Hakutulokset sanalle: "jännebetoni" (5 kpl)
Ontelolaatan valmistaneen elementtitehtaan antaman raportin mukaan ontelolaattaan oli tehtaalla katkaisun yhteydessä syntynyt punosalueelle vaakasuuntainen hiushalkeama. Punokset olivat leikkauksen yhteydessä siirtyneet sivusuunnassa ja niiden tartunta oli heikentynyt noin 40 senttimetrin matkalla. Hiushalkeamaa ja punosten siirtymää ei huomattu tai siitä ei välitetty tehtaan laadunvalvonnassa, työmaalle toimittamisen yhteydessä eikä asennustyön aikana. Vioittunut ontelolaatta asennettiin paikoilleen. Tehtaalla syntyneiden vaurioiden syy oli ilmeisesti ontelolaattojen katkaisussa käytettävän laitteen kulumisesta johtuva terien tylsyys.
Piha-aluetta rajaavien tiiliseinien väliseen tilaan rakennettavan pysäköintitason jännitetyn holvin punoksien passiiviankkureiden ankkuroimiseksi vanhaan tiiliseinään tehtyjen kolojen täytevalu jäi vajaaksi.
Kolot eivät olleet täyttyneet koska ilman poispääsystä ei ollut huolehdittu ja tärytys oli tehty huolimattomasti.
Jännitetyn harja-I-palkin ylälaipan (puristuslaipan) raudoituksen haoitus oli riittämätön.
Harja-I-palkeissa käytetään ylälaipassa vetoraudoitusta eliminoimaan jännittämisen aikana kehittyvistä vetojännityksistä aiheutuvaa halkeilua (kuva 1). Vetoraudoituksen jatkokset tulee toteuttaa EN 1992-1-1 mukaisia jatkospituuksia käyttäen.
Palkin kuormittamisen lopputilanteessa kyseinen raudoitus on puristettu ja se on sidottava aina nurjahduksen estävästi riittävällä haoituksella. On virheellistä ajatella, että raudoitus on toimimaton vaikka rasituksen suunta on muuttunut.
Kuva 1 Harja-I-palkin rasitukset muodostuvat jännittämisen aikana jännevoimasta P0 ja palkin omasta painosta gB, joiden vaikuttaessa ylälaippa on vedetty. Vasta lopullisessa rakenteessa ylälaippa muuttuu puristetuksi.
Eräässä liikerakennuksessa jouduttiin vahvistamaan systeemirei’illä varustetut jännitetyt harjapalkit, koska reikien koot ylittivät selvästi suositukset ja suuret reiät olivat lähellä toisiaan.
Tapaukseen liittyy kaksi tarkasteltavaa ongelmaa: Palkin kestävyys jännevoiman siirron yhteydessä reikien kohdilla (RVP-S-BE-2) ja palkin leikkausvoiman kestävyys reikien alueella. Tässä kortissa tarkastellaan palkin leikkausvoiman kestävyyttä reikien alueella.
Eräässä liikerakennuksessa jouduttiin vahvistamaan systeemirei’illä varustetut jännitetyt harjapalkit, koska reikien koot ylittivät selvästi suositukset ja suuret reiät olivat lähellä toisiaan.
Tapaukseen liittyy kaksi tarkasteltavaa ongelmaa: Palkin kestävyys jännevoiman siirron yhteydessä reikien kohdilla ja palkin leikkausvoiman kestävyys reikien alueella (RVP-S-BE-3). Tässä kortissa tarkastellaan palkin kestävyyttä jännevoiman siirron yhteydessä.