Väärän muuraustuotteen käyttö paikalla muuratussa savupiipussa

RVP-T-PA-81

Julkaistu: 27.05.2019

1. Virhe

Kuva 1. Vasemmalla savupiipun yläosa ja oikealla kuva hormin sisältä ylhäältä alaspäin.

Savupiippu oli muurattu paikalla käyttäen savupiipun alaosassa kalkkihiekkatiiliä ja yläosassa poltettuja tiiliä. Kalkkihiekkatiilien käyttö savupiipussa on määräysten vastaista. Tarvittavia testauksia niiden soveltuvuudesta ei ole tehty, eivätkä ne siten täytä kansallisia vaatimuksia.

Myös rakentamisajankohtana voimassa olleen rakentamismääräyskokoelman osan E3 mukaan kalkkihiekkatiiliä ei ole saanut käyttää paikalla muuratuissa savupiipuissa.

Virhe tuli ilmi tulisija-asennuksen yhteydessä liitostarkastuksessa.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Kohteen tapauksessa materiaalin vaurioitumisesta aiheutuvia ongelmia ei tapahtunut, sillä virhe havaittiin ennen käyttöönottoa. Korjaustyöstä aiheutui ylimääräisiä kustannuksia ja käyttöönotto viivästyi.

Yleisesti tiedetään, että kalkkihiekkatiilien materiaali ei kestä poltettujen tiilien tavoin savukaasuista johtuvaa kemiallista rasitusta, jolloin ne ajan mittaan haurastuvat.

Kalkkihiekkatiilien ja laastien saumat eivät kestä savupiipuissa esiintyviä lämpö- pakkasrasituksia johtuen tiilen/ muurauslaastin heikosta tarttuvuudesta (tiilipinnan sileys ja ”jauhoisuus”). Tiilet irtoavat saumoistaan aiheuttaen rakenteellisen vaurioita ja halkeamia sekä näiden myötä myös tulipalovaaran.

3. Virheen korjaaminen

Savupiippu täytyy purkaa kokonaisuudessaan ja muurata uudelleen tähän tarkoitukseen soveltuvista CE-merkityistä poltetuista tiilistä. Läpivientien (mahdollinen yläpohja ja vesikatto) ja muiden lähellä olevien materiaalien kohdalla on huomioitava YM:n asetuksissa ja ohjeissa esitetyt vaatimukset poltetuista tiilistä paikalla muuratuille savupiipuille.

Tässä tapauksessa kohde korjataan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti huomioiden toteutuksessa olemassa olevat rakenteet. Koska kohteen rakennuslupahakemus oli jätetty ennen 1.1.2018, ja lopputarkastus on tekemättä, voidaan savupiippu muurata tulisijan vaatiman lämpötilaluokituksen mukaisesti, kuitenkin minimissään T450-luokituksen mukaisesti käyttäen suojaetäisyytenä 50 mm. (RIL 245-2014 Pienet savupiiput).

1.1.2018 jälkeen rakennusluvan saaneissa rakennuskohteissa sovelletaan ympäristöministeriön asetusta rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017). Uudisrakentamisessa savupiipun on oltava T600 lämpötilaluokkaa tulisijan ominaisuuksista huolimatta.

Asetusta sovelletaan myös rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, jos rakennus tai sen osa muuttuu korjaus- ja muutostyön seurauksena paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi ja rakennuksen paloturvallisuuden parantaminen on sen vuoksi perusteltua korjaus- ja muutostyön laatu ja henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen huomioon ottaen.

Korjaustyö tulee dokumentoida ja tarkastaa sekä pitää tarvittavat viranomaiskatselmukset.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017):

3 § Paloturvallisuutta koskevien olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen osoittaminen

Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017):

9 § Tulisijan ja savupiipun yhteensopivuus

Kiinteää polttoainetta käyttävän tulisijan sekä saunankiukaan savupiipun sekä liitin- ja yhdyshormin palokaasujen lämpötilankestävyyden on oltava vähintään lämpötilaluokan T600 mukainen. Savupiippuun liitettävä tulisija voi olla tehdasvalmisteinen tai paikalla muurattu tai valmistettu.

T600-luokan mukainen lämpötilankestävyys voidaan osoittaa muuraamalla savupiippu tämän asetuksen mukaisesti poltetuista tiilistä tai rakentamalla paikalla 5 §:n mukainen metallinen savupiippu, jonka savuhormin materiaalina käytetään valurautaa tai terästä, jonka seinämäpaksuus on vähintään neljä millimetriä.

11 § Käyttöönotto sekä käyttö- ja huolto-ohje

Ennen savupiipun käyttöönottoa rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että savupiipun ja tulisijan kelpoisuus ja yhteensopivuus sekä asennusten suunnitelmien mukaisuus on tarkastettu. Tarkastuksen tekijän on tehtävä yhteensopivuudesta sekä asennusten suunnitelmien mukaisuudesta merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan sekä sen yhteenvetoon.

Pieniä savupiippuja koskevien määräysten ja ohjeiden mukaan paikalla muuratun piipun on oltava lämpötilaluokan T600 mukainen. Tämä voidaan toteuttaa vain poltetuilla tiilillä, sillä ainoastaan niiden osalta on puolueettoman testilaitoksen tekemin testein varmistettu vaatimustenmukaisuus YM:n asetuksen 745/2017 mukaisesti.

Savupiippu muurataan vaatimuksenmukaisista poltetuista tiilistä huomioiden YM:n asetus 745/2017 sekä RIL 245-Pienet savupiiput -ohjeessa olevat tarkennetut ohjeet läpivientien sekä muuraamisen osalta.

5. Muuta

Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017).

RIL 245-2014. Pienet savupiiput. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. (Päivitysversio RIL 245-2019 julkaistaan vuoden 2019 aikana).

Ympäristöministeriön verkkosivut CE-merkintää koskien: https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Rakennustuotteiden_tuotehyvaksynta/CEmerkinta.

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

Virhekortin pääluokka:

Virhekortin alaluokka:

Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.