Hakutulokset sanalle: "tiili" (2 kpl)

Keskeneräisen ulkoseinärakenteen alaosa pääsi rakennusaikana haitallisesti kastumaan, mistä seurasi seinärakenteen alaosan vaurioituminen myöhemmin. Kosteusvaurion taustalla oli useita puutteita, joista merkittävimmät olivat seuraavat:

• Betonisokkelin yläpinta oli vaakasuora, paikoitellen jopa sisäänpäin viettävä. Yläpinta ei johtanut sen päälle rakennusaikana kertynyttä vettä tai lumesta sulanutta vettä ulospäin, vaan vesi pääsi kulkeutumaan seinän alaosiin.
• Julkisivuverhoukseksi tarkoitettu tiiliverhous muurattiin vasta kahden vuoden kuluttua seinän rungon rakentamisesta ja rakenne oli siten kahden talven ajan ilman julkisivuverhousta. Tiiliverhouksen alle asennettava ja tuulensuojalevyä vasten nostettava kermi ei ollut tässä vaiheessa vielä paikoillaan. Seinän alaosan puutteellisen sääsuojauksen seurauksena rakenteet kastuivat.
• Höyrynsulkuna toimivat polyuretaanilevyt asennettiin vasta toisena talvena sen jälkeen, kun rakennusta oli jo alettu lämmittää. Sisäilman vesihöyryn pitoisuus oli suuri mm. kuivuvien rakenteiden takia ja sitä tiivistyi tuulensuojana toimivaan rakennuslevyyn.

Kuva 1. Rakennuksen perustusleikkaus.

Kuva 2. Keskeneräinen seinärakenne kuvattuna ajankohtana, jolloin tiiliverhousta ei ollut vielä muurattu. Kuvasta näkyy lumen ja jään kertyminen sokkelin yläreunan päälle ja puutteellinen sääsuojaus.

Kuva 1. Vasemmalla savupiipun yläosa ja oikealla kuva hormin sisältä ylhäältä alaspäin.

Savupiippu oli muurattu paikalla käyttäen savupiipun alaosassa kalkkihiekkatiiliä ja yläosassa poltettuja tiiliä. Kalkkihiekkatiilien käyttö savupiipussa on määräysten vastaista. Tarvittavia testauksia niiden soveltuvuudesta ei ole tehty, eivätkä ne siten täytä kansallisia vaatimuksia.

Myös rakentamisajankohtana voimassa olleen rakentamismääräyskokoelman osan E3 mukaan kalkkihiekkatiiliä ei ole saanut käyttää paikalla muuratuissa savupiipuissa.

Virhe tuli ilmi tulisija-asennuksen yhteydessä liitostarkastuksessa.