RVP-S-RF-38
Julkaistu: 18.11.2008 / Päivitetty: 12.12.2016
1. Virhe
Oheisessa piirustuksessa on esitelty eräs riskirakenne, jonka mukaisia paikalla valettuja yläpohjarakenteita on jouduttu korjaamaan niissä havaittujen kosteusvaurioiden ja homekasvuston takia.
Kuva 1. Yläpohjan / pihakannen poikkileikkaus.
Kuvan 1 rakenneratkaisu on tyypillinen, ja sitä käytetään yleisesti, myös kylmissä rakennuksissa ilman lämmöneristettä. Vedenpitävyys on toteutettu tekemällä massiivilaatta halkeilemattomaksi esim. jännittämällä.
Kantava massiivilaatta on käytännössä aina märkä. Laatan lämpötila vaihtelee rajoissa -20 … +20 oC. Kosteus tiivistyy talvisin mineraalivillan yläpintaan.
Rakenne voi olla suhteellisen riskitön, mikäli kantavan laatan alapinnassa ei ole eristettä (esim. kylmät autotallitilat) ja laatan kosteudesta ei ole haittaa esim. muille rakenteille.
2. Virheestä aiheutuvat ongelmat
Yläpuolelta siirtyvä vesi aiheuttaa kantavan laatan alapinnalle kosteusvaurion ja mikrobikasvuston. Kantavan laatan alapuolelta tuleva ilman kosteus voi lisätä kosteusrasitusta ja tiivistyä betonilaatan alapintaan eristeen päälle.
3. Virheen korjaaminen
Ensisijainen korjausratkaisu on muuttaa rakenne vedeneristetyksi käännetyksi rakenteeksi (lisätietoa RIL 255-1-2014). Alapuolinen lämmöneristys poistetaan.
Rakenteen kosteusongelmia voi vähentää tehostamalla pintaveden poistoa.
4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu
Kylmissä halleissa ei tarvita kantavan laatan alapuolista eristekerrosta. Hallin hyvä ilmanvaihto on kuitenkin edellytys yläpohjan hyvälle toimivuudelle. Kylmissä tai lämpimissä halleissa yläpohjan rakenneratkaisut voisivat olla esimerkiksi:
KYLMÄ HALLI
- liikenteen kestävä pintalaatta
- hiekkakerros
- salaojamattovedeneristyskerros
- kallistusbetoni
- kantava laatta
LÄMMIN HALLI
- laatat
- hiekkakerros
- betonilaatta
- XPS-eriste
- salaojamatto
- vedeneristyskerros
- kallistusbetoni
- kantava laatta
5. Muuta
Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.
Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy
Virhekortin pääluokka:
Suunnittelu
Virhekortin alaluokka:
Rakennusfysiikka
Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.