäkirjan liitteenä.

Lämmöneristeet asennetaan tiiviisti ympäröiviin rakenteisiin sekä jatkoskohdissa toisiinsa. Lämmöneristeasennuksiin ei käytetä leikkauksesta ylijäävää silppua muissa kuin sellaisissa kohdissa, joihin sen käyttö on tarkoituksenmukaista.

Höyrynsulkuna käytetään siihen käyttö­tarkoitukseen hyväksyttyä rakennustuotetta. Jatkokset tehdään riittävästi limittäen runkotolppien tai muiden tasaisten ja jäykkien alustojen kohdille. Liitokset tiivistetään teippaamalla.

Läpivientejä tulee välttää. Läpiviennit tiivistetään tarkoitukseen soveltuvilla valmiilla läpivienti­kauluksilla ja teippaamalla. Huolehditaan höyryn­sulun jatkuvuudesta katon ja lattian rajoissa sekä höyrynsulun eheydestä (naulanreiät, repeämät). Höyrysulun jatkoskohdista laadi­taan tarkoituksenmukaiset detaljisuunnittelmat.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017):

5 § Rakennuksen kosteustekninen toiminta

Sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi, lumi tai jää ei saa haittaa aiheuttaen kulkeutua rakenteisiin. Sadevesi tai lumi ei saa kulkeutua eikä kosteus saa kerääntyä vaipparakenteeseen myöskään ikkunoiden, ovien tai muiden vaippaan liittyvien rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden kautta. Rakennuksen vaipan ja sen rakennekerrosten ja liitosten on muodostettava kokonaisuus, joka estää tuulta, viistosadetta ja tuulenpainetta kuljettamasta vettä vaipan pintaa pitkin rakenteisiin.

Rakennuskosteuden ja rakenteisiin ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden on voitava poistua haittaa aiheuttamatta. Pinnoiltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus.

6 § Rakenteiden ilmanpitävyys ja höyrytiiviys

Rakennuksen vaipan liitoksineen sekä rakennuksen sisärakenteiden ilmanpitävyyden ja höyrytiiviyden on estettävä vesihöyryn rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden kannalta haitallinen siirtyminen rakenteisiin.

24 § Ulkoseinän rakenteet

Ulkoseinän ja sen eri kerrosten on muodostettava kokonaisuus, joka estää veden haitallisen kulkeutumisen rakenteiden sisään. Ulkoseinän ja sen eri kerrosten sekä ulkoseinään liittyvien rakenteiden ja ulkoseinän liitosten vesihöyrynvastuksen ja ilmatiiviyden on oltava sellainen, ettei seinän kosteuspitoisuus sisäilman vesihöyryn diffuusion tai konvektion vuoksi muodostu rakenteen kosteusteknisen toimivuuden kannalta haitalliseksi. Jos rakenteessa on käytetty ilmansulkua tai höyrynsulkua, on saumojen, reunojen ja läpivientikohtien oltava tiiviitä.

 

Rakennustöiden vastaavan työnjohtajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on valvoa, että tarkastus-asiakirjamenettelyn mukaiset malliasennukset, työvaiheiden osatarkastukset sekä rakennus­vaihekokonaisuuksien tarkastukset ja niiden suorittamisen dokumentoivat merkinnät tehdään oikea-aikaisesti ja sovitulla tavalla.

5. Muuta

Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).

Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).

RIL 107-2012, Rakennusten veden- ja kosteuseristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien-liitto RIL ry, Helsinki 2012.

RIL 255-1-2014, Rakennusfysiikka 1 Rakennusfysikaalinen suunnittelu ja tutkimukset. Suomen Rakennusinsinöörienliitto RIL ry, Helsinki 2014.

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

Virhekortin pääluokka:

Virhekortin alaluokka:

Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.